Ylen sivuilla: kouluilla vaaditaan lisää pakkoruotsia

[NRR]

No nyt alkoi ylellä sekä pakkoruotsin varhaistuksen hehkuttelu että itku siitä, että tunteja on liian vähän. Helsingin tapaista tuntimäärän nostoa kolmanneksella kaivataan muuallekin (tosin ei sanota, että se tarkoittaisi tuntimäärän nostoa kolmanneksella, puhutaan vain lisätunneista).

Kuvassa näkyy opettaja ja melkein tyhjä luokka, vain kahdeksan oppilasta, eli ruotsia opetetaan ylipienessä ryhmässä myös muualla kuin Helsingissä:
http://yle.fi/uutiset/joka_puolella_on_ ... ky/9153295

--- ruotsin kielen aloittaminen jo alakoulussa --- on edellyttänyt kouluilta sekä materiaalien hankintaa että opettajien kouluttamista. Järjestelmään on jäänyt myös parannettavaa.
---
Kuudesluokkalaisten ruotsin kielen opetus on käynnistynyt sujuvasti Etelä-Savossa. Kuutosluokkalaisia on maakunnassa noin 1500. Opettajat ovat aineenopettajia ja täydennyskoulutuksella pätevöityneitä luokanopettajia. Oppilaat ainakin Savonlinnan Anttolassa ovat käyneet toimeen aivan ennakkoluulottomasti.
---
Oppilaita innostaa sekin, että ruotsin kieltä kohtaa monissa paikoissa. Anttolan kuudesluokkalaisista monikin on myös käynyt Ruotsissa. Aihe on helppo, mielenkiintoinen ja hauska, todistavat ainakin L, N ja F, Ruotsin-kävijöitä kaikki.
– Ruotsiin törmää koko ajan, Ruotsissa tietysti kaikkein eniten. Mutta onhan niitä ruotsin kielen sanoja oikeastaan joka puolella. Joskus harvoin tulee katsotuksi ruotsinkielisiä TV-ohjelmia. Tämä on ihan hauskaa, ehkä vähän vaikeaa, mutta helpompaa kuin englanti, toteaa A.
---
Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Lehtola antaisi päättäjille läksyjä vähän enemmänkin. Kun ruotsin kielen opetuksen määrää ei lisätä, vaan se jaetaan entistä useammalle vuodelle, on tunteja lopulta liian harvoin.
---
Myös opettajien taitoihin tarvittaisiin lisää huomiota. Kaikkien oppilaiden pitäisi saada tasokasta opetusta. Itä-Suomessakin on ala-asteen kouluja pitkälti toista sataa ja oppilaiden kuulu olla yhdenveroisessa asemassa.
– Vaikka opettajalla on muodollinen pätevyys, voi osaamisessa olla aukkoja. Täydennyskoulutuksessa on puutteita. Sen pitäisi olla yliopistotasoista niin oppiaineen kuin pedagogiikan osalta.

Muutama asia:
- mkä tahansa kieli, jonka alkeita opetetaan leikkien kymmenen oppilaan ryhmässä, on helppo, aluksi
- ruotsi ei ole useimmille helpompi kuin englanti
- koulun resursseja on nyt sidottu ihan hurjasti varhaistettuun ruotsiin (pienet ryhmät, uudet materiaalit, opettajie täydennyskoulutus) ja lisää pitäisi saada (lisää täydennyskoulutusta, lisää tunteja)
- missään ei näytetä selvitetyn, mitä kieliä perheissä haluttaisiin lukea

[Noustenmaa]

Oppilaita innostaa sekin, että ruotsin kieltä kohtaa monissa paikoissa.

Siis ETELÄ-SAVOSSA!
Miten lie aivopestyjä mutta TÄÄLLÄ missä minä asun ruotsin kieleen törmää enimmäkseen vain tuoteselosteita lukiessa.

Ja minä asun TURUSSA

[Hillevi Henanen]

Miksiköhän finska yle ei anna keskustella aiheesta?

Erilainen mielipide Savosta.
http://www.lansi-savo.fi/mielipide/pakk ... lta?page=1

[lpo]

Onkohan missään kerrottu vielä mistä nuo kutoselle siirretyt ruotsintunnit on revitty? Jonkun aineen on ollut pakko väistää, enkä usko että liikunnasta ja taideaineista pystytään enää paljoakaan karsimaan. Toivottavasti ainakaan historianopetus ei tule kärsimään tämän idiotismin seurauksena...

Näiden opetussuunnitelmiin tehtävien muutoksien vaikutus tullaan näkemään vasta kun nuo nykyiset 6-luokkalaiset astuvat työelämään. Mahtavatkohan vielä silloin ajatella miten helppoa ja hauskaa ruotsi on, kun todellisuus iskee silmille ja ruotsia ei oikeasti tarvitse missään? Lapsia on toki turha syyllistää, sillä eiväthän he näitä päätöksiä ole tehneet.

Tyypillisesti jos jokin asia on ryssitty ( ), on ollut tapana etsiä ensiksi syyllinen. Loogisin ratkaisu olisi toki etsiä ongelman juurisyy, mutta Suomessa on ainakin yleensä etsitty ensiksi joku jota syyttää. Tässä tapauksessa on tosin kierosti ruvettu syyllistämään opiskelijoita, vaikka koko järjestelmä virkamiesruotseineen on kuolemansairas.

Tämä kielitaidon kaventumisen ongelma on kyllä sinänsä jännä, että kaikki kyllä tietävät mikä on ongelman juurisyy, mutta syytä, eli pakkoruotsia, kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Jos tätä hulluutta vielä lisätään, niin Suomen vienti alkaa varmasti sakkaamaan tulevaisuudessa vielä nykyistä pahemmin.

Nyt olisi kyllä päättäjillä vihdoin aika herätä lähes 50 vuotta jatkuneesta horroksesta ja korjata itse aiheuttamansa ongelmat. Tämä järjettömyys on aiheuttanut jo selkeästi kansantaloudellista haittaa ja sama alamäki tulee jatkumaan varmasti näiden päätösten jälkeen.

[NRR]

Onkohan missään kerrottu vielä mistä nuo kutoselle siirretyt ruotsintunnit on revitty? Jonkun aineen on ollut pakko väistää

Uudessa tuntijaossa nipistettiin tunteja alakoulun matikasta ja niitä siirrettiin historiaan, ohjelmointiin, liikuntaan ja esim Helsingissä pakkoruotsiin. Pakkoruotsin tuntimäärä ei virallisesti kasvanut, mutta käytännössä monessa kunnassa/koululla on valinnaistunteja (siis esim. kotitalous, atk) vähennetty ja tunnit siirretty ruotsin lisätunneiksi tai esimerkiksi matikan jakotunteja (mahdollisuus luokanopettajalla pitää luokalle tunti kahdessa osassa, eli antaa yksilöllisempää opetusta) on siirretty kuutosen pakkoruotsiin.

Vertailua on vaikea tehdä, koska uudessa tuntijaossa tuntimäärät ovat kaikkineen liikkuneet ja pakkoruotsia rikastavat ratkaisut tehdään valtakunnan sijaan kunnan tai koulun tasolla.

Mutta tietysti loppujen lopuksi panostus ruotsiin on aina pois jostain tärkeämmästä. Lisäksi ruotsiin uhratut tuki/erityisopetustunnit ovat myös kallis resurssi ja muusta poissa.

[TK]

Pakkoruotsitus - kyseessä on niin laajamittainen suomenkielisten huiputus ja kyykytys, että sopivaa adjektiivia on vaikea löytää, kaikki laatusanat tuntuvat liian lepsuilta ja miedoilta.

Tiedetään, että Manner-Suomessa ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä on alle 5 % väestöstä. Lisäksi tiedetään, että suurin osa tästä alle 5 %:n populaatiosta osaa hyvin suomea eli he ovat kaksikielisiä. Paljonko sitten on niitä, joilla ihan oikeasti on jotain vaikeuksia suomen kielen kanssa? Tosi vähän on oikea vastaus.

Tämän "tosi vähän" vuoksi suomenkielisiä sitten pakkoruotsitetaan ja pakkoruotsitetaan, jotta tämä "tosi vähäinen" ihmismäärä saisi pakkoruotsilla tarjottua palvelua aina halutessaan.
Ja kaksikieliset, nuo hyvin suomea osaavat, luonnollisesti myös aina halutessaan saisivat pakkoruotsilla tarjottua palvelua, kun vaan kehtaavat pyytää.

Suomenkieliset alkavat olemaan aika kyllästyneitä olemaan palvelijoita ihmisille, jotka selvästikään eivät tarvitse pakkoruotsitettuja palveluita, koska puhuvat hyvin suomea. Suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Turussa ei varmaan löydy enää kuin vanhuksia, joilla voi olla vaikeuksia suomen kielen kanssa. Jokapäiväistä elämää näissä kaupungeissa eletään suomeksi ja englanniksi, ja kaikki tietävät tämän kyllä. Lisäksi väestöstä löytyy yli sadan erilaisen kielen puhujia.
Tulkkipalvelut ovat luonnollisesti koko ajan ruotsinkielisten käytettävissä ja niitä voidaan kehittää tarpeen mukaan.

Pakkoruotsin aikaistaminen on järjetön päätös tilanteessa, jossa oikea päätös olisi muuttaa ruotsi valinnaiskieleksi kouluissa.

Pakkoruotsi heikentää ruotsin kielen arvostusta ja asemaa koko ajan, ei turvaa sitä, kuten surut näyttävät luulevan. Ruotsin kielen asema on varmistettu ruotsinkielisen koululaitoksen ja ruotsinkielisten kulttuurilaitosten turvin ja viime kädessä surut itse ovat vastuussa ruotsin kielen aseman säilymisestä, se ei ole suomenkielisten tehtävä.