vapaakielivalinta.fi
https://vapaakielivalinta.fi/forum/

Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?
https://vapaakielivalinta.fi/forum/viewtopic.php?f=13&t=2697
Sivu 1/3

Kirjoittaja:  JV Lehtonen [ 26.08.2016 11:36 ]
Viestin otsikko:  Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Poliittisissa puolueissa käytetään usein ilmaisua
"rakentava keskustelu"..

Kielikoulutuksen osalta tavoite tuntuu mahdottomalta,
koska itse pääasiaan eli pakkoruotsin syitä ei kerrota ääneen.

Pakkoruotsia voisi verrata rakennukseen, joka on kohta 50 vuotta
seistä jököttänyt paikallaan, mutta johon ei ole tehty mitään korjauksia.
Kovasti on ihmetelty ja suunniteltu korjauksia, mutta lopputulos
on ollut, että itse pääkysymykseen ei ole vaivauduttu vastaamaan:

Miksi tämä rakennelma on alunperin pystytetty?
Ja olisiko rakentavin ratkaisu tämän rakennelman purkaminen?
Sen sijaan, että etsittäisiin rakentavia ratkaisuja (purkaminen ja uuden rakentaminen),
rakennelmaan pakotettuja syyllistetään siitä, että he eivät halua elää
korjauskelvottomassa rakennuksessa, mutta heitä "kyörätään" rakennelmaan
sisään keksimällä "perusteita", miksi rakennelma pitää säilyttää.

Rakentavin ratkaisu olisi purkaminen-ja uuden rakentaminen.
Ennen kuin rakennetaan uutta, pitää kysyä se peruskysymys:

Mitä tällä rakennelmalla alunperin tavoiteltiin?
Mitä tällä rakennelmalla vuonna 2016 tavoitellaan?

Tästä voisi aloittaa rakentavan keskustelun!

Kirjoittaja:  TK [ 26.08.2016 12:18 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

En usko, että rakentava kielikeskustelu on pakkoruotsittajien kanssa mahdollista.
RKP-surut ovat kaivautuneet niin syvälle poteroihinsa puolustamaan svenskfinlandiaan ja keinotekoista kaksikielisyyttään, että heillä ei ole minkäänlaista halua todellisiin keskusteluihin, joissa pääpointtina olisi pakkoruotsin lakkauttaminen.
Surut ovat aikaa sitten omaksuneet asetelman " me" ja "te". "Me" vastaan "te". Ja siitä ei luovuta.

Kirjoittaja:  NRR [ 26.08.2016 13:45 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Ei ole mitään, mistä keskustella, koska pakkoruotsin todellisia perusteita ei sanota ääneen. Sitten on loputtomasti tätä Orwellilaista uuskieltä, missä tasa-arvo, oikeus ja velvollisuus on määritelty ihan päättömästi ja oikeustieteen professori valehtelee, että Kanadassa kaikkien on opiskeltava ranskaa...

Leikitään ajatuksella, että pakkoruotsi vaihtuisi valinnaisiin kieliopintoihin, miten voitaisiin täyttää ja kompensoida pakkoruotsin todelliset tavoitteet ilman pakkoruotsia:
- alemmat pääsyrajat ruotsinkielisiin koulutuksiin nousevat tasa-arvo-ongelmiksi, mikäli kaikki eivät voisi (hyvin suoritettujen ruotsinopintojen pätevöittämänä) ikään kuin tasa-arvoisesti niihin hakeutua. Tähänhän demarien Gustafsson yritti opetusministerinä puuttua ja joutui yön aikana muuttamaan mieltään, ruotsinkielisten etuoikeudesta koulutuksiin tulikin muka yleinen oikeus
- ohituskaistat virkoihin kaatuvat, jos ei enää vaaditakaan kaikilta paperia ruotsin osaamisesta - ja sitähän ei voi vaatia, jos kaikki eivät ruotsia lue
- moninaiset kieliasiantuntijatehtävät hupenevat, jos kaksikielisyysnäytelmän kulissien sijaan rakennetaan ihan oikeita asioita
...
Miten jotain tällaista voitaisiin heille taata - ei mitenkään. Kyse on niin suuresta tappiosta, että sitä ei korvaa mikään ja siksi tässä taistellaan aikaa pakkoruotsille niin pitkään kuin mahdollista...

Siksi ei ole mitään rakentavaa keskustelua.

Kirjoittaja:  Uolevi [ 26.08.2016 16:31 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

RKP:n laskutaito sen kun vaan huononee:
Uusimaa-lehdessä oli kolmen palstan uutinen RKP:n eilen päättyneestä kesäkokouksesta Porvoossa. Pääosin liirumlaarumia työllisyyden parantamisesta ja oleellinen viesti viimeisessä lauseessa: "Kaksikielisen Suomen vahvistamisen RKP laskee kilpailueduksi kaikille suomalaisille."
Mitähän sekin tarkoittanee muuta kuin lisää pakkoruotsia kovapäisille suomalaisjunteille.

Kirjoittaja:  Weeku [ 26.08.2016 16:46 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Lauseessa on ilmiselvä ajatusvirhe. Sen tulee olla "Kaksikielisen Suomen vahvistamisen RKP laskee kilpailueduksi kaikille suomenruotsalaisille."

Kirjoittaja:  JV Lehtonen [ 26.08.2016 16:57 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Lainaa:
Mitä tällä rakennelmalla alunperin tavoiteltiin?
Mitä tällä rakennelmalla vuonna 2016 tavoitellaan?


Suomenruotsalaisten tai kiihkeimpien pakkoruotsin kannattajien kanssa
varmaan on mahdotonta käydä mitään keskustelua,
mutta kiihkoilijat edustavat kuitenkin vain noin 10% väestöstä.

Esim. keskustan ja kokoomuksen parissa voisi yrittää
kysyä nämä mainitut kysymykset..

Keskustan peruste puolueen sisäisen pakkoruotsialoitteen hylkäämiseen
oli seuraava:

Lainaa:
Puoluekokous katsoo, että myös koulutuksen ja opetuksen kautta tulee huolehtia kielilainsäädännön käytännön toteutuksesta.

Puoluekokous toteaa, että eduskunta päätti vuonna 2003 Vanhasen I hallituksen esityksestä muuttaa
toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksissa vapaaehtoiseksi.

Keskusta on myös esittänyt sellaisten alueellisten kokeilujen mahdol¬lis¬ta¬mista, jossa B-kielenä voisi valita ruotsin sijasta toisen kielen. Eduskunta otti asiaan myönteisen kannan keväällä 2015, ja kehotti valtioneuvostoa selvittämään mahdollisuuden alueellisiin kokeiluihin kielten valinnaisuuden lisäämiseksi. Tavoite on osana Sipilän hallituksen ohjelmaa. Hallituksen valmistelussa on kokeilulaki, jonka myötä tällainen kielikokeilu mahdollistetaan.
Puoluekokous toteaa, että Keskusta on ajanut myös kokeiluja, joissa korkeakouluopintoihin kuuluvat pakolliset toisen kotimaisen kielen opinnot voitaisiin suorittaa jo toisen asteen opintojen yhteydessä.



"koulutuksen ja opetuksen kautta tulee huolehtia kielilainsäädännön käytännön toteutuksesta"

Mielestäni tämä on varsin pulmallinen lause.
Olen nimittäin täysin päinvastaista mieltä:
Miksi juuri kielilainsäädännästä huolehditaan opetuksen kautta?
Miksi juuri kielipolitiikan pitää näkyä kouluopetuksessa?
Minkä muun lainsäädännön käytännön toteutuksesta huolehditaan opetuksen kautta?

Ruotsin pakko-opetuksessa on monia katsomusaineen piirteitä.
Oma ajattelu ei ole sallittua, vaan arvosanan saamiseksi pitää omaksua
tietty poliittinen ajattelu,mikä on omantunnonvapauden vastaista.

On sivuseikka, että poliittinen eliitti on näin "demokraattisesti" päättänyt.
Entä me toisinajattelijat? Mikä on meidän asemamme?

Mielestäni meillä on suomenkielisten kesken edellytyksiä käydä
rakentavaa keskustelua pakkoruotsin poistamisesta.

Mutta foorumeita ei oikein tunnu olevan,
koska puolueissa aloitteita käsitellään kerran kahdessa vuodessa puoluekokouksissa
ja hallitusohjelma tehdään kerran neljässä vuodessa.

Näiden välissä poliittista keskustelua ei oikein päästä käymään missään..

Kirjoittaja:  JV Lehtonen [ 26.08.2016 17:02 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Weeku kirjoitti:
Lauseessa on ilmiselvä ajatusvirhe. Sen tulee olla "Kaksikielisen Suomen vahvistamisen RKP laskee kilpailueduksi kaikille suomenruotsalaisille."


Niin, siinä on se kysymysten kysymys:
Mitä tämä kaksikielisyysjärjestelmä antaa meille suomenkielisille?
Muuta kuin velvollisuuksia?
Mitä lisäarvoa kaksikielisyysjärjestelmässä on 95%:n kannalta?
Kai tämän rakentavan kysymyksen saa esittää, koska toistaiseksi
en ole löytänyt mitään lisäarvoa verrattuna Ruotsin malliin, missä maan
pääkieli on ainoa virallinen kieli!

Mikä on kaksikielisyyden lisäarvo suomenkielisille?
Pakkoruotsin kautta lisäarvo on negatiivinen eli
järjestelmä on meille epäedullinen.

Miksi meidän pitäisi tukea itsellemme epäedullista järjestelmää?

Tähän rakentavaan kysymykseen haluaisin keskustan tai kokoomuksen vastauksen..

Kirjoittaja:  JV Lehtonen [ 27.08.2016 09:43 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Perussuomalaiset oli mielestäni varsin rakentava kommentoidessaan
"vihaa ja uhkaa"..

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 48492.html

Jos kaksikielisyydeksi määriteltäisiin todellakin se, mitä perustuslakiin 17 § on kirjattu
eli OIKEUS
, ei toiskielisen velvollisuus, omakielisiin palveluihin,
ilman painostavaa identiteetin muokkauspyrkimystä, eihän tässä olisi mitään ongelmaa,

Suomenruotsalaisia voi kyllä syyttääkin, koska 70% äänestää RKP:tä ja
RKP tuottaa perverssiä kaksikielisyystulkintaa, jossa pääosassa ei ole
kielelliset oikeudet, vaan suomenkielisten velvollisuudet eli pakkoruotsi!
He ovat RKP:tä äänestämällä tilanneet tällaista politiikkaa.

Pakkoruotsi on RKP:n luomus, RKP:n projekti, RKP:n aloite!
RKP on ollut proaktiivinen pakkoruotsissa, muut passiivisen reaktiivisia sopeutujia.

Kirjoittaja:  JV Lehtonen [ 27.08.2016 10:04 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Lainaa:
Perussuomalaisten taustavaikuttaja työmies Matti Putkonen ei allekirjoita ajatusta, että suomenruotsalaisia sorsittaisiin Suomessa.

– Suomenruotsalaisilla on ollut erityisoikeuksia.
Nyt se erityisasema on horjunut. Ymmärrän, että he haluavat pitää siitä kiinni ja kokevat, että heitä syrjitään.

Putkosen mukaan perussuomalaiset lähtee siitä,
että sekä suomen- että ruotsinkielisten on oltava yhdenvertaisessa asemassa esimerkiksi opiskelupaikkojen suhteen.

– Suomenruotsalaisten erityisasema on ollut ongelmallinen. Heidän pitäisi ymmärtää se,
että se ei ole enää nykyaikaa, että joidenkin jonojen ohi mennään pelkästään kieliperusteella.
Nyt mennään kohti tasa-arvoisempaa Suomea.

Putkosen mukaan perussuomalaiset kunnioittaa sitä, että Suomi on kaksikielinen maa.
Palvelut on saatava jatkossakin kahdella kielellä. Sen sijaan puolueen vaaliohjelmaan kuuluu ”pakkoruotsin” vastustaminen.
Kanta on Putkosen mukaan selkeä ei.

– Pakkoruotsista pitäisi päästä eroon. Se on jopa ruotsin kielen tulevaisuuden kannalta hyvä asia, jos sen opiskelusta tulee vapaaehtoista.

Palvelut eivät vaarannu, jos se toteutuu. Ruotsin kieli on silloin samassa asemassa muiden kielien kanssa.

Nuoret ymmärtävät, että on monia virkoja ja asemia, missä sitä tarvitaan. Ruotsin opiskeluun tulee motiivi, siitä lähdetään liikkeelle, Putkonen sanoo.


Erittäin selkeä, rakentava kannanotto verrattuna esim. Sanni Grahn-Laasosen orwellilaisiin kannanottoihin,
joissa velvollisuudesta väännetään oikeus, vaikka kyseessä on ketjutettu velvollisuus.
(kielitaitolaki-virkamiesruotsi-pakkoruotsi)

Erityisen ilahduttavaa on, että jopa vihreistä on tullut vastaavia kannanottoja eli
rakentavaa keskustelua käydään. Valitettavasti opetusministeri on nyt suurin tulppa.


Lainaa:
Kielten oppiminen: Pakollisesta virkamiesruotsista luovutaan. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa valtionhallinnon kielitutkinto. Virkamiesruotsista luopuminen ei vaikuta julkisten työnantajien kielitaitovaatimuksiin.
Jatkossa korkeakouluopiskelijat voivat arvioida itse, tarvitsevatko kielitutkintoa heti valmistumisensa jälkeen. Elinikäisen oppimisen periaate ei sulje keneltäkään ruotsin kielen osaamisen suorittamisen mahdollisuutta pois. Kaikkien korkeakoulujen yhteistyössä kielivalikoimasta voidaan tehdä nykyistä runsaampaa. Alojen yleisimpiä kieliä opitaan käyttämään, kun joitain yleisimpiä peruskursseja opetetaan muilla kielillä kuin suomeksi.


http://www.jukkavornanen.fi/2015/04/9-t ... sesta.html

Eli on toivoa saada rakennettua järjen rintama järjettömyyttä vastaan!

Kirjoittaja:  NRR [ 27.08.2016 11:30 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Mutta ovatko yllä esitetyt puheenvuorot jotain rakentavaa keskustelua - nehän ovat näennäispuhetta teeman ympärillä, josta päättäjät eivät voi käydä avointa keskustelua ja viime kädessä jokin nimetön, kasvoton perustuslakitulkinta liturgiavelvoitetun opetusministerin selän takaa näivettää pienetkin muutosyritykset. Jos edes vähäisiä vapautuksia ei saada toteutettua, mitä merkitystä on näillä laajemmilla kaavailuilla, jotka eivät pysty takaamaan sitä, että pakkoruotsilla hankitut etuoikeudet säilyisivät ruotsinkielisillä.

Lainaa:
Kielten oppiminen: Pakollisesta virkamiesruotsista luovutaan. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa valtionhallinnon kielitutkinto. Virkamiesruotsista luopuminen ei vaikuta julkisten työnantajien kielitaitovaatimuksiin.
http://www.jukkavornanen.fi/2015/04/9-t ... sesta.html


Miltä tämä näyttää RKP/folktinget-edunvalvonnan näkökulmasta:

Tässä siis jätettäisiin pakkoruotsi haittamaan muiden opintoja perus- ja toisella asteella. Hyvä.
Tässä myös jäisi oikeus pitää alempia tai olemattomia pääsyrajoja suosikkialoilla, koska kaikki olisivat muka kilpailussa mukana ja siksi mitään etuilua ei muka tapahdu. Hyvä.
Tässä jäisi oikotiet virkamieskuntaan voimaan, koska kielitaitovaatimuksiin ei kosketa. Hyvä.
Mutta turvaako tämä kaksikielisyysnäytelmän jatkumisen ja ne erilaiset kieliasiantuntijatoimet näytelmän kulisseissa. Hmmm. Eikö tässä nyt oteta askelia suuntaan, jossa päteviä ihmisiä pitää ennen pitkää tuoda mukaan viranhakuun ilman pakkoruotsipaperia - ja kuka suostuisi sitä pakkoruotsia enää jälkeenpäin lukemaan ja millainen keskustelu jäisi pysyvästi ilmaan, kun näyttäisi siltä, että päteviä suomenkielisiä ja uussuomalaisia kohtaan olisikin virkakieltojärjestelmä...

Kirjoittaja:  TK [ 27.08.2016 11:36 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Suomenkieliseltä puolelta puuttuu selvä, täsmällisin termein kirjoitettu kieliohjelma. Ei enää riitä, että pelkästään puhutaan pakkoruotsin lakkauttamisesta, vaan on selkeytettävä kaikkia käytettyjä termejä ja sanoja.

Esim. Suomessa on kaksi virallista kieltä, mutta Suomi ei ole kaksikielinen maa.
Suomi on tänä päivänä monikielinen maa, jonka selvä pääkieli on suomi.

Pitäisi luopua ilmaisusta "kaksikielinen maa", sillä sehän on sulaa valehtelua.
Miten voisi ytimekkäästi ja lyhyesti sanoa "Suomi on kahden virallisen kielen maa"?
Ja, jos oikein tarkkoja halutaan olla, niin onko "virallinen" kieli ihan oikea ilmaisu.

Kirjoittaja:  NRR [ 27.08.2016 11:58 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

TK kirjoitti:
Suomenkieliseltä puolelta puuttuu selvä, täsmällisin termein kirjoitettu kieliohjelma. Ei enää riitä, että pelkästään puhutaan pakkoruotsin lakkauttamisesta, vaan on selkeytettävä kaikkia käytettyjä termejä ja sanoja.

Esim. Suomessa on kaksi virallista kieltä, mutta Suomi ei ole kaksikielinen maa.
Suomi on tänä päivänä monikielinen maa, jonka selvä pääkieli on suomi.

Pitäisi luopua ilmaisusta "kaksikielinen maa", sillä sehän on sulaa valehtelua.
Miten voisi ytimekkäästi ja lyhyesti sanoa "Suomi on kahden virallisen kielen maa"?
Ja, jos oikein tarkkoja halutaan olla, niin onko "virallinen" kieli ihan oikea ilmaisu.


Olet oikeassa!

Kirjoittaja:  NRR [ 27.08.2016 14:25 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Wikipediassa aiheesta kohdissa "Oikeus omaan kieleen" sekä "Kielilaki":
Lainaa:
Oikeus omaan kieleen on kansalaisoikeus, jonka perusteella ihmisillä on oikeus oman äidinkielensä ylläpitämiseen ja käyttämiseen ja itsensä julkiseen ilmaisuun omalla äidinkielellään. Kielellisten, kulttuurillisten tai etnisten vähemmistöjen oikeutta käyttää omaa kieltään on pyritty joissain maissa rajoittamaan esimerkiksi vähemmistön sulauttamiseksi valtaväestöön.

YK:n Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien sopimuksen 15 artiklan mukaan yksilöllä on oikeus ottaa osaa kulttuurielämään ja sopimusvaltiot velvoitetaan toimenpiteisiin, jotka ovat välttämättömiä sivistyksen levittämisen, kehittämisen ja levittämisen kannalta.[1] Euroopan sosiaalinen peruskirja velvoittaa Euroopan neuvoston edistämään ja helpottamaan mahdollisuuksien mukaan maahanmuuttajien lapsien äidinkielenopetusta ja myös vastaanottajamaan kielen opettamista maahanmuuttajille.[2]

Suomen perustuslaki turvaa suomalaisille oikeuden käyttää tuomioistuimessa ja muiden viranomaisten kanssa asioidessa omaa kieltään, suomea tai ruotsia.[3] Samoin taataan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistykselliset tarpeet. Lisäksi perustuslaissa määritellään, että saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Perustuslain määrittelemiä oikeuksia on tarkemmin määrätty kielilaissa.[4] Myös saamelaisten [5] ja viittomakielisten oikeuksista säädetään lailla. Maahanmuuttajilla on oikeus säilyttää kulttuuriaan ja kieltään myös kotouttamislain mukaan.


Lainaa:
Kielilaki (SDK 423/2003) on säädös, joka määrittelee Suomen perustuslain mukaisia kansalliskieliä äidinkielenään puhuvan kansalaisen kielelliset oikeudet. Lain tarkoituksena on taata suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään. Lisäksi laissa säädetään oikeudesta tulkkaukseen ja asiakirjan käännökseen.

Vuonna 2004 voimaan tullut uusi kielilaki korvasi vanhan, vuodelta 1922 olleen kielilain (148/1922). Keskeisenä muutoksena viranomaisen tulee huolehtia yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman, että yksilön tarvitsee erikseen vedota niihin. Kielilaki sisältää täsmälliset säännökset oikeudesta käyttää suomea ja ruotsia viranomaisten kanssa asioidessa. Kielilaki määrittää vähimmäistason. Yksittäisten virkamiesten kielitaidosta määrää kielitaitolaki.

Kielilaki ja kielitaitolaki eivät edellytä kaikilta suomen ja ruotsin taitoa, vaan riittää, että viranomaisissa on riittävästi molempia kieliä osaavia niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa tarvitaan. Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset koskevat yleensä virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai joihin liittyy julkisen vallan itsenäistä käyttöä. Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimukset kunnat asettavat itse, mutta niiden on turvattava kielilain vaatimusten täyttyminen: kaksikielisessä kunnassa on jokaisella oikeus saada palvelua valitsemallaan kansalliskielellä. Yksikielisessä kunnassa tämä on tarpeen vain tiettyjen viranomaisen aloitteesta vireille tulevien asioiden hoitamisessa.

Kielilain takaamat oikeudet

Kaksikielisissä viranomaisissa ja kaikissa valtion viranomaisissa saa käyttää molempia kieliä. Yksikielisissä kunnallisissa viranomaisissa saa käyttää suomea tai ruotsia jos asia on tullut esille viranomaisen aloitteesta ja koskee välittömästi perusoikeuksia.

Yhteisöillä on yleensä samat kielelliset oikeudet kuin yksilöillä. On huomattava, että vaikka yksilö saa valita käyttämänsä kielen vapaasti aloittaessaan asiaan osallistumisen, hän ei saa muuttaa valintaansa asian käsittelyn aikana. Näin on, jotta viranomaisen toimintaa ei ilkivaltaisesti vaikeutettaisi.

Vaikka yksilöllä tai yhteisöllä olisi oikeus käyttää asiassa omaa kieltään, asia saatetaan käsitellä eri kielellä. Näin voi käydä erityisesti, jos asiassa on erikielisiä asianomaisia. Riita-asiat ja hallinnolliset asiat käsitellään osapuolten etu huomioiden tai alueen enemmistökielen mukaan. Rikosasioissa käytetään syytetyn kieltä. Jos käsittelykieli on eri kuin asianomaisen kieli, hänellä on oikeus saada päätös ja muut viranomaislausunnot omalla kielellään ja käyttää maksutonta tulkkia asian suullisessa käsittelyssä.

Tuoteselosteet, käyttöohjeet ja muut vastaavat on julkaistava tuotteen myyntikunnan kielellä.

Keitä kielilaki koskee

Kielilaki koskee kaikkia julkisen vallan käyttäjiä. Näitä ovat

valtion viranomaiset
kunnalliset viranomaiset (ks. kohta Viranomaiset)
tuomioistuimet
itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (esimerkiksi Kansaneläkelaitos)
eduskunnan virastot (esimerkiksi Eduskunnan oikeusasiamies)
tasavallan presidentin kanslia
valtion liikelaitokset
valtion ja kuntien yhtiöt
yksityishenkilöt, jotka hoitavat em. julkisia hallintotehtäviä

Viranomaiset

Pääartikkeli: Suomen viranomaisten kielisäännökset

Kielilaki jakaa kaikki viranomaiset yksi- ja kaksikielisiin niiden toimialueen kuntien perusteella. Kaksikielisiä ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 8 % tai 3 000 asukasta on vähemmistökielisiä. Muut kunnat ovat yksikielisiä, jolleivät ne ano valtioneuvostolta oikeutta olla kaksikielisiä. Kielellinen jaotus tarkastetaan kerran kymmenessä vuodessa. Kuitenkin kaksikielinen kunta muuttuu yksikieliseksi vain, jos sen vähemmistökielen väestöosuus on laskenut alle 6 %:n.

Viranomainen on yksikielinen, jos sen toimialueeseen kuuluu vain samankielisiä kuntia ja sillä on alaisenaan vain samankielisiä viranomaisia. Muut viranomaiset (erityisesti valtion keskushallintoviranomaiset, konsulaatit ja suurlähetystöt) ovat kaksikielisiä.

Erityisesti on määrätty:

Puolustusvoimien komentokieli ja joukko-osastojen kieli on suomi. Vähintään yksi joukko-osasto on kuitenkin ruotsinkielinen. Koska Pääesikunnan alaisena on ruotsinkielinen joukko-osasto, on pääesikunta kaksikielinen.

Vankilat ovat yleensä yksikielisiä, mutta niissä voi olla kaksikielisiä osastoja.

On huomattava, että kielilain muodollisesti tasapuolinen suhtautuminen suomeen ja ruotsiin loppuu käsiteltäessä viranomaisten sisäistä kieltä ja lainsäädäntötyötä. Säännösten käytännön vaikutus on se, että valtion keskushallinnon ja uusien lakien valmistelutyön kielenä on suomi. Laki antaa mahdollisuuden käyttää ruotsia tai muuta kieltä (esimerkiksi englantia), mikäli se on tarkoituksenmukaista. Oikeus ruotsinkieliseen kirjeenvaihtoon on kuitenkin taattu laitoksille, joilla ei ole todennäköisesti kykyä työskennellä molemmilla kielillä. Tällaisia laitoksia ovat muun muassa yksikielisesti ruotsinkieliset kunnat ja oppilaitokset.

Ahvenanmaa

Kielilaki ei koske Ahvenanmaata. Maakunnan itsehallintolaki takaa kuitenkin Suomen kansalaiselle oikeuden käyttää suomea tuomioistuimissa ja valtion viranomaisissa myös Ahvenanmaan maakunnassa. Tarvittaessa käytetään tulkkia.

Ahvenanmaan maakunnan ja kuntien julkisissa palveluissa muiden kuin ruotsin kielen käyttöoikeutta ei ole lailla vastaavasti taattu.

Muiden kielten käyttö

Saamelaisten, romanien ja viittomakielisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet on myös mainittu perustuslaissa. Niiden turvaamisesta säädetään omissa laeissaan.

Muiden kielten käyttöoikeuksista on mainittu muun muassa hallintolaissa sekä oikeudenkäyntiä, sosiaalihuoltoa ja sairaanhoitoa koskevissa laeissa. Kielilaki ei kiellä parempaa palvelua mitä edellyttää. Suomenkielinen viranomainen voi esimerkiksi hyväksyä ruotsin tai englannin kielisen asiakirjan.

Kielilain valmistelu ja voimaantulo

Kielilakia valmistellut komitea oli laajapohjainen ja se pyysi kahden vuoden valmistelutyönsä aikana 150 lausuntoa eri tahoilta. Kielilaki hyväksyttiin eduskunnassa 11. helmikuuta 2003 äänin 179–3. Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2004.

Julkista kansalaiskeskustelua kielilakiesityksestä käytiin melko vähän. 28. helmikuuta 2003 pieni ryhmä piti kielilain vastaisen mielenilmauksen eduskuntatalon edessä.

Valtionhallinnon Internet-foorumilla Otakantaa.fi aloitettiin keskustelu kielilaista vasta, kun laki oli tullut jo voimaan. Keskustelu ylitti uutiskynnyksen, kun Folktingetin puheenjohtaja Henrik Lax totesi totesi Vasabladetissa 12. helmikuuta 2004: "Kielilakikeskustelusivusto on avattu rakentavassa hengessä. On kenties parempi, että näiden selvästi häiriintyneiden henkilöiden mielipiteet tulevat myös esille", vastatessaan kysymykseen, tulisiko tällaiseen keskusteluun puuttua. Melko pian tämän jälkeen keskustelu foorumilla suljettiin syytä ilmoittamatta, mutta se palautettiin muutaman tunnin sisällä takaisin.


Minkälainen olisi tämän päivä kielellisiä oikeuksia ja vevoitteita koskeva selkokielinen kieliohjelma?

Kirjoittaja:  Eero Nevalainen [ 27.08.2016 16:37 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

Valitettavasti "rakentava" keskustelu tarkoittaa sitä, että "rakennetaan" vapaaehtoisesti sitä pakkoruotsihimmeliä vielä pidemmälle. Kriittisyys ei siihen kuulu.

Kirjoittaja:  JV Lehtonen [ 28.08.2016 20:42 ]
Viestin otsikko:  Re: Onko rakentava keskustelu ylipäätään mahdollista?

NRR kirjoitti:
TK kirjoitti:
Suomenkieliseltä puolelta puuttuu selvä, täsmällisin termein kirjoitettu kieliohjelma. Ei enää riitä, että pelkästään puhutaan pakkoruotsin lakkauttamisesta, vaan on selkeytettävä kaikkia käytettyjä termejä ja sanoja.

Esim. Suomessa on kaksi virallista kieltä, mutta Suomi ei ole kaksikielinen maa.
Suomi on tänä päivänä monikielinen maa, jonka selvä pääkieli on suomi.

Pitäisi luopua ilmaisusta "kaksikielinen maa", sillä sehän on sulaa valehtelua.
Miten voisi ytimekkäästi ja lyhyesti sanoa "Suomi on kahden virallisen kielen maa"?
Ja, jos oikein tarkkoja halutaan olla, niin onko "virallinen" kieli ihan oikea ilmaisu.


Olet oikeassa!


"Kaksikielinen maa" on kuitenkin saatu ujutettua jopa peruskoulun opetussuunnitelmaan.
Aion kysyä opetushallituksesta sekä SROsta, miten arvostellaan oppilas, jonka vanhemmat
ovat toisinajattelijoita kielipoliittisen aivopesun suhteen.
Siis jos kotona on erilainen vakaumus kuin opetussuunnitelmassa.

Myös "virallinen kieli" on tarkasti ottaen tulkinta, ei fakta.
"Kansalliskieli" on ainoa faktatermi, kaikki muu on tulkintaa.

Me tulkitsemme, että Suomen perustuslakiin on kirjattu kansalliskielet,
ja valtion velvollisuus on turvata kielelliset oikeudet kummallakin kielellä.
Mutta kuten olen jo kauan ihmetellyt:

Miten valtion velvollisuudesta on tehty jokaikisen kansalaisen henkilökohtainen velvollisuus?

Sivu 1/3 Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia [ DST ]
Powered by phpBB® Forum Software © phpBB Group
https://www.phpbb.com/