Pakollinen ruotsi entistä varhemmin?

[Sees]

Itse olen sitä mieltä, että kieliä voi ja kannattaa opettaa lapsille varhain - mikäli lasten oma kielenkehitys sen sallii. Iso osa koulujen alaluokkien oppilaista tarvitsee mielestäni rauhaa oman kielen ja englannin opiskeluun, sillä ne ovat kielet, joiden kehittymistä heidän arkensa tukee. Muiden kielten kohdalla on siis oltava varovainen ja tarjottava niitä vain vapaaehtoisina.

Opetushallituksen tuntijakotyöryhmä on kuitenkion saanut kannanottoja varhaisen kieltenopetuksen puolesta (Lipponen, ruotsinopettajat) ja opetusministeri Virkkunen on pitänyt aikaistamista hyvänä ratkaisuna.

Onko meillä kuukauden päästä tuntijakotyöryhmän ehdotuksessa pakollinen ja varhaistettu ruotsinopetus?

[mpartel]

Raju ehdotus tuntijakotyöryhmältä voi olla myös hyvä juttu, jos se aiheuttaa voimakkaan vastareaktion. Toisaalta vaikka näin kävisi, en usko, että riittävän moni herää pohtimaan, kuinka mielekästä on edellyttää kaikilta usean vieraan kielen oppimista. Kielet yleensä ovat minustakin yliarvostettuja suomalaisessa koulumaailmassa, enkä näe, miten asia voisi muuttua kovin nopeasti. Ehkäpä yhdistys jatkaa tämän asian parissa sen jälkeen, kun ruotsi on saatu vapaaehtoiseksi.

[Sees]

Opetushallituksen pääjohtaja Lankinen on ehdottanut Folktingetille pitämässään esityksessä tuntijakotyöryhmän aikeista, että ruotsia aikaistetaan vuodella ja se tulisi jatkossa alkamaan kuudennelta luokalta.

http://www.hbl.fi/text/inrikes/2010/4/17/w45825.php

Suomenkielisille tästä ei ilmeisesti tarvitse kertoa.

[Eero Nevalainen]

On muuten tavallaan todella kummallista, että ruotsi on näköjään ainoa aine, jonka relevantille eturyhmälle pitää oikein Lankisen kaliiberin ihmisen raportoida asian etenemisestä.

Kertoo omaa kieltään asian poliittisuudesta.

[Sees]

Ja ruotsinkieliset vastaavat:

Mitä väliä sillä on, kelle asia kerrotaan ensimmäiseksi, yhtä hyvin ruotsinkielisille...

Kaksikielisyys kuuluu "finländska"-identiteettiin, sitä tulisi tarjota kaikille lapisille luontevana ja itsestään selvänä osana arkipäivää niin aikaisin kuin mahdollista.

(Varför berättas det här för Folktinget.. Någon måste väl få höra det först, spelar det någon roll om det är Folktinget eller de finskspråkiga?
--- Tvåspråkigheten ingår i vår finländska identitet och kultur, och skall erbjudas varje barn som en naturlig och självklar del i vardagen och så tidigt i livet som möjligt.)

Miten muuten finländska-identiteetti eroaa suomalaisesta identiteetistä?

[Eero Nevalainen]

Kaksikielisyys kuuluu "finländska"-identiteettiin, sitä tulisi tarjota kaikille lapisille luontevana ja itsestään selvänä osana arkipäivää niin aikaisin kuin mahdollista.

Tämä on taas ihan puhdas vetoaminen omaan kuviteltuun auktoriteettiin. Pelkkä väite, iskulause ilman perusteluja.

En koskaan lakkaa ihmettelemästä sitä miten kevyesti suomenruotsalaiset ovat valmiita vaatimaan sen hyväksymistä ihan puhtaana heidän väittämänään, että

1. tämä "finländsk-identiteetti" on ylipäätään alkujaan olemassa muutoinkin kuin heidän aloittamanaan poliittisena konstruktiona (termihän on tähän käyttöön keksitty kai parikymmentä vuotta sitten),

2. Tämän ko. oletetun identiteetin "tarjoaminen" lapsille, joilla sitä ilmeisesti siis ei alkujaan ole, on itseisarvoista.

ja että

3. Tämmöisen tekeminen "itsestään selväksi osaksi" lapsen identiteettiä ei kuulosta heidän korvaansa yhtään kummalliselta, jos lapsi ei siis esim. kotoaan suomenkielisiltä vanhemmiltaan moista identiteettiä oppisi, vaan se pitää hänelle "tarjota" ettei kasva finländsk-hengestä kieroon.

Tuommoinen identiteettimanipulaatio ei kelpaisi heillekään missään, varsinkaan "vahvan ruotsalaisuuden" mailla. Toki silloin kun kohteena on joku muu, asia muotoillaan ikäänkuin jonkinlaisena ennalta päätettynä, saneltuna itsestäänselvyytenä.

Alanpa taas voida pahoin suoraan sanottuna...