vapaakielivalinta.fi

Hesari kertoo, että pakkoruotsin korvaava kokeilu etenee nihkeästi:
http://www.hs.fi/politiikka/a1465361571405

Teksti on suoraa, toimittajana Marjukka Liiten. Kiitokset taas hänelle asiallisesta otteesta.

Hallitusohjelmaan kirjatun valinnaisen kouluruotsin kokeilun valmistelu on edennyt nihkeästi. Perussuomalaiset pelkäävät, että heille tärkeää kokeilua ei ehditä toteuttaa tällä hallituskaudella.

Opetusministeriössä perustellaan viipymistä lainsäädännöllisillä selvityksillä, joiden mukaan kokeilu vaatii muun muassa perusopetuslain muutoksen.

”Nykyiset kokeilupykälät eivät mahdollista kokeilua”, ministeriö sanoo vastauksessaan eduskunnan sivistysvaliokunnalle, joka kyseli kokeilun perään. Myös hakukierros veisi oman aikansa.

”Valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että nuorten koulutuspolut voidaan turvata kaikissa tilanteissa, vaikka ruotsin kielen poisvalinta voi sulkea ovia myöhemmin työelämässä tai jatko-opinnoissa. Kokeilun vaikutusten vuoksi valmistelutyö on ollut arvioitua laajempaa”, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) sanoo HS:lle.

Hänen mukaansa tavoitteena on, että kokeilulaki annettaisiin tämän vuoden aikana eduskunnan käsittelyyn, ja kokeilut käynnistyisivät syksyllä 2017

Grahn-Laasonen on pontevasti vienyt eteenpäin esimerkiksi valinnaisemman lukion kokeilua tyyliin ”uskalla kokeilla”, mutta hallitusohjelman lupaamista peruskoulun alueellisista kielikokeiluista ei ole tähän mennessä kuulunut mitään. Esityksen piti tulla eduskuntaan tänä keväänä.

Jopa hallituksen viime vuoden kertomuksesta kokeilu oli jäänyt pois kohdasta ”toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta”.

”Olin hämmentynyt, että kielikokeilun seuranta puuttui sieltä kokonaan. Eli ei tunnu asia kauhean reippaasti etenevän”, sanoo lausuman ”isä”, kansanedustaja Pauli Kiuru (kok).

Edellinen eduskunta --- hyväksyi parikin siihen liittyvää lausumaa. Esimerkiksi kielten opiskelun politiikasta hallituksen tulisi laatia kokonaisselvitys. Opetusministeriö ilmoitti äsken sivistysvaliokunnalle, että tämä selvitys pannaan alulle elokuussa.

Eduskunta edellytti myös, että ”hallitus selvittää lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua”. Kiuru on avannut sitä niin, että ruotsin/suomen sijaan voisi opiskella vaikka mandariinikiinaa Nauvossa.

Eniten ja jo pitkään ovat olleet tapetilla mahdolliset kokeilut korvata koulussa nykyisin 7. luokalta ja vastedes jo 6. luokalta alkava pakollinen keskipitkä ruotsi venäjällä Itä-Suomen kunnissa.

Opetusministeriön vastauksista kysymyksiin kokeilujen viipymisestä käy ilmi, että kokeiluja on kyllä valmisteltu, mutta niistä on raportoitu hallituksen vuosikertomuksessa osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden yhteydessä.

Toisaalta vastauksista voi päätellä, ettei valmistelussa ole pidetty järin kovaa kiirettä. Syyksi mainitaan lainsäädännölliset selvitykset, joita on määrä tehdä yhdessä oikeusministeriön kanssa vielä ainakin tämän vuoden syyskuulle asti, jolloin alkuun päästäisiin vasta vuonna 2017.

Kokeilun perustuslain asettamia reunaehtoja on jo pyritty ennakolta selvittämään. Opetusministeriö huolehtii kokeiluun osallistuvien oppilaiden oikeuksista ja yhdenvertaisuudesta, kun he joskus hakevat jatko-opintoihin ja virkoihin.

Ruotsia osaamattomat voisivat ministeriön mukaan ”jossain vaiheessa elämäänsä joutua muita huonompaan asemaan puuttuvan toisen kotimaisen kielen taitonsa vuoksi”.

”Vähän oudolta tuntuu ja herää kysymys, onko nyt varmaa, tuleeko kokeilu koskaan. Meille se on hyvin tärkeä”, arvioi sivistysvaliokunnan jäsen Ritva Elomaa (ps). Elomaa huomauttaa, että kokeilu tulisi saada aikaan tällä hallituskaudella, koska myöhemmin se todennäköisesti olisi vielä vaikeampaa, mikäli Rkp olisi hallituksessa.

Myös keskusta äänesti aikoinaan kokeiluponnen puolesta ja on aiemminkin esittänyt alueellisia kielikokeiluja. ”Odotamme, että hallitusohjelman mukainen esitys tulee valiokuntaan, ja kyllähän sen alun perin pitikin tulla jo tänä keväänä”, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk).

Ihmettelinkin, miten Liitenin kriittisesti kokeilun siirtämistä kuvaava artikkeli noin vain sai tilaa hesarissa. No nyt on nostettu pääsivuille opiskelevan Virtasen huolihuuto: jossei ruotsia opiskella pakolla niin kieliä ei opiskella enää lainkaan!

Nuori ihminen on muka ymmärtänyt asian niin, että kun hän ei nyt saanut aloittaa saksaa alakoulussa, kun keskisuomalaisessa koulussa ei ollut riittävästi vapaaehtoisen kielen valitsijoita (luultavasti kiitos pakkoruotsin), jatkossa hän ei olisi saanut enää lukea ruotsiakaan, kun ei sitäkään varmaan valittaisi. Tämä on siis hesarin netin pääsivun arvoinen juttu: http://www.hs.fi/mielipide/a1465442841420

Samaan aikaan Liitenin jutun keskusteluosasto täyttyi asiallista, kielivapautta kannattavista näkemyksistä, joita olisi suonut jonkun nostavan ihan artikkelitasolle, mutta ei.

Hesarissa käy aina näin. Suomalaisessa mediassa käy aina näin. Mistä näitä Virtasiakin löytyy? Ruotsin kielen opiskelijoista?


---


Kymmenen tuntia myöhemmin kommentteja runsaasti: 91 kielivapauden puolesta ja kaksi kiitosta Virtaselle...


---

Kirjoitus on kolmannella lukukerralla aivan alamittainen - hs julkaisi sen vain saadakseen otsikoida isosti "Pakkoruotsin poisto veisi nuorilta arvokkaita mahdollisuuksia". Tietävät, että suurin osa lukijoista näkee vain otsikon ja kuvittelee, että jotain arvokkaita mahdollisuuksia kenties on sittenkin olemassa... Pakkoruotsiotsikointi perustuu juuri tähän: isot propagandaotsikot propakolle, jatkuvaa nälvintää pakon kriitikoille, tekstissä pelkkää tyhjää...