Kielilaki 18 §:
"Jos jollakulla on lain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään, mutta viranomaisen kieli tai asian käsittelykieli on toinen, viranomaisen on järjestettävä maksuton tulkkaus, jollei se itse huolehdi tulkkauksesta tai jollei 2 momentista muuta johdu."
Edellinen tarkoittaa faktisesti sitä, että yksikielisesti suomenkielisellä viranomaisella on oikeus hoitaa ruotsinkielinen palvelu tulkkauksella.
Kielitaitolaki 6 §:
"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa - - Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään - - toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
Miksi yksikielisesti suomenkielisessä viranomaisessa työntekijän on ymmärrettävä ruotsia, vaikka viranomaisella on oikeus hoitaa ruotsinkielinen palvelu tulkkauksella?
Kielitaitolain todellinen tarkoitus on vain simputtaa suomenkielisiä.
Kielilain ja kielitaitolain ristiriita
-
- Viestit: 83
- Liittynyt: 19.06.2010 20:18
- Paikkakunta: Vantaa
- Viesti:
-
- Viestit: 1868
- Liittynyt: 22.04.2013 09:55
Re: Kielilain ja kielitaitolain ristiriita
Tosiasiallinen tarkoitus on simputtaa kaikkia, jotka saavat sivistyksensä suomen kielellä.Kielitaitolain todellinen tarkoitus on vain simputtaa suomenkielisiä.
Takana on svekomaaninen ideologia siitä, että suomen kieli ei voi olla -Jaakko Häkkisen sanontaa käyttäen-
"herrakieli" Suomessa, vaan se asema kuuluu ikuisesti ruotsin kielelle!
Siksi ratkaisevaa ei olekaan oppilaan äidinkieli, vaan se, että (svekomaniassa) suomeksi ei ole lupa sivistyä ilman ruotsipakkoa.
Svekomanian renesanssi alkoi pakkoruotsin muodossa 50 vuotta sitten.
Tietenkään svekomaanit eivät sitä ääneen sano, mutta niin katkera pala Snellmanin "tempaus" 1863 oli,
että svekomaanit eivät unohtaneet sitä edes sadassa vuodessa.
Ratkaiseva on siis muotoilu:
taisivistyskieli suomi..
Silloin lankeaa ruotsivelvollisuus..Se ulottuu jopa ulkomailla opiskelleisiin, jos he ovat saaneet koulusivistyksensäsaanut koulusivistyksensä suomen kielellä..
suomen kielellä ja haluavat suorittaa esim. tietyn alan maisterintutkinnon Suomessa.
Suomalaiset poliitikot ovat menneet tähän lankaan jo E.N. Setälästä lähtien..
siis nielleet svekomaanisen ajattelun, että
Svekomaanit eivät voi henkisesti hyväksyä sitä, että ruotsinkielinen joutuu lukemaan suomea, jotta "olisisuomen kielellä saatu sivistys aiheuttaa ruotsivelvollisuuden.
sivistynyt tässä maassa"..
Svekomaaninen ideologia Suomen kielipolitiikan perustana! Totta se on!
http://opinto-opas.tamk.fi/kieliopinnotOpinnoista vapauttaminen
Koulutusjohtaja voi vapauttaa opiskelijan osittain tai kokonaan kielitaitovaatimuksista erityisestä syystä, kuten todetun lukivaikeuden perusteella ja myös siinä tapauksessa, että opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai opiskelija on saanut koulusivistyksensä ulkomailla.
Opiskelijan on suoritettava vapautusta vastaava määrä muita sovittuja opintoja (tutkintosääntö § 21).
Re: Kielilain ja kielitaitolain ristiriita
Wikipediassa Pekka Hallbergin kohdalla: "Hallberg oli puheenjohtaja Paavo Lipposen pääministerikaudella asetetussa, vuosina 1999 - 2003 toimineessa kielilakikomiteassa, jonka toiminnan tuloksena Suomeen säädettiin uusi kielilaki ja uusi kielitaitolaki. Hallberg on puolustanut koulujen kaikille pakollista ruotsin opiskelua ja antanut perusteeksi kielilait, joita hän on ollut itse ajamassa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Hallberg
Kielilaki ja kielitaitolaki ovat siis saman kielilakikomitean käsialaa. Niitä ovat olleet laatimassa maan eturivin oikeusoppineet. Onko tuo tulkkausmahdollisuus lapsus, jonka piti koskea vain ei-kotimaisia kieliä?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Hallberg
Kielilaki ja kielitaitolaki ovat siis saman kielilakikomitean käsialaa. Niitä ovat olleet laatimassa maan eturivin oikeusoppineet. Onko tuo tulkkausmahdollisuus lapsus, jonka piti koskea vain ei-kotimaisia kieliä?
Re: Kielilain ja kielitaitolain ristiriita
Toisella palstalla asia kiteytettiin näin:
Kielitaitolaki virkamiehelle on AINOA este pakkoruotsin poistamisessa. Jotta kaikilla suomalaisilla olisi tasavertaiset ja teoreettiset mahdollisuudet toimia esimerkiksi poliisin tai lääkärin ammatissa (virkamiesruotsi) tai valtion ja kuntien viroissa, niin kaikkien on tasavertaisuuden nimessä pakko opiskella ruotsia. Jos kielitaitolaki olisi pelkästään viranomaisen vastuulla niin ei olisi myöskään tasavertaisuus vaatimusta, koska silloin voitaisiin kielipalvelut toimittaa muilla tavoilla. Nyt ei esimerkiksi tulkkausta tarvitse harkita ollenkaan, koska poliisien, lääkäreiden jne. velvollisuus on "osata" ruotsia.