Matematiikan suosio romahtanut

[Eero Nevalainen]

http://yle.fi/uutiset/kovien_luonnontie ... me/8818335

Ikävä kyllä tästäkin varmasti vedetään johtopäätöksiä, että valinnaisuus on pahasta "koska laiskat teinit eivät tiedä mitä tekevät" ja että ruotsi pitää palauttaa kouluun. Vaikka kyse on ihan eri aineista, joilla on ihan eri motivaatio olla siellä opetussuunnitelmassa.

[TMK]

http://yle.fi/uutiset/kovien_luonnontie ... me/8818335

Ikävä kyllä tästäkin varmasti vedetään johtopäätöksiä, että valinnaisuus on pahasta "koska laiskat teinit eivät tiedä mitä tekevät" ja että ruotsi pitää palauttaa kouluun. Vaikka kyse on ihan eri aineista, joilla on ihan eri motivaatio olla siellä opetussuunnitelmassa.

No minä olen kyllä vähän samaa mieltä, että pakollinen kolmas kieli pitäisi tuoda takaisin lyhyen matikan lukijoille. Isä aikoinaan luki pitkän matikan (ei se siinä hyvä ollut), jotta hänen ei olisi tarvinnut lukea latinaa neljäntenä kielenä, ja varmasti muutama valitsi minunkin aikanani mieluummin pitkän matikan kuin kolmannen kielen. Ehkä jokin muukin aine/yhdistelmä voitaisiin laittaa kolmanneksi vaihtoehdoksi, mutta se olisi jo vähän monimutkaisempaa.

Oulun yliopiston palvelupäällikkö Kimmo Kuortti sanoo, että mitä enemmän lukioissa on valinnaisuutta, sitä vähemmän valitaan luonnontieteitä.

Tuon myönnän itsekin; en ole koskaan pitänyt niistä ja luin vain vähimmäismäärän. Tosin luin jo muutenkin täydet kurssit, enempää ei olisi sopinut.

[NRR]

MInä olen täällä vuosikausia kertonut, millaista on kielellisen ongelman omaavien (dysleksia tms.) opiskelu ja miten meillä, toisin kuin muualla, annetaan pakkoruotsin vaikeuttaa ja jopa estää heidän opiskelunsa. Ja nyt taas täällä kuulutetaan, että pitää olla lisää pakollisia kieliopintoja.

Mikä on ongelma? Miksi vieraiden kielten pitäisi olla se kriteeri, jolla opiskelukelpoisuus mitataan?

[Eero Nevalainen]

No siksi, että opiskeluasioista pitävät eniten meteliä ihmiset jotka ovat lukeneet lähinnä kieliä, ja kuten itsekin myönnän, niin kyllä minunkin oli helpompaa ottaa yo-tutkinnossa ne 4 kielten laudaturia ja se pitkän matikan E tuli sitten enemmän pusertamalla. Eli kun heille se opiskelukyky on sama kuin kielten lukeminen niin siitä sitten puhutaan, ja heitetään ihan pokkana ilmoille argumentteja siitä, että matematiikka menee siinä sivussa, vaikka he eivät siitä välttämättä paljoa tiedäkään.

[TMK]

Mikä on ongelma? Miksi vieraiden kielten pitäisi olla se kriteeri, jolla opiskelukelpoisuus mitataan?

Eihän tässä ole kyse kielistä, vaan matematiikasta, ja siitä, että tosiaan mennään siitä, mistä aita on matalin ja kovin moni ei sitä siksi lue ja sitten meiltä puuttuu matematiikkaosaamista. Totta kai lyhyt matikka ja kaksi kieltä on helpompi kuin kolme kieltä tai pitkä matikka. Aikaisemmin varmasti luettiin enemmän pitkää matikkaa juuri siksi, että vaihtoehtona olisi ollut kolmas kieli. Omassa lukiossani taisi olla noin puolet pitkän matikan ja puolet kolmen tai neljän kielen lukijoita, ihan omien valintojen kautta.

Onhan ammattikouluissakin vaatimuksia, mitä kursseja missäkin aineissa tulee suorittaa valmistuakseen, lukioissa voi olla samoin.

[JV Lehtonen]

Anttonen toivoo, että lukiossa mietittäisiin, kuinka luonnontieteitä voi paremmin avata koululaiselle.

Todellisuudessa peruskoulu ei onnistu siinä, missä sen pitäisi eli
selvittää oppilaan vahvuudet ja sitten tukea sitä opiskelupolkua,
jolla nämä vahvuudet pääsevät oikeuksiinsa.

Matemaattisesti lahjakkaat tulisi automaattisesti vapauttaa ideologisesta pakkoruotsista
ja kannustaa lukemaan pitkää matematiikkaa.
Toki se on raskasta, mutta taakkaa voisi keventää luopumalla ruotsivelvollisuudesta.

Minulla on henkilökohtaista kokemusta siitä, miten matikkaneroja nöyryytettiin pakkoruotsilla
jättämällä heidät luokalleen juuri ruotsin takia. Jotkut jäivät jopa ilman valkolakkia!
Millaista tuhlausta viheliäisen poliittisen aineen takia!

Onneksi pakkoruotsi poistui yo-kirjoituksista, mutta vielä se on poistettava lukion kursseista,
jotta saadaan parhaat aivot tekemään parhaiden aivojen arvoista työtä ajantuhlauksen sijasta!

Miten helvetissä pakkoruotsi kohentaa maamme kilpailukykyä ? Ei mitenkään!
Pakkoruotsi syö maamme kilpailukykyä!

[NRR]

--- tosiaan mennään siitä, mistä aita on matalin ja kovin moni ei sitä siksi lue ja sitten meiltä puuttuu matematiikkaosaamista. Totta kai lyhyt matikka ja kaksi kieltä on helpompi kuin kolme kieltä tai pitkä matikka. Aikaisemmin varmasti luettiin enemmän pitkää matikkaa juuri siksi, että vaihtoehtona olisi ollut kolmas kieli. Omassa lukiossani taisi olla noin puolet pitkän matikan ja puolet kolmen tai neljän kielen lukijoita, ihan omien valintojen kautta.

Onhan ammattikouluissakin vaatimuksia, mitä kursseja missäkin aineissa tulee suorittaa valmistuakseen, lukioissa voi olla samoin.

Nuoret tekevät oman elämänsä kannalta mielekkäitä valintoja. Jos jatkokoulutukseen ei esimerkiksi sairaanhoitajaksi (yo-pohjalta) tarvita runsaasti kieliä tai pitkää matemtiikkaa, miksi jomman kumman pitäisi olla pakollista? Miksei olla tyytyväisiä siihen, että opiskelijalla on taustallaan paljon filosofiaa, historiaa ja yhteiskuntaoppia, biologiaa ja psykologiaa? Eikö tuolla pohjalla sairaanhoitajan ole helpompi sekä nähdä ihminen psykofyysisenä kokonaisuutena että samalla pohtia, mitä hoitokäytännöillä oikeastaan haetaan ja miten yhteiskunnan varoja niissä käytetään ja mitä se inhimillisyys oikein on?

Ei ole niin, että opintojen mielekkyys kasvaa, jos on pakollisena joko pitkä matematiikka tai kolme kieltä.

Ei ole niin, että noilla pakollisuuksilla saataisiin parempia ihmisiä tulevaisuuden ammatteihin.

Ei ole syytä kieltää lukiota niiltä, jotka eivät joko lue pitkää matematiikkaa tai kolmea kieltä!

Ei liioin pidä vetää sitä johtopäätöstä, että jonkin oppimisvaikeuden omaavat kuuluisivat aina käsistään käteviin ja voitaisiin ohjata ammattioppiin. Myös ammattialoilla on tärkeää, että opiskelija on kiinnostunut alastaan ja jopa lahjakas siinä. Ammattikoulutusta ei pidä nähdä toisarvoisena linjana, jonne pudotaan, jos jokin lukion osa-alue tuottaa ongelmia. Yhä useampi suorittaa ammattiopintojen ohessa myös lukion. Vanha jako teoreettisiin ja käytännöllisiin opintoihin ei enää päde.

Meidän lukiossamme on perinteisesti ollut kielten yliarvostusta. Sen rinnalle on yritetty nostaa matemaattisluonnontieteellistä osaamista, mutta eivät lahjakkuudet lopu näihin kahteen.

Jo nyt lukioon menijöitä grillataan suomenkielisellä puolella tosi kovilla keskiarvoilla. Monet lukiolaiset väsyvät ja masentuvat vaatimusten paljoudesta. Jatkokoulutukseen hakeutumisessa on taas uusi kova karsinta. Miksi tähän pitäisi lisätä lisää pakollisuutta lukioon???

Jos vaatimuksia kovennetaan, kuinka suuri osa lukiolaisista pitäisi pudottaa muihin opintoihin? Mitä ne muut opinnot olisivat? Olisiko Suomi parempi maa, jos harvemmat kävisivät yleissivistävää koulutusta yli viisitoistavuotiaina? Eikö lukiolla ole muuta tarkoitusta kuin tuottaa kieli-ihmisiä ja matemaatikkoja? Minne unohtui inhimillinen kasvu?

Minä haluan nähdä yhteiskunnan, jossa tavisnuoret ja maahanmuuttajanuoret ja dysleksikkonuoret voivat rauhassa käydä lukionsa ja lukea kymmenen kurssia historiaa ja viisi kurssia psykologiaa ja sen päälle musiikkia ja draamaa ilman, että heidät halutaan heittää lapionvarteen tai että heidän on käytettävä voimansa matematiikkaan tai kieliin, koska vain ne muka ovat jotakin.

[NRR]

Perusluonnontieteiden lukeminen romahtaa tietysti nyt, kun ei kannata mennä lukemaan esim. kemiaa yliopistoon, koska ei voi enää sen jälkeen pyrkiä lääkikseen ensikertalaiskiintiössä.

Ennen yliopistolla luonnontieteitä ja matematiikkaa lukivat pilvin pimein ne, jotka mielivät jonnekin muualle. Osa ei päässyt muualle tai ei jaksanut pyrkiä ja laitoksille jäi ihan fiksua porukkaa, joka hautasi vanhat unelmansa ja orientoitui sitten luonnontieteisiin tosissaan. Nyt ei siis enää.

Tämä on niin turha keskustelu.

[lpo]

Mielestäni yksi syy matematiikan suosion putoamiselle yliopistoissa on se, että matematiikka mielletään lähinnä työkaluksi. Toki sitä tarvitaan lähes kaikkialla elämässä, mutta sitä pääaineenaan lukeneet päätynevät lähinnä matematiikan opettajiksi, osa myös tutkijoiksi. Jos puhutaan ns. "kovista" luonnontieteistä, niin esim. kemian opinnot avaavat ovia liike-elämään huomattavasti puhdasta matematiikkaa helpommin.

Hyvin suuri syy on myös tuo NRR:n mainitsema nykyinen linja, joka ajaa nuoret tekemään "varmoja" valintoja jo toisen asteen opetuksen aikana. Kaikki eivät lukion/ammattikoulun jälkeen tiedä mitä haluavat oikeasti tehdä tulevaisuudessa ja kovat luonnontieteet ovat olleet aiemmin tälle ryhmälle hyvä vaihtoehto hankkia kokemusta ennen lopullista päätöksentekoa. Joku saattaa olla sitä mieltä että on vain hyvä, että nyt näitä aineita lukemaan hakeutuvat vain ne, joita aihe oikeasti kiinnostaa ja näin opinnot keskeyttäneiden määrä vähenee ja rahaa säästyy. Toisaalta tulevaisuudestaan epävarmat nuoret saattavat tällä tavoin päätyä opiskelemaan alaa joka ei enää jossain välissä kiinnostakaan pätkääkään. Periaatteessa siis sama tilanne kuin ennestään luonnontieteiden osalta, mutta nykymeiningin vuoksi opintosuuntauksen vaihtaminen on entistä vaikeampaa, vaikka toki ensikertalaiset saa ja pitääkin huomioida valinnoissa. Lisäksi näillä uusiksi hakijoilla jo suoritettujen opintojen hyväksiluku on mahdollisesti huomattavasti vaikeampaa jos on lähtenyt alunperin lukemaan jotain spesifistä alaa melko yleismaailmallisten luonnontieteiden sijaan.

Pitkän matikan tunneista on kulunut jo hetkinen aikaa, mutta suurin syy suosion heikentymiseen lukiossa lienee liian suuri teoreettisuus. En tiedä onko opetuksen tila vielä sama kuin +10v sitten, mutta pahasti veikkaan näin... Matematiikasta alkaa tulla kiinnostavia puolia kunnolla esiin vasta yliopistossa, kun lukiotasolla vielä piirrellään paraabeleja ja ihmetellään toisen asteen yhtälön ratkaisukaavaa. Toki linkissä mainittu integrointi ja lisäksi derivointi auttavat ymmärtämään maailmaa matematiikan kautta, mutta käsittääkseni ainakaan integrointia ei opeteta lyhyen matikan puolella.

Tuo että pitäisi valita könttäsummana määrä x vieraita kieliä + lisäkieli y / pitkä matikka lukiossa on todella vanhakantaista ajattelua eikä tulisi toimimaan enää nyky-yhteiskunnassa. Tuo on voinut toimia vanhanaikaisen ainereaalin aikana, mutta onneksi nykyisin jatko-opintoihin haettaessa arvostetaan myös muita aineita eikä vanhanaikainen haulikolla-ammuttuna suoritettu ainereaali enää olisi kovin käypä vaihtoehto.

Mutta mikä olisi paras ratkaisu 2. asteen opiskelijoiden kannalta? Millä tavoin heidät saataisiin lukemaan enemmän luonnonteiteitä? Ensimmäiseksi täytyisi tehdä selväksi, mitä jatko-opinnot tulevat vaatimaan heiltä. Vaikka olisi sattunut suoriutumaan yo-kokeessa kiitettävästi niistä mukavan helpoista aineista, joita on sattunut valitsemaan, niin se ei todellakaan takaa opiskeluoikeutta juuri sille linjalle, mille on ajatellut itse suuntautua. Ainakaan suomenkielisellä puolella, millä kilpailu on todella veristä ankkalammikkoon verrattuna.

Olisi hienoa, jos elinkeinoelämän puolelta tulisi enemmän edustajia kertomaan nuorisolle, mitä heiltä oikeasti toivottaisiin. Luulisin että suurin toivomus olisi enemmän innostusta luonnontieteisiin. Kieliäkin toki tarvitaan, mutta poliitikkojen suitsuttamalla muumiruotsilla nyt ei tosielämässä tehdä yhtikäs mitään. Olisi kyse edes riikinruotsista, mutta ei... Kokemuksesta voin puhua, että kieliä ei juurikaan opita koulussa. Niitä opitaan puhumalla, mieluusti natiivien kanssa ja siksi ehdotankin lämpimästi foorumia selaavaa nuorempaa väkeä lähtemään vaihto-opiskeluun, au pauriksi tai muuten vain ulkomaille.

Nämä ruotsin opettajien vinkumiset juuri heidän opettamansa kielen tärkeydestä eivät tee muuta kuin hallaa opiskelevien sukupolvien valinnoille. Sinänsä ymmärrettävää, sillä yhtä paljon minäkin vinkuisin jos sattuisin olemaan klingonin tai esperanton opettaja Perähikiältä, jossa on viimeiset 40 vuotta vuotta opetettu kyseisiä kieliä vauvasta vaariin huolimatta vauvojen ja vaarien vastalauseista. Jostain syystä vauvoja ei vain ole kuunneltu ja vaareja ei kiinnosta. Kyllähän se harmittaisi tässä tilanteessa opettajan roolissa, jos klingonin/esperanton opetuksen järkevyyttä joku sivistymätön juntti yhtäkkiä kehtaisikin kyseenalaistaa.

Viimeiset vuodet (-kymmenet) ollaan oltu turhan huolissaan kielistä ja niiden opetuksesta. Ruotsin kieli se on saanut keikkua omalla valtaistuimellaan ilman pelkoa putoamisestaan. Jotkut jopa valittavat englannin ylivallasta koulutuksessa, vaikka tämänhetkinen lingua franca ei edes pakollinen ole. Itse en opettaja ole, enkä voisi kuvitellakaan miten vaikea työ kyseessä on, mutta nuorille tulisi ehkä markkinoida luonnontieteitä omanlaisinaan "kielinä". Kielet, ruotsi mukaanlukien, ovat toki tärkeitä kommunikaation välineitä, mutta ainakin teollisuudessa ihminen tekee itsestään täyden idiootin jos hänellä ei ole luonnontieteistä mitään käsitystä.

[NRR]

Tuo että pitäisi valita könttäsummana määrä x vieraita kieliä + lisäkieli y / pitkä matikka lukiossa on todella vanhakantaista ajattelua eikä tulisi toimimaan enää nyky-yhteiskunnassa.

Nimenomaan näin.

Meillä vain ei ole käyty koulutuskeskustelustelua. Sen sijaan, että osattaisiin katsoa tulevaisuuteen, katsotaan menneisyyteen ja ihannoidaan joko säätyläisperheiden tyttärien "kielisiwistystä" tai teollistuvan Suomen taannoista insinööriosaamista - mutta digiajan epävarmoissa työsuhteissa ja itsensä työllistämisessä korostuu persoonallisuus, poikkitieteellisyys, innovatiivisuus ja tiimiosaaminen, sellainen asiantuntijuus, joka kyllä rakentuu laajalle osaamiselle, muttei millekään tietylle legopalikkajoukolle. Eikä kyse ole siitä, että opiskelijoita pitäisi piiskata parempiin suorituksiin. Taistelu jatkopaikoista on niin kova, että ne, jotka tämän hetken suosikkialoille aikovat, joutuvat jo liikaakin piiskaamaan itseään, siitä kertoo nuorten ahdistus ja mielenterveysongelmat.