Onkohan tämä yliopisto-ohitusväylä totta?

[NRR]

Poimin netistä tämän viestin:

Helsingin yliopistossa voi opiskella historiaa sekä suomeksi että ruotsiksi.

Valintakokeessa kysymykset ovat samat suomeksi ja ruotsiksi.

Vuonna 2012 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 100% (suomalaisista 18%). Suru tarvitsi koepisteitä 42, kun suomalaiselta vaadittiin 83. Yhteispisteissä luvut olivat 124 ja 157.

Vuonna 2013 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 100% (suomalaisista 22%). Suru tarvitsi koepisteitä 40, kun suomalaiselta vaadittiin 75. Yhteispisteissä luvut olivat 110 ja 142.

Vuonna 2014 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 100% (suomalaisista 26,5%). Suru tarvitsi koepisteitä 53, kun suomalaiselta vaadittiin 73. Yhteispisteissä luvut olivat 90 ja 145.

Vuonna 2015 kokeen hyväksytysti suorittaneista suruista valittiin 90% (suomalaisista 52,7%). Helsingin yliopisto ei enää kehtaa julkaista pistetietoja.

Eli viiden viimeisen vuoden keskiarvo valituksi tulemiseen on suruille 98%, kun suomalaisilla se on 24%.

Voiko tämä olla totta?

Asiaa oli kommentoitu mm. näin:

Tänä vuonna suruja suositaan oikiksen pääsykokeessa viikon lisäajalla verrattuna suomalaisiin. Heillähän on eri kirjat, jotta pisteitä ei voida vertailla. Lakihan on Suomessa kuitenkin sama kielestä riippumatta...

Arvelisin, että tuo historian pääsykoekin muuttuu vastaavanlaiseksi kuin oikiksen koe, jottei kukaan voi kyseenalaistaa järjestelyä.

JOS päästäisiin pakkoruotsista, olisin ihan valmis kuittamaan edelleen ruotsinkielisille ohitusväyliä pääsytilanteessa. MUTTA nyt pakkoruotsin vallitessa alakoulusta yliopistoon tämä tuntuu kohtuuttomalta. Ja sitten vielä pakkoruotsia käytetään tämän siunaamiseen, sillä muka kaikki ovat taustasta riippumatta kykeneviä hakemaan näihin opintoihin, kunhan ovat ruotsinsa hyvin lukeneet, eli näin aikanaan opetusministeri Gustafssonin mielestä ei ollut ongelmaa, vaikka ruotsinkielisiin koulutuksiin pääsi alemmin pistein.

Mitä tämä on?

[JV Lehtonen]

http://www.syrjinta.fi/etusivu

http://www.syrjinta.fi/web/fi/-/yhdenve ... t-kasvussa

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ensimmäinen vuosi osoitti, että syrjintä on laaja ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa. Kaikilla uuden yhdenvertaisuuslain syrjintäperusteilla tuli kanteluita. Syrjintänä käsiteltyjä asiakastapauksia oli vuonna 2015 yhteensä 496 kpl, mikä on 73 % enemmän kuin vuonna 2014 vähemmistövaltuutetun aikana. Tapausten määrä tulee oletettavasti jatkossa edelleen nousemaan, kun tietoisuus mahdollisuudesta tehdä kantelu yhdenvertaisuusvaltuutetulle lisääntyy syrjintää kokeneiden ja havainneiden piirissä.

Yhdenvertaisuuden toteutuminen on laajempi asia kuin lainsäädäntö tai yhdenvertaisuusvaltuutetun tietoon tulevat syrjintätapaukset. Yhdenvertaisessa yhteiskunnassa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia eikä syrjinnällä saateta ihmisiä yhteiskunnan marginaaliin. Syrjintää voi ennaltaehkäistä esimerkiksi yhdenvertaisuussuunnittelulla, ja myös asennekasvatus puree siihen.

— Ihmisarvoinen elämä kuuluu jokaiselle ja yhdenvertaisuuden puolustaminen on meidän kaikkien tehtävä. Yhdenvertaisuuden toteutuminen on arjen oikeusturvaa ja koko yhteiskunnan etu, yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä sanoo.

Toinen tapa nostaa asia yleisempään keskusteluun on vihjata asiasta jollekin kansanedustajalle,
joka tekee asiasta kirjallisen kysymyksen:

http://jarironkainen.fi/kirjallinen-kys ... ammatissa/
http://www.samisavio.net/blogi/2016/03/09/8103

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä aikataululla hallitus aikoo mahdollistaa alueellisen kielikokeilun hallitusohjelman ja eduskunnan keväällä 2015 hyväksymän ponnen mukaisesti ja

mitä keinoja hallitus aikoo käyttää varmistaakseen, että kielikokeilu tuottaa mahdollisimman monipuolisen ja kattavan kuvan koululaisten ja opiskelijoiden kieltenopiskelutarpeista koko maan alueella?

Helsingissä 09.03.2016

Sami Savio /ps"

------
Kaksoisstandardi:

kaikki ovat taustasta riippumatta kykeneviä hakemaan näihin opintoihin, kunhan ovat ruotsinsa hyvin lukeneet, eli näin aikanaan opetusministeri Gustafssonin mielestä ei ollut ongelmaa, vaikka ruotsinkielisiin koulutuksiin pääsi alemmin pistein.

Ruotsinkielisethän voivat hakea suomenkielisille linjoille, jos lukevat suomensa hyvin.. ei siis lainkaan tarvita
erikseen ruotsinkielisiä opintoja, kunhan ruotsinkielisille taataan mahdollisimman laajat suomenopinnot.. eikö ??

[Hillevi Henanen]

Voisivatko nämä ohitusväylät olla osasyynä siihen, että ruotsinkielisiä valuu tasaista tahtia Ruotsiin ja suomenkielisiin kuntiin? Kaikille koulutetuille ei yksinkertaisesti riitä töitä Ruotsalaissuomessa.
Tässäkin siis kansanosan koulutusvääristymä koituu lopulta ryhmän omaksi vahingoksi, vaikka se yksilötasolla näyttää olevan etu.

[Hillevi Henanen]

Ohituskaistat ovat tarpeen ruotsinkielisten korkeamman koulutustason aikaansaamiseksi.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2 ... 39149.html

– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtuvat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisemmin kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongelmanratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.

– Ja yleisesti, kaksikielisyys on hyväksi älykkyys­osamäärälle, joten suomensuomalaiset ovat tässä heikommalla, mutta heidän pisteensä ovat silti korkeammat, lisää Dutton.

Tutkimus julkaistaan Personality and Individual Differences -lehdessä, joka arvostetun tiedekustantaja Elsevierin julkaisu.

[rationalisti]

http://www.sci.fi/~eiry/ruotsetu.html

Tuolta lukemaan miten asiat olivat ainakin kultaisella 90-luvulla. Ruotsalaisille oli kiintiöity n. 10% korkeakoulupaikoista. Suomalaisten hakijoiden määrää kontrolloidaan erillisellä kielikokeella, mitä surut eivät joudu suorittamaan hakiessaan suomenkieliseen koulutukseen. Sama suomeksi: ei riitä suomeksi koulunsa käyneelle päihittää surut ruotsinkielisessä hakukokeessa, vaan pitää lisäksi päästä läpi vaativa kielikoe, jolla lopulta kontrolloidaan metsäläisten maksimimäärää paremmissa piireissä.

[Hillevi Henanen]

Lisäksi ruotsinkieliset saavat suorittaa hakukokeen ja lopputyön ruotsiksi. Sama juttu ÅA:ssa - ruotsiksi saa hakea ja suorittaa.
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/12/0 ... r-i-finska

Mina avhandlingar på kandidat- och magisternivå har jag ändå skrivit på svenska eftersom mina kunskaper i svenska inte annars kan anses vara utmärkta.

Omat kandidaatin ja maisterin väitöskirjani olen kuitenkin kirjoittanut ruotsiksi, koska ruotsin taitoani ei muuten voida pitää erinomaisena.

[Hillevi Henanen]

Ruotsinkielisten huonommille Pisa-tuloksille selitetään syyksi ru-su kaksikielisyyttä.

Samat selittäjät taas näkevät pakotetun su-ru kaksikielisyyden suomen- ja vieraskielisille avaimena kaikkien muiden kielten oppimiseen.

[Eero Nevalainen]

Mielenkiintoista, kun muistelisin että Dutton on joskus kirjoitellut jotain tyypillisen "positiivista" ruotsinkielisyydestä -- jostain syystä tietty segmentti ulkomailta tulijoita kytkeytyy ruotsinkielisiin piireihin, ja alkaa kovinkin aggressiivisesti toistella dogmeja.

Onhan se hyvä että hän sentään tunnustaa tosiasiat. Ei se ruotsin vaikutus älykkyyteen tosiasiallisesti todellakaan kovin mairitteleva tunnu olevan.

[TMK]

Mielenkiintoista, kun muistelisin että Dutton on joskus kirjoitellut jotain tyypillisen "positiivista" ruotsinkielisyydestä -- jostain syystä tietty segmentti ulkomailta tulijoita kytkeytyy ruotsinkielisiin piireihin, ja alkaa kovinkin aggressiivisesti toistella dogmeja.

Minä taas muistelen, että hän olisi kirjoittanut jotenkin negatiivisesti suomalaisuudesta. Mikä tietenkin voi olla samasta tarinasta peräisin.

Nyt en muista sen maahanmuuttajapoliitikon nimeä, josta luin jostain iltalehdestä, mutta siinä jutussa mainittiin hänen jonkinsortin puolisonsa, jolla oli kovin ruotsinkielinen nimi, oli tietenkin vielä töissä jollain hyväpalkkaisella alalla (rahoitus?). Ajattelin, että jos tämä on nyt se entisestä Jugoslaviasta muuttanut, joka puolustaa pakkoruotsia, niin nytpähän sain sitten sille selityksen. Voi tosin olla, että sotken ihmisiä toisiinsa.

[Eero Nevalainen]

Minä taas muistelen, että hän olisi kirjoittanut jotenkin negatiivisesti suomalaisuudesta. Mikä tietenkin voi olla samasta tarinasta peräisin.

Muistelen joskus käyneeni keskusteluja hänen kanssaan netissä. Oli taas näitä käsittämättömiä kokemuksia joissa jos sanot mitään vastaan, ja varsinkin joskus vähän suoraankin, niin se on sitten taas esimerkki siitä että tulet osoittaneeksi hänen näkemyksensä muka jollain tavoin oikeiksi.

Noiden kanssa ei voi voittaa, ja se on aika pelottavaa. Miksi ruotsalaisilla on näissäkin asioissa kaikki paremmin jo ihan periaatteesta?

[TMK]

Noiden kanssa ei voi voittaa, ja se on aika pelottavaa. Miksi ruotsalaisilla on näissäkin asioissa kaikki paremmin jo ihan periaatteesta?

Törmäsin vasta viime kesän uutiseen Ruotsista, ja siellä ei kuulemma enää saa solmia avioliittoa kokonaan suomeksi. Ilmeisesti vieraat saattavat luulla, että kyse on leikkihäistä, jos ei sitä solmita ruotsiksi, tai jotain.

[NRR]

Entä onko tämä totta:

Tässä muutama ja kertauksena vielä se ylimitoitettu korkeakoulutus:

- vuosittain noin 2000 suru-yo:ta, joita varten yli 3300 amk ja yliopistopaikkaa

- noin 56% suru-ikäluokasta ylioppilaita eli huonolla todistuksella lukioon, josta kiintiöpaikoille korkeakouluihin

- suomenkielisessä korkeakoulutuksessa surut voivat suorittaa tentit ruotsiksi, vastaavaa oikeutta ei suomalaisilla ole

==> ohituskaista korkeakouluihin tuottaa korkeamman ansiotason ja mielekkäämpiä työtehtäviä verrattuna ns. paskaduuneihin jotka jäävät suomalaisille ja mamuille

- surujen oppilasmäärät per koulu ovat pienempiä, joten yhtä oppilasta kohden on enemmän lattiapinta-alaa ja opettajia kuin suomalaisilla, ei juuri maahanmuuttajia kilapilemassa erityisopetuksen resursseista...

[Eero Nevalainen]

Törmäsin vasta viime kesän uutiseen Ruotsista, ja siellä ei kuulemma enää saa solmia avioliittoa kokonaan suomeksi. Ilmeisesti vieraat saattavat luulla, että kyse on leikkihäistä, jos ei sitä solmita ruotsiksi, tai jotain.

Kiusa se on pienikin kiusa...