vapaakielivalinta.fi

Ruotsinkielisten määrän kehitys kuntaryhmittäin 1990-2014

Kaksikieliset kunnat (15 kpl) joissa ruotsinkielinen enemmistö (160 000 asukasta) -7030
Kaksikieliset kunnat joissa suomenkielinen enemmistö 18 kpl -4523
Suomenkieliset kunnat 268 kpl +3274
Manner-Suomi yhteensä -8279
Muuttoliike suomenkielisiin kuntiin on selvä, ja se on jatkunut koko tarkastelujakson vajaan parin sadan hengen vuosivauhtia keskimäärin. Ennätysvuonna 2010 muuttovoittoa? suomenkilisillä kunnilla 351 henkilöä.

Ahvenanmaa 1990-2014 +2288

2014 Suomessa oli 110 suomenkielistä kuntaa joissa on ALLE 10 ruotsinkielistä ja 13 joissa ei ole ensimmäistäkään.

Asukkaita näissä 110 kunnassa oli vuonna 2014 lähes kolme kertaa niin paljon kuin ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa eli 447000.

Kokonaisvähennys on pienempi kuin aikaisemmin ilmoittamani, koska se tarkasteluajanjakso alkoi vuodesta 1980, eli 10 vuotta aikaisemmin. Niiden kymmenen vuoden aikana Manner-Suomen ruotsinkielisten muutos oli n. -5300 henkilöä.

Vuosina 1990 - 2014 tilastosi mukaan surujen lukumäärän väheni 8279 henkilöllä Manner-Suomessa.
Tiedätkö onko tilastotieto vuoden 2014 alusta vai lopusta?
Onko surujen kokonaismäärä 2014 tilastolukuna noin 265 000?

Surujen kokonaismäärä on aika mystinen luku. Ruotsinkieliseksi voi ilmoittautua kuka tahansa, kielitaitoa ei testata.

TK kirjoitti:Vuosina 1990 - 2014 tilastosi mukaan surujen lukumäärän väheni 8279 henkilöllä Manner-Suomessa.
Tiedätkö onko tilastotieto vuoden 2014 alusta vai lopusta?
Onko surujen kokonaismäärä 2014 tilastolukuna noin 265 000?

Surujen kokonaismäärä on aika mystinen luku. Ruotsinkieliseksi voi ilmoittautua kuka tahansa, kielitaitoa ei testata.

Voisi olettaa että KAIKKI oikeasti ruotsinkieliset ovat rekisteröityneet ruotsinkielisiksi.
Sitten on näitä Saseja, Rehnejä ja Storgårdeja jotka ihan aikuisten oikeasti ovat suomenkielisiä.

Nämä Sasit ja kumppanit vääristävät kaikkien oikeasti ruotsinkielistä palvelua tarvitsevien tilanteen kun myös heitä tulisi palvella ruotsiksi.
Palveluiden tarve vääristyy ja sitä ei aina riitä sinne missä sitä oikeasti tarvittaisiin.
Tilanne on aivan nurinkurinen kun nämä ihmiset kuvittelevat auttavansa ruotsinkielisten asiaa ja kuitenkin he haittaavat palvelujen kohdistusta.

Noustenmaa kirjoitti: Voisi olettaa että KAIKKI oikeasti ruotsinkieliset ovat rekisteröityneet ruotsinkielisiksi.
Sitten on näitä Saseja, Rehnejä ja Storgårdeja jotka ihan aikuisten oikeasti ovat suomenkielisiä.

Nämä Sasit ja kumppanit vääristävät kaikkien oikeasti ruotsinkielistä palvelua tarvitsevien tilanteen kun myös heitä tulisi palvella ruotsiksi.

Myös suuri osa ruotsiksi rekisteröidyistä ja ruotsiksi koulunsa käyneistä puhuu suomea toisen vanhempansa kanssa - eli oikeastaan heillä on kaksi äidinkieltä, joista nyt ruotsi on nostettu ykköseksi. Tämä vääristää tilastoa vielä enemmän.

Meillä tulisi voida ilmoittaa useita äidinkieliä. Lapsen tulisi automaattisesti saada molempien vanhempien kielet omikseen. Sitten jos toista kieltä ei todellisuudessa käytä, sen voisi pyyhkiä pois. Näin saataisiin oikeampi kuva väestön kielipohjasta ja kielitarpeista.

Jos on arviota siitä, kuinka suuri osa ruotsinkielisistä puhuu suomea toisen vanhempansa kanssa, saataisiin tuo 4,8% tarkennettua vielä lähemmäs totuutta.

TK kirjoitti:Vuosina 1990 - 2014 tilastosi mukaan surujen lukumäärän väheni 8279 henkilöllä Manner-Suomessa.
Tiedätkö onko tilastotieto vuoden 2014 alusta vai lopusta?
Onko surujen kokonaismäärä 2014 tilastolukuna noin 265 000?

Surujen kokonaismäärä on aika mystinen luku. Ruotsinkieliseksi voi ilmoittautua kuka tahansa, kielitaitoa ei testata.

24 vuoden tilasto ajoittuu välille 31.12.1990-31.12.2014.
Mannersuomessa ruotsinkielisiä oli 265216 31.12.2014

Muutama vuosi sitten odotin vuosittain julkaistavaa "syntyneet kieliryhmittäin"-tilastoa, jonka edellisvuoden tilastossa ruotsinkieliset ja muunkieliset olivat tasoissa. Sitä ei koskaan tullut, tilastokeskus lakkasi julkaisemasta asiaa koskevia tilastoja.

Mikä lienee ruotsinkielisten syntyvyys ja arvio tulevasta määrästä?

Kunnat sentään eivät voi lakata julkaisemasta oman väestönsä tilastoja. On vain hyvin aikaa viepää selailla läpi kaikkien kuntien väestötietoja.

Se on kuitenkin jo kaikkien tiedossa, että pääkaupunkiseudulla vieraskielisten määrä kasvaa kovaa vauhtia. Vieraskieliset ovat jo selvästi suurempi ryhmä kuin ruotsinkieliset (vaikka useimmille suomenkielisille myös ruotsi on vieras kieli).

Tässä esim. Vantaan tilastotietoja ja väestöennusteita:

http://www.vantaa.fi/hallinto_ja_talous ... ja_ennuste

Vantaa on Suomen surkuhupaisin esimerkki leikki-kaksikielisyydestä. Vantaalla on asukkaita noin 215 00 ja ruotsinkielisiksi rekisteröityneitä vain noin 5700. Ja silti Vantaata pidetään vanhentuneiden ja todellisuudesta irrallaan olevien lakien mukaan vielä kaksikielisenä kuntana. Tälle asialle ei enää viitsi edes nauraa, se on niin iljettävää valheessa elämistä.

Pelkät luvut kunnittain löytyvät tilastokeskukselta melko helposti, mutta esim ryhmittelyn kaksikielisiin kuntiin enemmistökansalliskielen mukaan olen koonnut niistä luvuista itse.

Parhaillaan tutkin kaksikielisyydestä maksettavien valtionapujen perusteiden muutosta. Aikaisemmin se käsittääkseni perustui vain ruotsinkielisten määrään, mutta kuten nyt tiedämme kaksikielisissä kunnissa juuri ruotsinkielisten määrä hupenee, eli asia on nyt korjattu maksamalla osa avustuksesta ruotsinkielisten ja osa muiden asukkaiden mukaan.
Esim Espoo saa puolet avustuksestaan (5 milj. + 5 milj.) ruotsinkielisistä ja puolet muista asukkaistaan.

NRR kirjoitti:Muutama vuosi sitten odotin vuosittain julkaistavaa "syntyneet kieliryhmittäin"-tilastoa, jonka edellisvuoden tilastossa ruotsinkieliset ja muunkieliset olivat tasoissa. Sitä ei koskaan tullut, tilastokeskus lakkasi julkaisemasta asiaa koskevia tilastoja.

Mikä lienee ruotsinkielisten syntyvyys ja arvio tulevasta määrästä?

Tällaista jaottelua en löydä kirveelläkään, mutta uskoisin päässeeni riittävän lähelle kun noukin ikätilastosta 0-vuotiaat. Kokonaismäärä on vajaan prosenttiyksikön suurempi kuin syntyneiden määrä vissiinkin muuttoliikkeen ansiosta, mutta eiköhän se tarkkuus riitä.

Suomenkieliset kunnat:
Tarkastelujaksolla 1990-2014 ei ole ollut sellaista vuotta jolloin vieraskielisiä 0-vuotiaita olis ollut vähemmän kuin ruotsinkielisiä. 2014 heitä on 8,5-kertainen määrä (R 180/V 1524).

Kaksikieliset kunnat joissa suomenkielinen enemmistö:
2008-2009 melko tasan, sen jälkeen vieraskieliset reppaasti ohi. 2014 heitä oli jo lähes 2-kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden. (R 1644/V 2942)

Kaksikieliset kunnat joissa ruotsinkielinen enemmistö:
Ruotsinkielisiä 13-kertainen määrä vieraskielisiin nähden (R 1182/V 90)

Kaikki kaksikieliset kunnat yhteensä:
Vieraskieliset kirivät ensimmäistä kertaa ohi 2014 (R 2826/V 3032).

Koko Manner-Suomi:
Tasapeli 2011, nyt vieraskielisiä 1,5 kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden (R 3006/V 4556).

Affenanmaa:
Ruotsinkielisiä 0-vuotiaita 14-kertainen määrä vieraskielisiin nähden. (R258/ V18)

Hillevi Henanen kirjoitti:

NRR kirjoitti:Muutama vuosi sitten odotin vuosittain julkaistavaa "syntyneet kieliryhmittäin"-tilastoa, jonka edellisvuoden tilastossa ruotsinkieliset ja muunkieliset olivat tasoissa. Sitä ei koskaan tullut, tilastokeskus lakkasi julkaisemasta asiaa koskevia tilastoja.
---

Tällaista jaottelua en löydä kirveelläkään, mutta uskoisin päässeeni riittävän lähelle kun noukin ikätilastosta 0-vuotiaat. ---
Koko Manner-Suomi:
Tasapeli 2011, nyt vieraskielisiä 1,5 kertainen määrä ruotsinkielisiin nähden (R 3006/V 4556).

Olen siis odotellut vuoden 2013 alusta sitä, että vuoden 2012 tilastot julkistettaisiin (kuten oli julkistettu tilastot joka vuosi sitä ennen). Sitä julkistusta ei koskaan tullut, mutta Nyt HH olet laatinut minulle tuon tilaston ja vielä sitä seuraavatkin.

Siis vieraskielisten määrä on syntyneissä 1,5 kertainen ruotsinkielisiin verrattuna. MOT

Kiitos HH!

No mutta älkääs nyt. Looginen johtopäätös tästä on se, että ellemme ala rekisteröimään lapsia ruotsinkielisiksi, joudumme luopumaan suomenkin puhumisesta

Otan tämän taas esiin, koska tämä on tavattu julkistaa joka kolmas vuosi, ja nyt on se joka kolmas vuosi. Kaipaisin siihen myös pikku yhteenvetoa edellisen ennustuksen toteutumisesta.
http://www.folktinget.fi/fi/lehdisto/la ... t_68546=20
Wikipediassa on tästä oikein hieno kuvakin
https://sv.wikipedia.org/wiki/Finlandss ... 0-2011.jpg

Viime vuosina tapahtunut väestönkasvu tulee ilmeisesti jatkumaan. Nykyinen ikärakenne viittaa myös siihen, että edessä on todennäköisesti pitempiaikainen luonnollisen väestönkasvun ajanjakso, sanoo professori Finnäs.

Tässä tilastokeskuksen näkemys ruotsinkielisten osuuden kehityksestä.http://www.stat.fi/til/vaerak/2014/01/v ... 01_fi.html

On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007.

Jep! Tavallaan totta tämäkin. Ahvenanmaa on tietenkin tässä nousussa mukana, ja siellä oli silloin 2007-2012 kovat kasvun vuodet, ja ruotsinkielisten määrä siellä nousi 679 henkilöllä.

Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.

Ei ainakaan Raaseporissa. 10 vuodessa siellä on peruskoululaisten määrä vähentynyt 20% eli 400 oppilaalla.

Tosin Raasepori ei tällä hetkellä kelpaa esimerkiksi muusta kuin erittäin itsetuhoisesta kielipolitiikasta, mutta muiden kuntien tilannetta en tiedä. On aivan selvää, että tuossa Raaseporin tilanteessa ihmiset äänestävät jaloillaan. Viime vuoden Suomen ruotsinkielisten vähenemisestä vastasi Raaseporin -107 henkilöä yksin lähes puolesta, ja tänä vuonna on Raaseporin koko asukasluku pudonnut kahden kuukauden aikana jo 44 henkilöä - kielisyyksistä ei tietoa.
http://svenska.yle.fi/artikel/2016/03/0 ... eborg-2020

Sama herra, joka vuoden 2007-2012 luvuista on vetänyt täysin metsään menneen ennusteen käsittelee tänään ammattitaidolla svenska ylellä muuttotilastoja.
http://svenska.yle.fi/artikel/2016/03/1 ... an-tvartom
Vajaata puolta kaksikielisten kuntien muuttotappiosta (2000-2014 koko määrä 4919 hlöä) tarkastellaan monelta kantilta, mutta sitä 54 prosenttia kaksikielisten kuntien muuttotappiosta joka on suuntautunut suomenkielisiin kuntiin, ei mainita.

Sitäkin olen miettinyt, että kumpaankohan ryhmään nämä muuttajat kuuluvat, haukkojen 60 prosenttiin, vain niihin 40 prosenttiin, jotka eivät ole pakkoruotsin kannallla. Jos saisin arvata, arvaisin jälkimmäistä, mikä taas tarkoittaa, että kaksikielisissä kunnissa haukkojen suhteellinen osuus lisääntyy, ja tunnelma tiivistyy.

Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa heitetään puolestaan hattua siitä, että mistä nyt otetaan ne aikaistetut toisen kansalliskielen tunnit pois.
http://svenska.yle.fi/artikel/2016/03/1 ... al-i-borga

Mikä nyt on ongelmana? Eihän kielten lukeminen ole mistään pois!

Vi har inte tagit den andra årskursens lektion i finska från modersmålet, utan från matematiken. I årskurs två har vi fortfarande sju veckotimmar i modersmål medan matematiken har bantats ned från fyra veckotimmar till tre, säger rektor Lotta Juslin.

Me emme ole ottaneet toisen vuosikurssin suomen tuntia pois äidinkielestä, vaan matematiikasta. Toisella vuosikurssilla meillä on edelleen seitsemän viikkotuntia äidinkieltä kun taas matematiikka on pudotettu neljästä viikkotunnista kolmeen, sanoo rehtori Lotta Juslin

Sillä tavalla meillä Loviisassa!

Eero Nevalainen kirjoitti:No mutta älkääs nyt. Looginen johtopäätös tästä on se, että ellemme ala rekisteröimään lapsia ruotsinkielisiksi, joudumme luopumaan suomenkin puhumisesta

Jollain aikavalillä niin varmaan käy joka tapauksessa, eikä siinä mitään. Kun englannin käyttö lisääntyy tarpeen niin vaatiessa, sitä kutsutaan kehitykseksi.
Tämä nykyinen kielipolitiikka taas on säädetty kehityksen jarruksi, ja joku hourupää jopa haaveilee paluusta menneisyyteen, jota ruotsin kohdalla ei ole koskaan edes ollut olemassa.

Hillevi Henanen kirjoitti:Porvoossa, Loviisassa ja Sipoossa heitetään puolestaan hattua siitä, että mistä nyt otetaan ne aikaistetut toisen kansalliskielen tunnit pois.
http://svenska.yle.fi/artikel/2016/03/1 ... al-i-borga

Mikä nyt on ongelmana? Eihän kielten lukeminen ole mistään pois!

Vi har inte tagit den andra årskursens lektion i finska från modersmålet, utan från matematiken. I årskurs två har vi fortfarande sju veckotimmar i modersmål medan matematiken har bantats ned från fyra veckotimmar till tre, säger rektor Lotta Juslin.

Me emme ole ottaneet toisen vuosikurssin suomen tuntia pois äidinkielestä, vaan matematiikasta. Toisella vuosikurssilla meillä on edelleen seitsemän viikkotuntia äidinkieltä kun taas matematiikka on pudotettu neljästä viikkotunnista kolmeen, sanoo rehtori Lotta Juslin

Sillä tavalla meillä Loviisassa!

"Onhan matematiikkakin pakollista"

Tuo on kyllä surullista. Heitellään ensin vertauksia matematiikkaan ymmärtämättä mistä on kyse, ja sitten... vähennetään matematiikkaa, kun ei todellakaan ymmärretä, mistä on kyse.

Tässä taisi kuitenkin olla kyse ruotsinkielisistä, kun puhutaan suomen tunnin järjestämisestä... noh, osuupa omaan nilkkaan joskus.