Otan tämän taas esiin, koska tämä on tavattu julkistaa joka kolmas vuosi, ja nyt on se joka kolmas vuosi. Kaipaisin siihen myös pikku yhteenvetoa edellisen ennustuksen toteutumisesta.
http://www.folktinget.fi/fi/lehdisto/la ... t_68546=20
Wikipediassa on tästä oikein hieno kuvakin
https://sv.wikipedia.org/wiki/Finlandss ... 0-2011.jpg
Viime vuosina tapahtunut väestönkasvu tulee ilmeisesti jatkumaan. Nykyinen ikärakenne viittaa myös siihen, että edessä on todennäköisesti pitempiaikainen luonnollisen väestönkasvun ajanjakso, sanoo professori Finnäs.
Tässä tilastokeskuksen näkemys ruotsinkielisten osuuden kehityksestä.
http://www.stat.fi/til/vaerak/2014/01/v ... 01_fi.html
On rohkaisevaa, että ruotsinkielisten henkilöiden määrä on lisääntynyt melkein 1 400 henkilöllä vuodesta 2007.
Jep! Tavallaan totta tämäkin. Ahvenanmaa on tietenkin tässä nousussa mukana, ja siellä oli silloin 2007-2012 kovat kasvun vuodet, ja ruotsinkielisten määrä siellä nousi 679 henkilöllä.
Ruotsinkieliset ala-asteet voivat näin ollen odottaa lisääntyvässä määrin tulokkaita tulevina vuosikymmeninä, sanoo Folktingetin pääsihteeri Markus Österlund.
Ei ainakaan Raaseporissa. 10 vuodessa siellä on peruskoululaisten määrä vähentynyt 20% eli 400 oppilaalla.
Tosin Raasepori ei tällä hetkellä kelpaa esimerkiksi muusta kuin erittäin itsetuhoisesta kielipolitiikasta, mutta muiden kuntien tilannetta en tiedä. On aivan selvää, että tuossa Raaseporin tilanteessa ihmiset äänestävät jaloillaan. Viime vuoden Suomen ruotsinkielisten vähenemisestä vastasi Raaseporin -107 henkilöä yksin lähes puolesta, ja tänä vuonna on Raaseporin koko asukasluku pudonnut kahden kuukauden aikana jo 44 henkilöä - kielisyyksistä ei tietoa.
http://svenska.yle.fi/artikel/2016/03/0 ... eborg-2020
Sama herra, joka vuoden 2007-2012 luvuista on vetänyt täysin metsään menneen ennusteen käsittelee tänään ammattitaidolla svenska ylellä muuttotilastoja.
http://svenska.yle.fi/artikel/2016/03/1 ... an-tvartom
Vajaata puolta kaksikielisten kuntien muuttotappiosta (2000-2014 koko määrä 4919 hlöä) tarkastellaan monelta kantilta, mutta sitä 54 prosenttia kaksikielisten kuntien muuttotappiosta joka on suuntautunut suomenkielisiin kuntiin, ei mainita.
Sitäkin olen miettinyt, että kumpaankohan ryhmään nämä muuttajat kuuluvat, haukkojen 60 prosenttiin, vain niihin 40 prosenttiin, jotka eivät ole pakkoruotsin kannallla. Jos saisin arvata, arvaisin jälkimmäistä, mikä taas tarkoittaa, että kaksikielisissä kunnissa haukkojen suhteellinen osuus lisääntyy, ja tunnelma tiivistyy.