heillä on tämä rakennelma jota ei saa miltään suunnalta heiluttaa, ja sitten se on aina "vahinkoa" heidän kontrollilleen jos totuus paljastuu jostain päin
Juuri sen takia tein ehdotukseni:
Eli: Ponsi voidaan tulkita siten, että kieliosaamisvelvollisuus ilman toisen kansalliskielen velvollisuutta
toteutuu siinäkin tapauksessa, että
KAHDEN A-kielen opiskelu on jo käynnissä eli alkanut esim. 4-luokalla.
Kahta A-kieltä lukevalla ei minun tulkintani mukaan ole enää velvollisuutta lukea B1-kieltä,
jos ponsikirjausta tulkitaan nimenomaan velvollisuus-näkökulmasta.
Ne, jotka eivät lue kahta A-kieltä tai halua lukea muuta B1-kieltä kuin ruotsia,
saavat opiskella yleisen OPSin mukaisesti ruotsia. Ja valtio maksaa sen!!
Heille ei siis tarvitse erikseen turvata oikeutta ruotsiin, koska se oikeus on siellä taustalla
uudessa tuntijaossa.
Mutta niillä kokeilijoilla, jotka opiskelevat joko aiemmin aloittamaansa A2-kieltä tai valitsevat
B1-kieleksi jonkin muun kuin ruotsin, ei enää olisi ruotsivelvollisuutta.
Jos kokeilu toteutetaan sellaisena, että ainoastaan aikaistettu B1-kieli on valinnainen,
eihän mitään valintoja yksinkertaisesti edes ehditä tehdä ennen tämän kevätlukukauden päättymistä..
Eli näkökulmani antaisi uuden ulottuvuuden kokeiluun.
Kahta A-kieltä lukevia ei enää velvoitettaisi lukemaan ruotsia --
tällainen
kokeilu voitaisiin toteuttaa koko maan laajuisesti kaikissa
kunnissa, missä ylipäätään luetaan A2-kieltä!!
Ja kokeilu voidaan aloittaa 1.8.2016.
Kokeilun tuloksetkin näkyvät heti:
Kuinka moni jättää ruotsin pois, jos velvollisuus siihen kuitataan kahden A-kielen jo aloitetulla lukemisella..
Lopputulos:
A2-kielten keskeytykset vähenevät (lyhyt aikaväli)
A2-kielten valinnat lisääntyvät (pitkä aikaväli)
Kielivaranto ja kansakunnan kokonaiskielitaito lisääntyy (pitkä aikaväli)
Ruotsinmielisillä säilyy oikeus ruotsiin!
PS. Käsittääkseni kokeiluun on varattu kymmenen miljoonaa,
Harkimolle se on tietysti "ei mitään rahoitusta"; mutta meille muille kuitenkin tyhjää parempi.
Esim. korkeakoulujen pakkoruotsiprojektiin allokoitiin RKP:n kaudella vuosiksi 2014-2016-- miljoona euroa!!
Yliopistojen kielikeskukset ja ammattikorkeakoulut toteuttavat yhdessä hanketta Ruotsin kielen opetuksen kehittäminen korkeakouluissa (=ROKK-hanke). Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö vuosina 2014-2016. Hankkeen koordinaattoreina toimivat FT, dosentti Heidi Rontu Aalto-yliopistosta ja FT, dosentti Taina Juurakko-Paavola Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Hankkeen keskeiset tavoitteet ovat seuraavat:
Opetuksen kehittäminen: ruotsin opetuksen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen korkeakouluopetuksessa
Verkostoituminen: verkostoitumisen ja konkreettisen yhteistyön lisääminen yliopistojen kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien välillä --> toive yhteistyön jatkumisesta myös hankkeen päätyttyä
Osaamisen kehittäminen: Oman osaamisen kehittäminen ja jakaminen yhdessä kollegoiden kanssa
Konkreettiset tuotokset: suosituksia ja malleja
Hankkeen taustalla on Kansalliskielistrategia (2012, 45), jossa todetaan valtioneuvoston suosittelevan, että korkeakoulut kehittävät opetus- ja kulttuuriministeriön tuella menetelmiä, joilla turvataan korkeakoulututkinnoista annetuissa valtioneuvoston asetuksissa vaadittava suomen ja ruotsin kielen taidon saavuttaminen.