Ruotsi pakolliseksi jo 4. luokalla! »
5.2.2016 http://www.kaleva.fi/blogit/kampus-kale ... /#comments
Teksti on syntynyt opintoihin kuuluvalla viestinnän kurssilla."Kielitaito on rikkaus eikä rasite. Osa on sitä mieltä, että pakollinen ruotsin opetus pitäisi lakkauttaa ja osa taas sitä mieltä, että ruotsin opetusta pitäisi lisätä. Itse olen jälkimmäisen vaihtoehdon kannalla, sillä mielestäni jokaisen tulisi osata myös toista virallista kieltämme. Mitä haittaa ruotsin kielen taidosta on kenellekään? Minkä takia ihmiset kokevat ruotsin kielen rasitteena ja taakkana eivätkä rikkautta tuovana lisänä?
---
Alakoululaiset ovat innokkaita oppimaan uusia kieliä ja uusia asioita. He eivät ole vielä siinä iässä, että kyseenalaistavat opetusta ja yrittävät päästä siitä mahdollisimman helpolla. Heillä on intohimoa ja halua oppia uusia asioita, ja mielestäni sitä kannattaisi hyödyntää. Lisäksi, mitä aikaisemmin opetus aloitetaan, sitä monipuolisemman pohjan siitä ehtii saada peruskoulun aikana. --- Tarkoituksena olisi vain tuoda ruotsin kieli englannin kielen rinnalle ja saada siitä lapsille yhtä luonnollinen kieli kuin englannista.
---
Mielestäni negatiiviset asenteet ruotsin kieltä kohtaan selittyvät sillä, että sitä osataan yleisesti melko heikosti ja yleensäkin semmoisista asioista ei tykätä, mitä ei osata. Lapset ikään kuin oppivat vihaamaan ruotsia heijastuksena aikuisten negatiivisista asenteista sitä kohtaan. Ketä nyt kiinnostaisikaan opiskella kieltä, joka myös osan Suomen päättäjien mielestä on "turha"?
Ruotsi nyt vain sattuu olemaan Suomen toinen virallinen kieli, halutaan sitä tai ei. Miksi siis omien negatiivisten asenteiden takia suljetaan myös lapsilta pois mahdollisuus ja halu sen oppimiselta ja ehkä samalla myös unelma-ammatilta? Ikinä ei voi tietää, milloin kieli tulee tarpeeseen ja lisäksi monissa ammateissa on osattava virkamiesruotsi.
Nähdäkseni opiskelijaparka olisi jo viestinnän kurssilla niin opettajan kuin kanssaoppilaiden taholta ansainnut hiukan rakentavaa kritiikkiä - mutta ilmeisesti ruotsinopettajien viestinnässä yhteinen taso on tämä ja tällaisena nuoren opettajan teksi sitten julkaistiin. Kai hän ymmärsti, että palaute tulee olemaan kriittistä ja argumentit hyvin hiottuja - vai onko hän elänyt ikänsä pakkoruotsiliturgiakuplassa, jossa kriittiset näkemykset luokitellaan vain asenneongelmiksi.
Palautetta lukijoilta, nelisenkymmentä kriittistä viestiä:
Ja sitten kolme puoltavaa kirjoitusta, ehkä samalta kurssilta, koska argumentointitaito loistaa poissaolollaan:---
Surullista lukea tekstiä, joka vilisee argumentointivirheitä ja joka on syntynyt yliopiston viestintäkurssilla. Toivottavasti teksti on saanyt hylätyn arvosanan. Muuten ei voi Oulun yliopisto kyllä ylpeillä opetuksensa tasolla.
---
Olipa hyvä kysymys heti alkutekstissä. "Mitä haittaa ruotsin kielen osaamisests on?". Tuolla perusteella täytyy myös opettaa käsillään kävelyä ja viheltämistä ja...
---
Suomi hukkaa valtavasti potentiaalista osaamista varsinkin tekniikan alalla pakollisella ruotsilla. Monet lahjakkuudet joutuvat jäämään suorittavan työn tekijäksi (väheksymättä työn tärkeyttä) vaikka heillä olisi paljon lahjakkuutta annetavaksi muuhunkin käyttöön.
---
Kun sinä pidät jotain tärkeänä niin kaikkien on oltava samaa mieltä?
---
Kas tuleva pakko-ruotsin opettaja haluaa varmistaa työllisyytensä.
Muuta motiiviahan kirjoituksella ei ole.
---
KRITIIKKIÄ RETORISESTA VIRHEESTÄ
Retoriikan termein tähän [Opiskelijan nimi] tekstiin on päässyt läpi kongnitiivinen vinouma; tekstissä yleisestä faktasta johdetaan arvopohjainen väite erikoistapaukseen.
"Kielitaito on rikkaus." Kyllä, suuri osa ihmisistä on tätä mieltä. Se ei kuitenkaan tarkoita että jonkin tietyn kielen taito on hyvä tai huono asia, saati parempi kuin jonkin toisen kielen taito.
---
[Opiskelijan nimi] tekstissä on itseasiassa toinenkin viestinnän kurssilaiselta yllättävä argumentaatiovirhe; retrospektiivinen determinismi: "Ruotsi nyt vain sattuu olemaan Suomen toinen virallinen kieli, halutaan sitä tai ei". Eli "Se tapahtui minkä pitikin tapahtua".
Suosittelen kirjoittajalle tutustumista retoriikan perusteisiin.
---
Ruotsi on mukava kieli, mutta sen opiskeluun ei kannattaisi haaskata resursseja. Sen sijaan kannattaisi suunnata voimavarat englannin, saksan, espanjan, ja ehkä ranskan opiskeluun. Harrastuksen tai oman tarpeen vuoksi voisi kukin opiskella sitten ruotsia, saamea, venäjää, kiinaa, latinaa yms.
---
Opiskelemistani kuudesta kielestä ruotsi on ollut kaikkein helpoin omaksua. Kirjoitin ruotsista eximian ja vedin siitä pelkkiä kymppejä yläasteella ja lukiossa. Pidin kielestä koska se oli helppo ja yksinkertainen sekä rakenteellisesti että ääntämyksellisesti. Lisäksi sanat ovat helppoja muistaa. En kuitenkaan ole tarvinut tätä kieltä koskaan.
---
Töissä tapaan suomalaisten lisäksi viikottain saksalaisia, kiinalaisia, amerikkalaisia, ja intialaisia. Pari kertaa vuodessa tapaan myös ruotsalaisten firmojen väkeä. Kaikki kommunikaatio tapahtuu englanniksi.
---
Millään mantereella matkustaessa vapaa-ajalla en ole törmännyt tarpeeseen puhua ruotsia. Tapaan aika-ajoin ruotsalaisia ja norjalaisia matkailijoita, mutta kaikkein luontevin keskustelukieli on tähän mennessä ollut englanti. Kuten totesin, sekä ruotsalaiset, mutta tosiaan myös norjalaiset ovat jo pitkään matkustelleet ulkomailla. He hallitsevat englannin.
---
Olen samaa mieltä [Opiskelijan nimi] kanssa siitä, että kieliä pitää lukea, ja mielellään jo ala-asteen ensimmäisiltä luokilta. Edelleen olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että vieraiden kielten osaaminen on rikkautta. Minulla ei kuitenkaan ole samaa henkistä rajoitetta, suorastaan perustavaa laatua olevaa väärinymmärrystä kuin [Opiskelijan nimi] on: minulle vieraat kielet ovat laaja käsite, pitäen sisällään kaikki kielet. [Opiskelijan nimi] vieraat kielet ja kielten osaaminen on yhtä kuin ruotsi ja ruotsin osaaminen. Niinpä minä kannatan vapaata kielivalintaa, jokaisen koululaisen ja opiskelijan tulee saada valita mitä vieraita kieliä opiskelee, aika jona kaikki pakotetaan opiskelemaan yhtä ja samaa vierasta kieltä, ruotsia, kaikilla kouluasteilla ala-asteelta yliopistoon on yksinkertaisesti ohi.
---
2010-luvun kansainvälistyvässä Suomessa kansalaisten kielitaidon on lavennuttava siitä, miksi se on kykmän sodan aikana säädetty.
---
Taas esitettiin samat vanhat kuluneet argumentit, joihin on olemassa paljon perustellummat vastaukset esim. pakkoruotsi.net -sivulla. Ymmärrän toki kirjoituksen motiivit ja taustat pohjoismaisen filologian opiskelijan kirjoittamana, mutta onhan siitä nähtävissä se, että kirjoittaja ei ymmärrä ruotsin olevan täysin turha kieli harrastuksia ja yhtä merkittäviä työasioita lukuunottamatta. Bisnes, tiede, tekniikka, jne. kaikki hoituvat ruotsalaisten kanssa maailman yleiskielellä, englannilla.
---
"Ruotsi nyt vain sattuu olemaan Suomen toinen virallinen kieli, halutaan sitä tai ei." Voidaanhan sitä tehdä päätös ettei se ole enää niin ongelma poistuu. Ruotsin opetus voitaisiin sitten korvata jollain hyödyllisellä.
---
Ihmisellä on vain yksi äidinkieli, kaikki muut kielet ovat vieraita kieliä. Sillä, että Suomeen on puolueiden keskinäisten kiistojen, jopa yhden poliittisen murhan jälkeen, tullut kirjoitetuksi perustuslakiin, että maassa on kaksi kansalliskieltä, ei tätä tosiasiaa muuksi muuta
---
ruotsin kielelle on ollut tarvetta tasan nolla kertaa
---
Ikävä kuulla ,että RKP:n vaikutusvalta näin suuri.
---
Voi ihana noita nuoria ja ideologisia ihmisiä. Miksi ei opeteltaisi Saamea?
---
Niissä projekteissa, minkä minäkin olen norjalaisten kanssa tehnyt, on puhuttu englantia. Syy on siinä, että kielitaito ei korvaa muuta osaamista kuin hyvin yksinkertaisissa töissä, joten haastavammissa töissä hakijan kielitaitovaatimukset pelkistyvät helposti englantiin.
---
Ei kukaan ole kieltämässä Ruotsin kielen opiskelua...
Olkiukkoja. Olkiukkoja kaikkialla.
---
Jos tämä kirjoitus indikoi sitä tasoa, jolla argumentointia opetetaan ja opitaan yliopistoissa, tilanne on aika huono; kaikki kirjoituksessa esiintyvät argumentit ovat joko tunnetusti puutteellisia, kehäisiä tai kesken jääviä.
---
Pakkoruotsin perustelu sillä, että se on virallisen kielen asemassa, on praktisesti kehäinen: ruotsin virallisen kielen asemahan voidaan lakkauttaa, ja käyttää näin vapautuneet resurssit asioihin, jotka yhteiskunnassamme ovat paljon tärkeämpiä, kuten esimerkiksi ihmisarvoinen vanhustenhuolto. Toisin kuin kirjoittaja väittää, ruotsin ei tarvitse olla virallinen kieli Suomessa, jos emme sitä halua.
---
ruotsin opiskelu sulkee pois mahdollisuuden opiskella jotain muuta kieltä ja sitä kautta päätyä johonkin unelma-ammattiin, toimii yhtä hyvin ruotsin pakollisuutta vastaan kuin sen pakollisuuden puolesta. Itse asiassa paremmin sitä vastaan, koska ruotsin pakollisuus luultavasti sulkee pois enemmän unelma-ammatteja kuin avaa.
---
Lasten ja nuorten negatiiviset asenteiden olemassaolo ja niiden syntymekanismit ei ole mielipidekysymys, vaan tieteellinen kysymys, johon liittyvää tutkimusta tarvittaisiin. Oma hypoteesini on, että negatiiviset asenteet ruotsin opiskelua kohtaan ei johdu siitä, että ruotsi olisi "turha", vaan siitä, että oikeasti on turha verrattuna niihin kieliin, joita sen sijalla olisi mahdollista opiskella. Ihmisten asenteet eivät sitä paitsi sellaisenaan ole mikään argumentti sille, mitä yleissivistävän koulutuksen opetussuunnitelmaan tulee pakollisena sisällyttää.
---
Mielipiteitähän saa aina olla ja kaipa tällä blogilla saa opintopisteen. Se lienee pääasia. Sitten opetettuaan muutaman vuoden tarpeetonta "ruåtsia", jota kukaan ei Ruotsissa ymmärrä, oppii realismia. Suosittelen lämpimästi muita opetettavia aineita ruotsin rinnalle.
---
Mielestäni tämä on tyypillinen nuoren ihmisen asenne. Hän kokee sen tarpeelliseksi, ergo se on kaikille tarpeellinen. Ei maailma niin toimi. "Pohjoismaisen filologian opiskelija" paljastaa kuinka hänellä on oma lehmä ojassa.
---
Kaikki eivät kielissä lahjakkaita
---
Tämä olisi varsin myrkkyä sellaisillle nuorille jotka juuri ja juuri selviävät yhdestä vieraata kielestä. Siihen kun rinnalle tungetaan toinen vieras kieli niin helposti käy kuten minulle että kielet menivät kaiken aikaa sekaisin enkä oppinut kunnolla kumpaakaan.
Haluaisin kyllä tietää, tapahtuuko nuoren opettajan maailmankuvassa mitään liikettä palautteen pohjalta.Hieno artikkeli, [Opiskelijan nimi]! Olen aivan samaa mieltä!
---
Kiitos hienosta kirjoituksesta, itse olen sitä mieltä, että Ruotsin kieli tulisi olla ensimmäinen" vieras" kieli heti alussa. Ruosin kieli ei ole vieras kieli vaan toinen kotimainen. Näinhän se on.
---
ruotsin kielen edes kohtalainen osaaminen tarjoaa vahvan perustan pärjäämiselle ja elämässä menestymiselle niin Ruotsissa kuin myös Norjassa ja Tanskassa.