Debat ruotsinkielisten koulujen suomenopetuksesta jatkuu

[NRR]

Svenska yle on nostanut taas puheeksi ruotsinkielisten lasten suomenopiskelun:
Ruotsinkielisissä kouluissa on A-suomi, A-äidinkielisuomi ja suomi-maahanmuttajille. Häviäjiä ovat kuitenkin suomenmaalaiset ruotsinkieliset lapset. = "I de svenska skolorna i Finland finns A-lärokurs i finska, modersmålsinriktad A-lärokurs i finska och finska för invandrare. De som är förlorare på systemet är finländska svenskspråkiga barn."
http://svenska.yle.fi/artikel/2016/02/1 ... nte-finska

Ongelma näyttäisi olevan se, että A-suomessa on sekä niitä, jotka puhuvat kavereiden kanssa sujuvaa suomea että niitä, joilla ei suomenkielisiä kavereita ole. Siis joukko on oppilaiden vanhempien mielestä liian erilaista, jotta kaikkien oppimista tuetaan.

Sitten on vielä tuo "suomea maahanmuuttajille", josta minäkään en ollut tietoinen.

Siis ruotsinkielisillä on ongelmia 95%:sti suomenkielisessä maassa oppia suomea, vaikka heillä on jo kolmentasoista suomenopetusta. Mistä tämä kertoo? Ei ainakaan siitä, että pakkoruotsi kaikille muille kieliryhmille alakoulusta yliopistoon voisi toimia!

[Eero Nevalainen]

Ongelma näyttäisi olevan se, että A-suomessa on sekä niitä, jotka puhuvat kavereiden kanssa sujuvaa suomea että niitä, joilla ei suomenkielisiä kavereita ole. Siis joukko on oppilaiden vanhempien mielestä liian erilaista, jotta kaikkien oppimista tuetaan.

Törmäsin muuten taannoin paikalliseen ruotsinkieliseen, jonka kanssa tulimme tulokseen että näkemykseni ovat ok, koska esimerkiksi Nurmijärven ruotsinkielinen koulu on minusta ihan hyvä asia, mutta että pakkoruotsia emme kumpikaan kannata. Hän itse asiassa ei tykännyt yhtään suomenkielisistä, jotka tunkevat omia lapsiaan ruotsinkieliseen kouluun ihan vaan jonkinlaisen statuksen tavoittelun takia, koska se heikentää koulun kykyä opettaa ihan kunnollista ruotsia.

Tässäkin on muuten aika katkera kaksoisstandardi meidän suomenkielisten suhteen usein... suomenkieliseen kouluun voidaan kyllä tuoda vaikkapa erikielisiä oppilaita tai jopa vaihtaa opetusta ihan vaan suoraan ruotsiksi, koska meidän suomenkielisellä koulusivistyksellä ei ole väliä. Itse asiassa jos suomi tuhotaan sivistyskielenä jo koulun tasolla, niin helppoahan se ruotsinkielistäminen jatkossa on. Niin ja ne ruotsinkieliset dagiksetkin vielä, missä ne lastenlorutkin pitää olla ruotsiksi, jotta kieli-identiteetti varmasti muuttuu sopivaksi...

[NRR]

Me näemme kaksoisstandardin, mutta tässä Svenska Ylen julkaisema mielipide, jossa teema nähdään ruotsinkielisellä puolella tabuna:

De finlandssvenska språkfrågorna avhandlas ofta som om finlandssvenskar skulle kunna leva i en värld isolerat från det finska (men nog öppen för resten av världen).
---
För barn erbjuder det finlandssvenska många miljöer som är trygga och bra att växa upp i --- Men finska lär man sig inte i dem. Det betyder att ett svenskspråkigt barn kan ha svårt att kommunicera med andra barn på gården, att hen inte förstår vad som sägs på den finskspråkiga hobbyn (och kanske vill sluta eller inte hänger med) --- Den här existentiella upplevelsen av utanförskap är gränslöst sorglig
---
Det känns som att bryta ett tabu att skriva det här, men man behöver kunna finska på de flesta håll i Finland. Det öppnar möjligheter att friare välja sitt liv här. Jag insåg själv tidigt att jag inte kommer att kunna jobba med något jag verkligen vill på finska i Finland och önskar ibland att jag skulle ha gått i en tvåspråkig skola eller skulle ha tagit finskan på ett större allvar. --- Det är på ett individuellt plan som offren görs skulle jag påstå, där otaliga människor försöker klara sig i yrkeslivet med ett språkhandikapp. Så att den finlandssvenska kulturen skall hålla ut. ---

http://svenska.yle.fi/artikel/2016/02/1 ... ands-skull

Vapaa käännös:

Kielikysymyksiä suomenruotsalaisuudessa käsitellään usein aivan kuin suomenruotsalaiset voisivat elää maailmassa eristettynä suomen kielestä (mutta kyllä avoimena muulle maailmalle).
---
Suomenruotsalaisuus tarjoaa lapselle monia ympäristöjä, jotka ovat turvallisia ja hyviä kasvamisen kannalta --- Mutta suomea niissä ei opita. Tämä tarkoittaa, että ruotsinkielisen lapsen on vaikea kommunikoida muiden lasten kanssa pihalla, ettei lapsi ymmärrä, mitä suomenkielisessä harrastuksessa puhutaan (ja haluaa ehkä lopettaa harrastuksen tai ei pysy mukana) --- Tämä kokemus ulkopuolisuudesta äärettömän surullinen.
---
Tämän kirjoittaminen tuntuu siltä kuin rikkoisi tabua vastaan, mutta enimmäkseen Suomessa tarvitaan suomea. Se avaa mahdollisuudet vapaammin valita elämänsä täällä. Itse ymmärsin aikaisin, etten voi työskennellä suomeksi tavalla, jolla haluaisin, ja toivon toisinaan, että olisin käynyt kaksikielistä koulua tai ottanut suomen vakavammin. --- Väitän, että yksilötasolla tehdään uhreja, kun lukemattomat ihmiset yrittävät selvitä työelämässä kielivammansa kanssa, jotta suomenruotsalainen kulttuuri säilyisi ---

[NRR]

Miten sellainen vähemmistökulttuuri, jossa maan pääkielen tarve on tabu ja ihmisiltä vaaditaan ulkopuolisuutta, jotta muka vähemmistökulttuuri säilyisi, voi sanella maan kaikkien kieliryhmien kieliopinnot?

Ruotsinkielisten edustajien valitsema tie ei ole hyvä edes ruotsinkielisille, joista kasvaa kotimaassaan vierautta tuntevia ihmisiä - ja meille muille se on kohtuuton ja vinouttaa yhteiskuntaa pahasti, kun niin enemmistö kuin muut vähemmistöt joutuvat kipuilemaan pakollisen vähemmistökielen kanssa alakoulusta yliopistoon.

[Eero Nevalainen]

Ja "anteeksi nyt" mutta oma kasvuympäristöni täysin suomenkielisellä Pohjanmaalla oli täysin hyvä juttu ja lapsuuteni oli loistava, minusta tuli täysin hyväksyttävä ihminen, en ole tasan koskaan puhunut ruotsia, ja minua ei tasan yhtään kiinnosta tämän asian puiminen.

Minä haluan tasan samat oikeudet tämmöiseen retoriikkaan suhteessa ruotsiin.

[NRR]

Ei EN, mitään oikeutta vastaavaan ei meillä voi olla, sillä kaksikielisyystutkija vakuuttaa, että tutkimusten mukaan kaksikielinen opetus on hyväksi enemmistökielen puhujalle, muttei vähemmistökielen puhujalle:

Barbro Allardt Ljunggren, doktor i tvåspråkighetsforskning varnar för det som går förlorat om man experimenterar med tvåspråkiga skolor:

- Det har skett ett paradigmskifte där en del bryr sig mer om barnens kompetens i finska än deras modersmålskompetens i svenska.

- Jag upplever att finlandssvenskheten inte har råd med experiment i stil med tvåspråkiga skolor. Svenskan i Finland är inte så stark som man inbillar sig.

Enligt Barbro Allardt Ljunggren försvagar en tvåspråkig skola de svenska elevernas språkförmåga.
Svenskan svag i Svenskfinland redan nu

Redan nu visar forskning att inte ens enspråkigt svenska finlandssvenska barn har samma kompetensnivå i svenska som enspråkigt rikssvenska barn. Enligt Allardt Ljunggren beror det här på att svenskan helt enkelt är så kringskuren i Finland att varje liten sak gör att språket blir svagare.

Det finns tvåspråkighetsforskning som visar att undervisning på andra språk än modersmålet har en subtraktiv inverkan för barn med ett minoritetsspråk som modersmål, det vill säga att majoritetsspråket skadar minoritetsspråket.

Det är bara för elever som har ett starkt majoritetsspråk som modersmål som tvåspråkig undervisning har en additiv verkan, det vill säga att det andra språket tillför något i stället för att skada kompetensen i barnets modersmål.

http://svenska.yle.fi/artikel/2016/02/1 ... -slutet-pa

Nopea käännös:

BAL, tohtori kaksikielisyystutkimuksessa varoittaa siitä, mikä menetetään, jos kokeillaan kaksikielisiä kouluja: On jo tapahtunut asennemuutos, siten, että osa ruotsinkielisistä vanhemmista on enemmän huolissaan lastensa suomen osaamisesta kuin heidän äidinkielentasoisesta ruotsistaan. Minusta suomenruotsalaisuudella ei ole varaa kokeilla kaksikielisiä kouluja. Ruotsi ei ole Suomessa niin vahva kuin kuvitellaan.

BALin mukaan kaksikielinen koulu heikentää oppilaiden kielitaitoa. Jo nyt tutkimus osoittaa, ettei edes täysin yksikielisesti ruotsinkielinen lapsi Suomessa yllä riikinruotsalaisen lapsen kielitaitoon äidinkielessä. BALin mukaan ruotsi on jo niin hajallaan, että pienetkin asiat heikentävät sitä entisestään.

Kaksikielisyystutkimus osoittaa, että opetus muulla kuin äidinkielellä, heikentää vähemmistökielisen lapsen äidinkieltä, enemmistökieli siis vahingoittaa vähemmistökieltä.

Vain ne lapset, joilla on vahva enemmistökieli äidinkielenään, saavat kaksikielisestä opetuksesta hyötyä, siis toinen kieli tuo jotain lisää vahingoittamatta omaa äidinkieltä.

[Eero Nevalainen]

Ei EN, mitään oikeutta vastaavaan ei meillä voi olla, sillä kaksikielisyystutkija vakuuttaa, että tutkimusten mukaan kaksikielinen opetus on hyväksi enemmistökielen puhujalle, muttei vähemmistökielen puhujalle:

... ja sitten tässä kuviossa on ideana se, että me olemme Nordenissa vähemmistönä, joten sitten siitä meille on siitä hyötyä. Just.

[NRR]

Ei EN, mitään oikeutta vastaavaan ei meillä voi olla, sillä kaksikielisyystutkija vakuuttaa, että tutkimusten mukaan kaksikielinen opetus on hyväksi enemmistökielen puhujalle, muttei vähemmistökielen puhujalle:

... ja sitten tässä kuviossa on ideana se, että me olemme Nordenissa vähemmistönä, joten sitten siitä meille on siitä hyötyä. Just.

MUTTA suomen kieli ei olekaan Nordenin "kansalliskieli".

Kaksikielisyystutkija nimittäin jatkaa:

Enligt Allardt Ljunggren måste man i Finland också förstå att svenskan är ett nationalspråk. Att bevara språket kräver satsningar. --- Forskning visar också att skolan har en starkt identitetsstärkande verkan.

BALin mukaan meidän täytyy ymmärtää, että ruotsi on Suomen kansalliskieli. Kielen säilyttäminen vaatii panostusta. --- Tutkimus osoittaa myös, että koululla on vahva identiteettiä vahvistava vaikutus.

Finskan kan man ju helst syssla med på sin fritid, inte i skolan.

Suomea voi mieluiten käyttää vapaa-ajalla, ei koulussa.

[NRR]

Jäin miettimään, ovatko kaikki maailman kaksikielisyystutkijat sitä mieltä, että kaksikielisyys sopii vain enemmistökieltä puhuville ja muiden kohdalla kaksikielisyys on vaarallista ja johtaa kielen katoamiseen.

Tämä tekee kyllä aika vaikeaksi minkään vähemmistökielen säilyttämisen, jos niiden puhujien täytyy yrittää pysyä lähes ummikkoina aina aikuisikään asti ja sitten rakentaa ja välittää asiantuntijuuttaan vain englannilla työelämässä.

Vai onko kyse siitä, että vain Suomessa on "kansalliskieliä" ja siksi meillä tilanne on aivan uniikki ja siksi meillä voi olla aivan uniikkiratkaisu eli pakollisena kaikille pieni vähemmistökieli alakoulusta yliopistoon ja tämän yhden vähemmistökielen kohdalla pyrkimys välttää kontakteja maan pääkieleen.

[NRR]

Kommentteja keskustelussa, käännettynä suomeksi:

"En olisi osannut sanoa itse paremmin. Suomenruotsalainen eliitti on tietysti täysin kaksikielistä. Uhrit, kielivammaiset, tarvitaan varmistamaan ruotsinkielisten instituutioiden tarve."

"Valitettavasti tunnen monta akateemista nuorta, joiden on puutteellisen suomentaidon vuoksi ollut pakko muuttaa Ruotsiin saadakseen töitä. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kasvaneella suomen kielestä tulee helposti koetinkivi. Sekä lukion että yliopiston pitäisi valmistaa paremmin työelämään suomeksi ja ruotsiksi. Ei voi kulkea koko koulutustaan ruotsinkielisen putken läpi ja sitten pulahtaa ulos paljon suomea sisältävään työelämään."

[Eero Nevalainen]

"Valitettavasti tunnen monta akateemista nuorta, joiden on puutteellisen suomentaidon vuoksi ollut pakko muuttaa Ruotsiin saadakseen töitä. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kasvaneella suomen kielestä tulee helposti koetinkivi. Sekä lukion että yliopiston pitäisi valmistaa paremmin työelämään suomeksi ja ruotsiksi. Ei voi kulkea koko koulutustaan ruotsinkielisen putken läpi ja sitten pulahtaa ulos paljon suomea sisältävään työelämään."

No mutta tämähän nyt vaan on ihan oikeasti win-win-tilanne kaikille. En ymmärrä miksi se on ongelma. Tasan ihan kaikki voittavat jos kieltä X puhuva lähtee kieltä X puhuvaan työelämään sinänsä. Sitten voidaan toki puhua äidinkielikysymyksistä, mutta ne ovatkin sitten periaatteellisia, ja suomen suhteen en ole valmis pakittamaan näissä kysymyksissä.

On muuten mielenkiintoista havaita, että noin 15 vuotta sitten kuulin että tämä on ongelma Ahvenanmaalla ja siksi suomi pitää poistaa pakollisuudesta. Nyt kai sitten tämä alkaa olla kuranttia myös Österbottenilla.

[Hillevi Henanen]

"Valitettavasti tunnen monta akateemista nuorta, joiden on puutteellisen suomentaidon vuoksi ollut pakko muuttaa Ruotsiin saadakseen töitä. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kasvaneella suomen kielestä tulee helposti koetinkivi. Sekä lukion että yliopiston pitäisi valmistaa paremmin työelämään suomeksi ja ruotsiksi. Ei voi kulkea koko koulutustaan ruotsinkielisen putken läpi ja sitten pulahtaa ulos paljon suomea sisältävään työelämään."

No mutta tämähän nyt vaan on ihan oikeasti win-win-tilanne kaikille. En ymmärrä miksi se on ongelma. Tasan ihan kaikki voittavat jos kieltä X puhuva lähtee kieltä X puhuvaan työelämään sinänsä.

Pakkoruotsittajiille tämä ei ole W-W, vaan L-L. Pakkoruotsin tarpeellisuuteen vaikuttava surujen määrä hupenee nyt sellaista vauhtia, että siitä ei enää keskustella. Viimeisin julkaistu tilasto on vuodelta 2013. Eri paikoista (mm. Ruotsin lehdistä ja tilastoista) poimimalla olen saanut selville, että 2014 pudotusta on tullut noin 450 (+-10%) hlöä, ja suurempaa vuosipudotusta saa hakea reilun kymmenen vuoden takaa. Erikoisinta on, että noin neljännes tästä määrästä eli 107 henkilöä on vähentynyt pikku Raaseporista. Olen usein miettinyt pakkoruotsia vastustavien 40%:n ruotsinkielisen tilannetta, eikä käy kateeksi. Varmasti juuri Raasepori on heille erityisen tukala asuinpaikka.

Huvittava pikku yksityiskohta on Raaseporin kaupunki pähkinänkuoressa-sivulla maininta Raaseporin asukasmäärästä, joka on sivuston mukaan n. 29000. Tarkka luku on 28431 henkilöa, ja ruotsinkielisten määrä on 2004 pudotuksen jälkeen 65% eikä enää 65,4.
http://www.raasepori.fi/kaupunki-pahkinankuoressa
Siitä kai on lähdettävä, että pienikin vale on parempi kuin pelkkä totuus.

[NRR]

Pakkoruotsin tarpeellisuuteen vaikuttava surujen määrä hupenee nyt sellaista vauhtia, että siitä ei enää keskustella.

Niinpä. Samalla syyt pakoon peitetään ideologisista syistä. Meille on tarjottu ajatusta, että suomenkielisten ikävä asenne ajaa ruotsinkielisiä suomesta. Nyt mielipidekirjoittaja myönsi, että hänen tuntemansa nuoret akateemiset ovat joutuneet lähtemään, koska kielitaito suomessa ei riitä Suomen työmarkkinoilla. Tässä siis lähtöön syyllisiksi paljastuvat ne, jotka kieltävät suomenruotsalaisilta kaksikieliset koulut, koska heidän velvollisuutensa on ylläpitää yksikielistä ruotsinkielisyyttä, jotta kieli säilyisi.

Toisessa ketjussa kirjoitin kuulemastani "kulttuuriäidinkieli"-näkemyksestä. Nyt ymmärrän, miksi tätä selitti minulle nimenomaan suomenkielinen Svenskfinlandista. Kyse onkin vaatimuksesta suomenkielisille, koska vain heitä koskee kulttuuriäidinkielen vaaliminen eli kaksikielisyys. Ruotsin taas koetaan olevan niin heikoilla, että "kulttuuriäidinkielen" kannalta on parasta, että suomenruotsalaiset keskittyvät yksikielisyyteen, mikäli mahdollista. Näin uusinnetaan suomenruotsalaisten unelmaa kaksikielisestä maasta, jota ei todellisuudessa ole koskaan ollut ja jolle ei ole mitään realistisia mahdollisuuksia. Näin uusinnetaan myös suomenkielisten kielitaidon rajallisuus, suomenkielisten katkeruus ruotsinkielisiä kohtaan, opiskelun ongelmat kielen suhteen herkille ryhmille mutta myös ruotsinkielisten vaikeus löytää paikkaansa yhteiskunnassa ja pienen kaksikielisen eliitin lapsille helpommat väylät eteenpäin.

Kaksikielisyystutkijat ovat poliittisesti sitoutuneita tähän projektiin. Heiltä tilataan tutkimusta ja lausuntoja, jotka vain vääristävät tilannetta. He vertaavat suomenruotsalaisten äidinkieltä riikinruotsalaisten lasten äidinkieleen - mutta jos lapset elävät yli 95%:sti suomeksi kommunikoivassa maassa, miten ihmeessä se ei saisi vaikuttaa heidän äidinkieleensä. Oikeakielisyyttä on haettava sitten muilla keinoin kuin eristymällä muista. Juuri tähän pitäisi tutkijoiden etsiä vastauksia: miten onnellisesti kaksikielinen rakentaa mahdollsimman vahvaa äidinkieltä monikielisyyden keskellä.

Paluu osaksi Ruotsia ei ole mahdollista, siksi vaaditaan epätoivoisesti kunnioittamaan Nordenin skandikielelle rakennettua yhtenäisyysilluusiota - jota muut pohjoismaat eivät edes tarvitse.

"Jotta ruotsi säilyisi" on siis se epätoivoinen projekti, jolla siis haitataan kaikkien kieliryhmien elämää, eikä ruotsi näytä sittenkään säilyvän. Olisiko aika muuttaa toimintatapoja?

[Eero Nevalainen]

Olipas todella hyvin tiiviisti ja terävänäköisesti muotoiltu, NRR.

Tässähän on nimenomaan se kuvio, että suomi on tämmöinen pahojen 1800-luvun nationalistien keksimä outo juttu joka ei oikeasti Nordeniin kuuluisi ollenkaan ja olisi pitänyt jo kuolla pois satoja vuosia sitten. Ruotsinkielisillä on tietysti aito, luonnollinen oma äidinkieli joka sitoo länsimaiseen kulttuuriin jne... heidän nyt ei välttämättä tarvitse tätä meidän suomeamme paljon ajatella kun hehän puhuvat jo ruotsia, ja meille sitten pitää lahjoittaa kulttuuriäidinkieli.

Se, että muut Pohjoismaat eivät todellakaan tarvitse tätä Norden-ideaa niin paljon kuin meidän ruotsiin hurahtaneemme, on myös aika katkeraa. "Pohjoismaisuus" ei varmasti ole yhtä pinnalla Ruotsissa tai Norjassa kuin täällä meillä, kun juuri meitä jatkuvasti pitää muistuttaa että yrittäkääpäs nyt olla pohjoismaalaisiksi vaikka väkisin, kun ette kuitenkaan oikeasti ole tarpeeksi pohjoismaalaisia vielä...

[Eero Nevalainen]

Finskan kan man ju helst syssla med på sin fritid, inte i skolan.

Suomea voi mieluiten käyttää vapaa-ajalla, ei koulussa.

No jaa, sen verran annan periksi että en minäkään toki haluaisi nähdä tilannetta, jossa ruotsia tungettaisiin väkisin suomenkielisiin kouluihin jonkinlaisena "identiteettikasvatuksena". Nimittäin se suomenkielinen koulu on meidänkin kannata toki merkittävä identiteetin muodostaja... toki siihenhän nämä yrittävät juuri puuttua, koska se identiteetti, joka saa valitsemaan jotain muuta kuin ruotsin, on ongelma ja heidän mielestään väärin.