Kirkkonummelle ehdotetaan ruotsia valinnaiseksi

[Hillevi Henanen]

http://svenska.yle.fi/artikel/2016/02/0 ... -kyrkslatt

Bakom förslaget ligger Sinisalos egna upplevelser då hans barn går i Franska skolan i Helsingfors, och på sjätte klass har man där redan fyra olika språk att lära sig.
Pekka Sinisalo var den första att underteckna motionen.
- Som gammal speciallärare har jag märkt att det är svårt för barn att lära sig så många språk. Vi har också fler och fler elever med specialbehov, de kan ha svårt att lära sig ens ett språk.

Ehdotuksen takana ovat Sinisalon omat kokemukset, sillä hänen lapsensa käy Helsingin ranskalaista koulua, ja seitsemännellä luokalla hän opiskelee jo neljää kieltä. Pekka Sinisalo oli aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja.
-Vanhana erityisopettajana olen nähnyt' että niin monen kielen oppiminen on lapselle vaikeaa. Meillä on myöskin yhä useampia lapsia, joilla on erityistarpeita, heille voi yhdenkin kielen oppiminen olla vaikeaa.

Aloitteella on 15 allekirjoittajaa, ja otsikko kuuluu

Sannfinländare vill slopa den obligatoriska skolsvenskan i Kyrkslätt

Perussuomalaiset haluvat poistaa pakollisen kouluruotsin Kirkkonummella

Pakkoruotsimatematiikan ihmeitä taas: 5 perusuomalaisesta 15 halua ruotsin vapaaehtoiseksi.

Kirkkonummen valtuusto
Kokoomus / 16
RKP / 11
SDP / 8
Vihreä liitto / 6
Perussuomalaiset / 5
Keskustapuolue / 3
Vasemmistoliitto / 1
Kristillisdemokraatit / 1

[NRR]

Svenska yle vyöryttää vastaiskua:
http://svenska.yle.fi/artikel/2016/02/0 ... -kyrkslatt

Kirkkonummelalalinen RKP:n kansanedustaja AA:
- Nämä alueelliset kokeilut oli alkujaan ajateltu vain Itä-Suomeen ja niitä perusteltiin venäjän tarpeella --- Meistä sekään ei ollut hyvä ajatus ja vielä huonompi kokeilu olisi, jos ei olisi pakko lukea toista kotimaista merkittävän kaksikielisellä alueella.

AA ei nyt puhu totta. Tietysti pakkoruotsin kannattajien näkemys oli, että ainoa mahdollinen kokeilu olisi pakkovenäjä, sehän oli kokonaan heidän keksintönsä, mutta ei tämän hankkeen kohdalla ollut kyse missään vaiheessa vain venäjästä idässä.

Toinen haastateltu RKP-läinen on vakuuttunut, ettei oma puolue hyväksy hanketta:
- Emme ymmärrä hankkeen perusteita. Puhutaan kielitaidosta mutta samalla tarkoituksena on rajoittaa opetusta ruotsissa. Ja vapaaehtoisuushan koskisi myös ruotsinkielisten suomenopiskelua. Meistä on tärkeää taata, että alueen lapset oppivat suomea.

Kun edellisessä kansalaisaloitteessa puhuttiin vain pakkoruotsin vapaaehtoistamisesta ja jätettiin suomi ruotsinkielisten oman päätöksen varaan, monet kiiruhtivat sanomaan, ettei hanke ole tasa-arvoinen. No nyt kun olisi tarjolla myös vapaaehtoinen suomi, niin pakon puolustajat kiiruhtavat sanomaan, ettei se käy, koska suomi on niin tärkeä ruotsinkielisille. No tämähän oli arvattavissa ja siksi pakkosuomen kohtalo jätettiin kansalaisaloitteesta pois.

Kokoomuksen poliitikko, se entinen sivistysvaliokunnan pj, haluaa säilyttää kouluruotsin, vaikka viisi hänen puolueensa 16 edustajasta on allekirjoittanut hankkeen:
- Meillä on Suomessa kaksi virallista kieltä ja näin ollen täytyy varmistaa, että molempien kielten taitoa löytyy. Se, että ruotsia luetaan koulussa [unohtaa täsmentää, että luetaan nimenomaan pakollisena alakoulusta yliopistoon], on tapa varmistaa, että kieltä opitaan. Vaikka ruotsin välillä unohtaisikin, niin myöhemmin on helpompi opetella kieli uudestaan kuin aloittaa ihan alusta.

Siis pakkoruotsilla varmistetaan, että ruotsia ostaan, ja tämä taas on varmistettava, koska Suomessa on kaksi virallista kieltä. Kumpi on helpompi tie edetä - otetaan pakkoruotsilta pois kansalliskielistatus vai annetaan tuo status myös saamen kielille?

Sekä demareiden että vihreiden edustajia on hankkeen allekirjoittajissa. Vihreiden hanketta puolustava jäsen yrittää liikuttavasti vakuutella, että ruotsi on erittäin ok ja hänkin on ruotsin puolella vaikka nyt vapaaehtoisuutta ymmärtääkin:
- Minunkin oli pakko lukea ruotsia koulussa enkä siitä pitänyt, mutta oltuani kesän töissä Ruotsissa pidänkin ruotsista!

Ei tullut sentään ruotsinkielistä poikaystävää Ja tämä ihminen sentään kannattaa vapaampaa kielivalintaa!

Keskustan edustaja näkee, että ruotsi on tärkeä kieli Kirkkonummella eivätkä Keskustan jäsenet olekaan tukeneet tätä hanketta:
- Tarjotaa pitää olla ja jokainen voi OSITTAIN valita, mitä kieltä lukee, mutta koska Suomi on lain mukaan kaksikielinen, niin on hyvä, että koulussa luetaan molempia kieliä.
Edustaja piti itse kotiseudullaan Keski-Suomessa ruotsia pakkona mutta muutettuaan Kirkkonummelle hän huomasi, että kieltä tarvitseekin.

Näin varovasti pitää edustajien asetella sanansa. Lopputulos on kuitenkin tyly eli englannin voi vaihtaa johonkin muuhun tai sitten pitää lukea kolmea vierasta kieltä, mutta pakkoruotsi on pakko.

[Eero Nevalainen]

- Minunkin oli pakko lukea ruotsia koulussa enkä siitä pitänyt, mutta oltuani kesän töissä Ruotsissa pidänkin ruotsista!

Tämmöiset naiivit typeryydet aina jaksavat hämmästyttää. Kai siinä on taustalla se idea että halutaan rationalisoida pakkoruotsin vastustus jonkinlaiseksi ymmärtämättömyydeksi, "en pitänyt ruotsista", joka sitten ratkeaa sillä että mennäänkin sinne Ruotsiin töihin saavuttamaan jonkinlainen valaistus. Sitten kun itse pidetään siitä ruotsista, niin hyväksytään sen pakottaminen muille.

Minun on täysin mahdotonta ajatella meneväni jonnekin Ruotsiin, jossa sitten saisin päähäni idean että "hei, tämähän on ihan ok". Itse asiassa pitäisin itseäni ihan idioottina jos mielipiteenmuodostukseni olisi tuollainen, ja pitäisin sitä myös todella loukkaavana, jos joku vaatisi minulta moista kehityskulkua. Se nyt kuitenkin on vain kieli muiden joukossa, ja vaikka kuinka siellä olisi "kivaa", niin ei siitä seuraisi yhtään mitään.

[JV Lehtonen]

Siis pakkoruotsilla varmistetaan, että ruotsia ostaan, ja tämä taas on varmistettava, koska Suomessa on kaksi virallista kieltä. Kumpi on helpompi tie edetä - otetaan pakkoruotsilta pois kansalliskielistatus vai annetaan tuo status myös saamen kielille?

Järkiratkaisu on - ei kumpikaan.
Kansalliskieli-termin taustalla oli 1910-luvulla suomenruotsalaisten nationalistien ajatus siitä,
että Suomessa on kaksi kansaa, joten yksi kansalliskieli ei tule kysymykseen.
Siksi E.N. Setälä joutui suostumaan kompromissiin, jossa suomen kielen loogisen kansalliskieliaseman
sijasta hallitusmuotoon kirjattiin nationalistien vaatimuksesta myös ruotsi kansalliskieleksi-
siis sillä perusteella, että Suomen valtiota asuttaa kaksi kansaa- suomenkielinen kansa, jonka kansalliskieli
on suomi - ja ruotsalainen kansa, jonka kansalliskieli on ruotsi.
Saamelaisten asema koko Euroopan ainoana alkuperäiskansana ei kiinnostanut ketään.
Siksi saamelaisten asema ja status tulisikin vihdoin määritellä EU-tasolla ja/tai Euroopan Neuvostossa..

Järkiratkaisu on siis kansalliskielikäsitteestä luopuminen kokonaan ja siirtyminen
pohjoismaiseen arvopohjaan:
Ruotsin mallin mukaisesti Suomen pääkieleksi on säädettävä suomen kieli,
ja puhuminen kansalliskielestä tulee lopettaa kokonaan!

Koko kansalliskieli-instituutio on jo aikansa elänyt ja perustuu järjen sijasta tunnehöttöön,
mikä mahdollistaa käsitehetteikön, jota ruotsinkieliset hämmentävät mielin määrin!

Kansalliskiihkoton, pohjoismainen pääkielimalli, jossa maan käytetyin kieli säädetään
lainsäädännössä maan pääkieleksi,
saamen kielet eurooppalaiseen erityissuojeluun! Siinä järkiratkaisut!

Muuten tämä teatteri ei lopu koskaan!

Kuuntelin juuri Radio 1 Kultakuume-lähetystä, jossa SDP:n Feldt-Ranta ylisti
eduskuntaa siitä, että "aina verrataan lainsäädäntöämme pohjoismaiseen lainsäädäntöön"
"Se antaa tunteen siitä, että olemme tekemässä oikein"

Miksi tämä ei päde kielilainsäädäntöön ? Sitä toimittaja ei tietenkään kysynyt,
mutta minä kysyn..
Missä on pohjoismainen arvopohja kielilainsäädännössämme ?

http://areena.yle.fi/1-3202533

Pohjoismaista identiteettiä on kuvattu käsitteillä kuten tasa-arvo, avoimuus, hyvinvointidemokratia ja huipputeknologia. Kansainvälistyvä maailma haastaa käsitteet ja parhaillaan käydään taistelua pohjoismaisuuden määritelmästä. Millaisia käsityksiä ja aatteellisia latauksia liittyy nykypäivän pohjoismaiseen identiteettiin. Kultakuumeessa aiheesta keskustelevat Pohjoismaiden neuvoston jäsen, kansanedustaja Maarit Feldt Ranta ja tutkija Miika Tervonen.

[Eero Nevalainen]

"Se antaa tunteen siitä, että olemme tekemässä oikein"

Huh-huh. Ihminen joka lähtökohtaisesti saa tuollaisia "tunteita" ei valitettavasti ole enää sitten mitenkään älyllisesti käsiteltävissä.

Pohjoismainen identiteetti on siis aika ongelmallinen juttu. Jos sinulla on pohjoismainen identiteetti, koet olevasi aina oikeassa kun teet pohjoismaisia asioita (ja siis kun täältä "verrataan", niin siis skandinaavisia asioita). Ja mistään muusta et sitten saa näitä tunteita, joten koet että kaikki muut ovat lähtökohtaisesti väärässä. Ja sille ei nyt sitten vaan voi mitään, koska fiilikset ja pohjoismainen identiteetti.

Miksi minä saan näistä aina semmoisia fiiliksiä että en olisi koskaan uskonut kuulevani tuollaista, vaikka osaan sitä jo odottaa -- ja kun osaan odottaa, niin olen mukamas jotenkin "vainoharhainen"?

[JV Lehtonen]

Aiheesta on menossa vilkas keskustelu paikallislehdessä- jälleen kerran tukevasti sivuraiteella..

Voi hohhoh. Kaikenlaisia Vesa-Pekkoja pitääkin sietää meidän kotikonnuilla.. Tämä "politiikko" näkyy vain ja ainoastaan jos on kyse ruotsinkielen asemasta, ruotsinkielisistä kouluista (mihin hänellä ei periaatessa ole sanansijaa, ko. oletan ettei hänen lapseensaa käy sellasisessa) jne... Yleensä esintyy aika huonosti peitetyllä negatiivisellä asenteella suomenruotsalaisiin, tai ruotsinkieleen... kyllä jotkut persut pitäisi vähän lukea oman kunnan historiaa ennen kuin avaa suunsa.

voi jälleen kerran havaita ja todeta, että kysymys kasvaa mittojaan suuremmaksi.
Asiaan liittyy isoja poliittisia ja henkilökohtaisia intohimoja.

Ruotsi on ja pysyy naapurina. Se on yksittäisistä maailman maista ainakin pitkässä juoksussa Suomelle kaikkein tärkein maa.

http://www.viisykkonen.fi/p%C3%A4%C3%A4 ... rempi-asia

http://www.viisykkonen.fi/uutiset/15-va ... sta?page=1

Mutta onko kellään kokonaiskuvaa, miten erilaista pakkoruotsinopetusta (määrä, aloitusaika jne)
eri kunnissa varsinkin RKP:n aikaistamispäätöksen jälkeen on ??

Ääripäät Raasepori ja Inkoo, missä kaikille pakotetaan ruotsi jo 3-luokalta,
toisessa päässä Itä-Suomen koulu, missä ruotsia ei pakoteta kenellekään..

Varsinainen sekasotkuhan tässä on kyseessä, josta ainoa ulospääsy on ruotsin muuttaminen
valtakunnallisesti valinnaiseksi.
Siinäkin tapauksessa RKP-kunnat uhraavat jopa englannin A1-kielenä!!

Poliitikoilla ei ainakaan ole kokonaiskuvaa asiasta..

Voisiko Vapaa kielivalinta ry tehdä selvityksen, miten erilainen tilanne eri kunnissa on ??
Toimittajilla ei rahkeet siihen riitä!

[JV Lehtonen]

Vihreiden puoluevaltuuskunnan 3.10.2010 hyväksymässä kielipoliittisessa
linjapaperissa kannatetaan kielten opetustarjonnan aikaistamista ja lisäämistä.
Myös toisen kotimaisen kielen opiskelua halutaan linjapaperissa tehdä joustavammaksi,
kuitenkin niin, että kaikki opiskelisivat sitä peruskoulussa vähintään kaksi vuotta.

Kirkkonummen vihreät on tämän linjauksen kannalla.

– Kaksikielinen kunta on rikkaus ja ruotsin kielen asema tulee kunnassamme säilyttää vahvana, toteaa Kirkkonummen vihreiden puheenjohtaja Noora Piili.