Yle suree sex&drugs-englantia ja vaikenee pakkoruotsista

[NRR]

Viime viikolla Yle julkisti taas pitkän artikkelin kieltenopetuksesta - tai ei kieltenopetuksesta vaan englannin ylivallasta. Pakollista ruotsinopetusta ei mainittu kertaakaan:
http://yle.fi/uutiset/sex_and_drugs_and ... ut/8644118
Ja kommentoimaan ei tietenkään pääse, koska ollaan suomenkielisellä puolella.

Tässä otteita:

"Sex and drugs and rock 'n' roll – englannin kieli jyrää saksan ja muut
--- Opetushallituksessa jopa pohditaan, pitäisikö englannista tehdä ikään kuin kolmas kotimainen kieli, jotta muiden kielten opiskelulle saataisiin tilaa opetussuunnitelmissa.
--- lapset pulputtavat iloisesti englantia tunnilla jo puolen vuoden opiskelun jälkeen. He sanovat oppineensa alkeita englannista muun muassa pelien kautta. Oppimisen asenne on hyvin avoin.
--- Yksi poika yritti kerran tilata jotain teknistä asiaa saksankielisiltä sivuilta, mutta eipä siellä ollutkaan mahdollisuutta valita kieleksi englantia. Että ei se englanti ihan aina yksin riitä, sanoo [ope]
---
Opetushallituksen tilastoista selviää, että vapaaehtoisen pitkän kielen opiskelussa saksan kielen hallitseva asema romuttui jo kymmenen vuotta sitten. Samoihin aikoihin englannin ja ruotsin kielet taistelivat ykkössijasta, jonka lopulta englanti voitti. [siis mitä, kymmenen vuotta sitten ruotsi oli yhtä ikävä velvollisuus kuin nytkin]
---
Kokonaisuudessaan vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt jo 1990-luvun lopun jälkeen.
---
Kainuussa on hyviä kokemuksia videoyhteyden varassa kielten opiskelemisesta esimerkiksi Suomussalmelta ja muualta Ylä-Kainuusta.
– Meidän pitäisi osata se täällä kaupungissakin tehdä. Ja tehdä muutenkin kaikkemme, että näitä ylimääräisiä kieliä ja ryhmiä saataisiin, toteaa Turpeinen.
---
Opetushallituksessa mietitään huomattavasti radikaalimmin, miten englannin kielen ylivaltaan pitäisi vastata. Mietinnässä on keinoja, miten opetukseen voisi saada lisää tilaa muille kielille. [pahaenteistä, koska ruotsista ei saa luopua ja englannista ei voi luopua - voidaan vain vähentää matematiikkaa ja muita aineita tai paisuttaa opsia]
---
– Nyt kun lapsi ja nuori katsoo, mitä kieltä hän ainakin tarvitsee tulevaisuudessa, englannin kieli on ylivoimainen. Puhutaan globishista, kansainvälisen kommunikaation kielestä. Sitä tarvitaan hyvinkin monenlaisissa viestinnän tilanteissa niin vapaa-ajalla kuin työssäkin.
Mattilan mukaan nykyinen tuntijako ei suo mahdollisuutta eriyttää englannin kieltä asemaan, joka sille ehkä kuuluisi.
– Englannin kieli on ikään kuin väärässä laarissa. Tavallaan se on tämän globalisoituneen maailmanajan Suomessa eräänlainen kolmas kotimainen kieli. Nykyinen tuntijako ei vain mahdollista opetusta, jossa englannilla olisi oma tärkeä paikkansa kaikkien oppilaiden opinnoissa ja silti riittävästi tilaa muiden kielten opiskelulle.
Esimerkiksi Norja on askeleen Suomen edellä englannin kielen koulutuksessa, sanoo Mattila.
– Siellä englannilla on asema kansainvälisen kommunikaation kielenä, jota opiskelevat kaikki perusopetuksessa jo ensimmäiseltä luokalta lähtien. Suomessakin englannin kielen taito olisi likimain kansalaistaitoon verrattava asia.

Miten meillä voi olla kaikille alakoulusta yliopistoon pakollinen pieni vähemmistökieli (ei missään muualla maailmassa) ja kuitenkaan tätä ei edes mainita, kun puhutaan kieltenopetuksen ongelmista ja tarpeesta laajentaa kielivarantoa???

Mikä näitä journalisteja ja virkamiehiä vaivaa? Miksi pakkoruotsi on tabu???

[NRR]

Kokonaisuudessaan vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt jo 1990-luvun lopun jälkeen.

Notkahdus alaspäin kieltenopiskelussa peruskoulussa johtui kenties siitä, että koulutyö samalla tuli kaikkiaan raskaammaksi (peruskoulun alkuaikojen keveyttä alettiin reivata tietoisesti kohti nykyistä Pisa-huippua) ja todellista valinnanvaraa alkoi löytyä esim. ilmaisutaitoa, musiikkia, tietotekniikkaa.

Toisaalta sama kehitys on tapahtunut muuallakin. Asiaosaamisen merkitys on korostunut kaikkialla, myös uudet opiskelu- ja työtaidot.

Englannin merkitys on netin myötä vain korostunut nuorten elämässä ja tiedeyhteisöjen kieleksi on muotoutunut englanti. Meillä luetaan kuitenkin enemmän kieliä kuin muualla - mutta koska meillä on pakollisena pieni vähemmistökieli, maailmankielten osaaminen ei kasva.

Erityisesti lukiossa kielten osuus vähenee siksi, että ainereaali vaatii niin paljon keskittymistä ja lisäkursseja niihin aineisiin, jotka kirjoitetaan. Kielistä ei myöskään saa lisäpisteitä hakiessa, joten ne opinnot eivät kompensoi ainereaalia hakutilanteessa.

Yo-kirjoitusten kielten arvostelu on opettajienkin mukaan ollut pitkään epäreilua, koska piti jakaa sama määrä reppuja ja muita arvosanoja kuin muissakin aineissa, vaikka kyseessä oli pieni valikoitu ryhmä, joka kirjoitti jonkin kielen ja lähes kaikki olisivat ansainneet hyviä arvosanoja. Nyt tätä jakaumaa on korjattu ja yo-kokeiden laatua parannettu, ainakin kieltenopettajat ovat vakuuttaneet näin.

On tosiaan pahaenteistä, että opetushallituksessa virkamiehet ovat näin sidottuja, etteivät he voi edes ottaa esille pakkoruotsin asemaa ja kertoa avoimesti, mitä ongelmia oppilaat näkevät kieltenopetuksessa. Ei. Liturgiaa pukkaa... ja muille kielille on tehtävä tilaa ruotsista tinkimättä. Eli tingitään kaikesta muusta.

Jutun oleellisin sisältö: Opetushallituksessa pohditaan englannin kielen asemaa perusopetuksessa - ei ruotsin, pakkoruotsia ei saa edes mainita.

[Eero Nevalainen]

Olipa niin ladattu teksti että oikein teki fyysisesti pahaa lukea. Kun pakkoruotsiretoriikkaan on tutustunut tarpeeksi kauan, niin tuo maailmankuva näyttää ikävän tutulta. Ehkä nuo ihmiset ihan oikeasti uskovat nykyään jo siihen mitä puhuvat, kun ovat näille "ylivalta"-teeseille altistuneet riittävän kauan?

Hassuinta tässä on muuten se, että Ruotsi meni ennen Suomea maailmalle juuri englanniksi. Ei se ylivalta siellä tunnu mikään ongelma olevan, mutta täällä on. Ja lääke siihen on tietysti sitten ruotsin opetuksen lisääminen...

[NRR]

Kiinnostuin kuukeloimaan tuota "englannin ylivalta" ilmaisua. Kuukelin uumenista se löytyy vain tältä vuosituhannelta ja aluksi liittyneenä netin tai tieteen tai kansainvälisyyden englanninkielisyyteen.

2010 Yle kirjoitti jutun otsikolla "Suomalaisten kielitaito heikkenee" ja tässä näyttää tulleen kuukeliin ensimmäinen maininta englannin ylivallasta kieltenopetukseen kytkettynä ja tuolloin lähteenä oli niin ikään opetushallitus ja siellä opetusneuvos Mustaparta, joka oli toisaalla yrittänyt varovasti ottaa esille ruotsin kielen asemaa ja toivonut tästä keskustelua.
http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_kiel ... ee/5605146

2011 Nykykielten laitoksen blogissa teema nostettiin myös esiin: "Englannin ylivalta jatkuu lukiolaisten kielivalinnoissa, sillä lähes kaikki tänä vuonna lukion oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet englantia kotimaisten kielten lisäksi --- – Opiskeltavien aineiden kurssivalikoima on lukiossa laajentunut, ja pakollinen ruotsi syö tilaa muilta kieliltä. Tämä voi vaikuttaa etenkin poikien kiinnostukseen valita ylimääräisiä kieliä, ranskan kielen professori --- arvioi." Siis tässäkin vielä mainittiin ruotsin kieli.

Mutta 2011 tuli siis paitsi eduskuntaan vaalikoneiden mukaan enemmistö pakkoruotsiin kriittisesti suhtautuvia kansanedustajia myös Ahtisaaripaperi hallitusohjelmaan, kansalliskielistrategian pohjustus ja laaja ryhtiliike mediassa pakkoruotsikeskustelun lopettamiseksi.

2012 esimerkiksi Uudessa Suomessa julkaistiin "englannin ylivaltaa" taivasteleva artikkeli:
Kielitaitoinen kansa? ”Se ei ole kohta enää totta”, haastateltavina opetushallituksen edustaja ja kieltenopettajien liiton puheenjohtaja. Varovasti he myös ihmettelivät ruotsin aikaistamista, mutta tyytyivät olemaan huolissaan opettajien riittävyydestä.

2014 Yle kirjoitti myös kielitaidosta, mutta silloin otsikolla "Suomalaisten nuorten kielitaito hyvällä tolalla". Oli tehty ihan tutkimusta aiheesta. Silloin myös kirjoitettiin, että oppilaiden mielestä englanti, ruotsi ja venäjä olivat ne hyödyllisimmät kielet
http://yle.fi/uutiset/suomalaisten_nuor ... la/7474833.

Nyt 2016 siis taas Ylellä "Sex and drugs and rock 'n' roll – englannin kieli jyrää saksan ja muut".

Kieltenopetukseen liittyvä taivastelu "englannin ylivallasta" on siis ilmaantunut vasta pakkoruotsikeskustelun terävöitymisen myötä. Ruotsin pakollisuuden mainitseminen on samaan aikaan kadonnut artikkeleista. Näin pika-analyysinä

PS.
Kaivoin vielä esiin Mustaparran haastattelun vuodelta 2010, jossa hän puuttuu ruotsin asemaan:

Mustaparta näkee tulevaisuudessa paljon parannettavaa kielikoulutuksen osalta. ”Toivoisin, ettei olla ainakaan jumituttu ihan samoihin asemiin kuin nyt”, Mustaparta sanoo. Uudessa tuntijakoesityksessä on hänen mielestään asioita, jotka ovat edelleen ratkaisemattomia. ”Mun mielestä on kaksi kysymystä, joita pitäisi miettiä tosissaan ja etsiä nykyistä parempia ratkaisuja. Toinen näistä on avoin ja vilpitön keskustelu siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut, toinen on maahanmuuttajien äidinkielten opetus.” Mustaparta sanoo surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja.
http://www.kieliverkosto.fi/article/per ... astattelu/

Huomatkaa, ettei pakkoruotsin poistamisesta voinut tuolloinkaan puhua suoraan, oli sanottava, että toivoo avointa ja vilpitöntå keskustelua siitä, millaiset opetusjärjestelyt turvaisivat parhaiten ruotsinkielisen väestön lakisääteiset palvelut. Tässä näkyy kuitenkin, että opetushallituksen virkamiehenkin mielestä pakkoruotsin peruste oli nimenomaan palveluvelvoite.

Tämän jälkeen (siis 2010 jälkeen) opetushallituksessa ei ole palattu aiheeseen. 2014 Yle otti yhteyttä opetushallitukseen kysyäkseen, mitä voisi opiskella ruotsin tilalla. Opetushallituksesta kerrottiin, että kysymyksenasettelu ei ole ollut ajankohtainen. Kielten opetusneuvos vastasi:
– Me emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle.
Otsikoksi saatiin: Jos ruotsi olisi valinnainen, mitä sitten opiskeltaisiin? "Pelkkää englantia"
http://yle.fi/uutiset/jos_ruotsi_olisi_ ... ia/6960388

[NRR]

Opetushallituksen kieltenopetuksen suunnittelijat lukenevat tarkkaan folktingetin kannanottoja.

Viime vaaleissa folktinget oli taas vaatimassa SUOMENKIELISILLE lapsille ja nuorille lisää kielipakkoa:

- kansalliskielet jatkossakin pakollisia kouluissa [Gestrin kuuluttaa, että "kaikilla lapsilla tulee myös tulevaisuudessa olla oikeus pakolliseen opetukseen molemmissa kielissä"]

- toinen kotimainen ensimmäisille luokille tai jo päiväkoteihin [nythän kielen aikaistaminen tuo ruotsinopettajat kaikkiin alakouluihin, joten varhaistaminen on yhä helpompaa - tämän vuoksi kaikkia vahingoittava ruotsin varhaistus kuudennelle ongelmineen oli vietävä läpi]

- yo-kirjoituksissa kirjoitettava äidinkielen lisäksi vähintään kaksi kieltä [Ainoa Ahtisaaripaperin vaatimus, joka ei vielä edellisellä kaudella mennyt läpi - tarkoittaisi useimpien kohdalla pakollista ruotsia, koska ruotsi syö muut kielet, ja vahvistaisi taas lukion kielipainotusta, josta juuri toivottiin päästävän eroon.]

- maahanmuuttajille oikeus kotoutua, saada päivähoitoa ja peruskoulustusta ruotsiksi [oikeus?, maassa jossa ruotsinkielisiä on alla 5%?]
...
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/03/1 ... i-skolorna

Folktingetin mukaan ruotsinopetusta "tulee aikaistaa ja ajanmukaistaa". "Jokaisella luokalla ruotsinkielisessä koulussa tulee olla ystäväluokka suomenkielisessä koulussa ja luokkien pitäisi tavata säännöllisesti", samoin vaihtoa Nordeniin tulisi lisätä. "Nyt täytyy käydä sanoista tekoihin ja toteuttaa ne monet hyvä ehdotukset, joita erilaiset työryhmät ja selvitykset ovat tuottaneet".

Näillä nuoteilla mennään, ellei ihmeitä tapahdu ja ruotsittomat kielikokeilut saa vauhtia.