vapaakielivalinta.fi

Uusi kansalaisaloite saadaan huhtikuussa allekirjoitettavaksi!

Tässä hieno pohjustus Vapaan kielivalinnan pääsivulta:
http://vapaakielivalinta.fi/ajankohtais ... INNAISEKSI

Kiitos aktiiveille hyvästä työstä!

Asia noteerattu Hesarissakin:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1453781677807

Tosin siellä (tietysti), ollaan enemmän huolissaan siitä, että samansisältöisiä aloitteita voi noin vain tehdä uudestaan:

Samansisältöinen kansalaisaloite on ollut jo eduskunnan käsittelyssä. Eduskunta tyrmäsi sen selvin numeroin viime maaliskuussa eduskunnan sivistysvaliokunnan esityksen mukaisesti. Jos aloite tulee eduskunnassa hylätyksi, samasta asiasta on mahdollista tehdä uusi kansalaisaloite.

Ja helsinginuutiset: http://www.helsinginuutiset.fi/artikkel ... eaa-442016

NRR kirjoitti:Asia noteerattu Hesarissakin:
http://www.hs.fi/kotimaa/a1453781677807

Tosin siellä (tietysti), ollaan enemmän huolissaan siitä, että samansisältöisiä aloitteita voi noin vain tehdä uudestaan:

Samansisältöinen kansalaisaloite on ollut jo eduskunnan käsittelyssä. Eduskunta tyrmäsi sen selvin numeroin viime maaliskuussa eduskunnan sivistysvaliokunnan esityksen mukaisesti. Jos aloite tulee eduskunnassa hylätyksi, samasta asiasta on mahdollista tehdä uusi kansalaisaloite.

Kannattaisikohan nyt panostaa siihen, että se raja menisi reilusti yli, eikä vain "tyytyä" sen saavuttamiseen?

Jos kansalaisaloitteessa ei ole muutoksia edelliseen kansalaisaloitteeseen, ei se tietenkään voi mennä läpi sen enempää, kuin edellinen kansalaisaloite.

Edellinen kansalaisaloite kumottiin jo sivistysvaliokunnassa kokeneen ja arvostetun oikeustieteilijän taholta sillä, että julkisissa tehtävissä on osattava ruotsia. Jopa pakkoruotsia vastustavat kansanedustajat vastustivat kansalaisaloitetta, koska siitä puuttui konkretia.

Pakkoruotsin poistaminen kouluista ei onnistu ilman, että samalla muutetaan kielitaitolakia. Kielitaitolain 6 § määrää, että Suomessa on oltava 18-kertainen määrä valtion virkamiehiä jokaista ruotsinkielistä kohden verrattuna siihen, mitä on suomenkielisiä kohden. Tämä on perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista.

PL 6 §:
"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan - - kielen - - tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1 ... 90731#L2P6

Korkeakoulujen pakkoruotsi perustuu lainsäädännöllä suoraan em. pykälään: lain mukaan korkeakouluopiskelijan on saavutettava kielitaitolain 6 §:ssä määrätty kielitaito.

2. asteen sekä perusopetuksen pakkoruotsi perustuu siihen, että korkeakouluissa ei voi pärjätä ilman ruotsin osaamista. Näin pakkoruotsia perustellaan tasa-arvolla. Jokaisella pitää olla yhdenvertainen mahdollisuus pärjätä korkeakoulussa ja saada valtion virka.

Seuraavalla yhdistyksen sivulla ei ole mitään mainintaa kielitaitolain muuttamisesta eikä siitä, mitä muita lakeja pitää muuttaa.

http://vapaakielivalinta.fi/ajankohtais ... INNAISEKSI

Edellisellä sivulla olevat argumentit siitä, miten vähän ruotsia tarvitaan, ei auta mitään, koska pakkoruotsi ei perustu ruotsin tarpeeseen tai siihen, mitä kansa haluaa, vaan siihen, että lain mukaan virkamiesten on osattava ruotsia. Tämä laki on kielitaitolaki (5-6 §).

Kansalaisaloitteeseen on vähintään sisällytettävä huomion kiinnittäminen siihen, ettei pakkoruotsia voida perustella kielitaitolailla, koska kielitaitolaki on epädemokraattinen ja epätasa-arvoinen eli perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen vaadi kielitaitolakia, vaan perustuslain 17 § sekä kielilaki riittäävät.

Kielilaki:
"Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia."

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2 ... 0423#L2P10

Demokratia ei tarkoita enemmistön mielivaltaa, joten kansan tahtoon vetoaminen on virheargumentti. Jos näin ei olisi, pitäisi pakkoruotsi myös hyväksyä sillä perusteella, että enemmistö kansasta kannattaa sitä.

Sen sijaan, että kansalaisaloitteessa vedotaan kansan tahtoon tai ruotsin tarpeeseen, tulee aloitteessa vedota ennen kaikkea siihen, että ruotsinkieliset palvelut voidaan taata nykyisellä perustuslailla sekä kielilailla eikä ruotsinkielisiin palveluihin tarvita kieliTAITOlakia eikä koulujen pakkoruotsia.

Toinen yhtä olennainen asia kuin kielitaitolaki on se, että kansalaisaloite ei tule menemään läpi, jos vaaditaan ruotsin muuttamista vapaaehtoiseksi, joka tarkoittaa käytännössä suomalaisten kielitaidon supistamista. Pakkoruotsin purkaminen on aloitettava siitä, että ruotsi saadaan valinnaiseksi, eli tulee käyttää sanaa valinnaisuus, ei vapaaehtoisuus, ja tehdä selväksi se, että kouluissa voiolla jatkossakin äidinkielen lisäksi kaksi pakollista kieltä (tuntimääristä säädetään erikseen valtioneuvoston asetuksella), mutta kielten pitää olla vapaasti valittavissa siitä tarjonnasta, jota kunta tai koulu pystyy tarjoamaan tai vain englannin on oltava pakollinen. Kansalaisaloite, joka haluaa supistaa suomalaisten kielitaitoa, ei mennyt läpi viimeksi eikä tule menemään läpi nyt, haluttiin tai ei

PS. Hallitusohjelmaan on kirjattu koulujen kieltenopetuksen valinnaisuuden lisääminen. Mihin tämän edistäminen on jämähtänyt? Kuka tietää?

A. Salminen kirjoitti:Jos kansalaisaloitteessa ei ole muutoksia edelliseen kansalaisaloitteeseen, ei se tietenkään voi mennä läpi sen enempää, kuin edellinen kansalaisaloite.

Edellinen kansalaisaloite kumottiin jo sivistysvaliokunnassa kokeneen ja arvostetun oikeustieteilijän taholta sillä, että julkisissa tehtävissä on osattava ruotsia. Jopa pakkoruotsia vastustavat kansanedustajat vastustivat kansalaisaloitetta, koska siitä puuttui konkretia.

Käytännössä ilmeisesti tarvittaisiin siis juristi kirjoittamaan aloite, jolloin voisi ottaa huomioon kaikki nämä kohdat. Toisaalta se pitäisi kuitenkin saada niin yksinkertaiseksi ja lyhyeksi, että ihmiset jaksaisivat sen lukea ja allekirjoittaa, ja vielä sellaiseksi, ettei yhteenkään kohtaan voisi tarttua. Oikeastaanhan tämä siis tarkoittaa sitä, että kansalaiset eivät enää omin voimin voisi aloitetta laittaa alulle, vaan heidän on tehtävä virkamiehille kuuluva työ. En muista, että sen tasa-arvoinen avioliitto -aloitteen (tms.) kohdalla nipotettiin pikkuasioista, tai siitä, mihin muihin lainkohtiin se mahdollisesti vaikuttaisi. Epäilen siis, että se "konkretia" oli vain tekosyy, jonka nojalla saattoi äänestää pelkuruuttaan aloitetta vastaan. Mutta ilmeisesti tämäkin on otettava huomioon, vaikka jokainen normaalijärjellä varustettu pystyy kuvittelemaan sen "konkretian" ihan itse.

A. Salminen kirjoitti:Kansalaisaloitteeseen on vähintään sisällytettävä huomion kiinnittäminen siihen, ettei pakkoruotsia voida perustella kielitaitolailla, koska kielitaitolaki on epädemokraattinen ja epätasa-arvoinen eli perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä ruotsinkielisten palveluiden järjestäminen vaadi kielitaitolakia, vaan perustuslain 17 § sekä kielilaki riittäävät.

Näin.

Edellisen sivistysvaliokunnan kielteisessä kannassa vuosi sitten viitattiin minusta useasti myös ns. kansalliskielistrategiaan. Tämähän on hallintomme tapa pakkoruotsissa, tehdään liturgiapläjäyksiä, joita kukaan ei ota vakavasti, mutta joilla sitten voidaankin perustella vaikka mitä ja erityisesti estää pakkoruotsin pienikin mureneminen.

Nyt "perustuslakiselvitys" on Grahn-Laasosen taannoisen haastattelun mukaan tehty ja ainakin kokeilu mahdollinen. Mistähän tämän selvityksen sisällön saisi esiin? Millä perustein kokeilu on katsottu sittenkin mahdolliseksi, kun liturgia ei aluksi sallinut sitäkään?

Olen A Salmisen kanssa täysin samalla linjalla uudesta kansalaisaloitteesta. Nyt tulisi ottaa tarkkaan huomioon edellisessä aloitteessa olleet epäkohdat ja korjattava ne ehdottomasti.
Ensimmäisenä tulisi vaihtaa koko aloitteen nimi. Miksi aloitteen nimi on ” RUOTSI VALINNAISEKSI”, eikö valinnaisuus koske myös ruotsia äidinkielenään puhuvia? Voisiko uuden aloitteen nimi olla vaikka ”Kieltenopetus valinnaisiksi kaikilla kouluasteilla”?

Myös argumentit aloitteelle tulsi miettiä uudestaan. Esimerkiksi ” Ruotsia tarvitaan Suomessa suhteellisen vähän ” tai ” Ruotsin osaaminen ei ole yleissivistystä” ei varmasti innosta poliitikkoja puolustamaan kansalaisaloitetta.

Argumentien tulisi olla ”kielineutraaleja” ja kannustaa monipuolisen kieltenosaamiseen. Esimerkiksi ” Monipuolinen kieltenosaaminen on kansantaloudellinen etu”. Myös EU:n kielipolitiikka tulisi jotenkin huomioda tyyliin: EU:n suositus on kahden vieraan kielen opettaminen äidinkielen lisäksi. Eikä turvapaikanhakijoiden kieltenopetustakaan kannattaisi unohtaa. Nythän heidän kotoutuksensa sisältää heille käytännössä kolme vierasta kieltä, eli suomi, ruotsi ja englanti.

Miksi aloitteen nimi on ” RUOTSI VALINNAISEKSI”, eikö valinnaisuus koske myös ruotsia äidinkielenään puhuvia? Voisiko uuden aloitteen nimi olla vaikka ”Kieltenopetus valinnaisiksi kaikilla kouluasteilla”?

Niin, markkinointinimenä voisi tietysti olla "ruotsi valinnaiseksi", koska
ruotsivelvollisuus koskee 95 % kansasta, kun taas
ruotsinkielisillä ei ole vastaavaa velvollisuutta minkään 95 % vähemmän
puhutun kielen suhteen. (saamen kielet)

Politiikassa on toki käytettävä poliittista jargonia eli varsinaisen kansalaisaloitteen
tulisi noudattaa samaa poliittista korrektiutta kuin hallitusohjelmaan kirjatun
"toisen kansalliskielen velvollisuus" - muotoilun.

Nyt pitäisi odottaa, millainen hallituksen esitys tulee eduskunnan käsittelyyn ja
muotoilla kansalaisaloitteen teksti tukemaan tuota jo valmisteilla olevaa esitystä.
Hallituksen esitys on "määräaikainen", "kokeilu" , "kahden kansalliskielen velvollisuus"
Kansalaisaloite tähtää pysyvään muutokseen!

Politiikka on tekopyhää touhua, mutta on pakko pelata sen tekopyhillä säännöillä,
koska politiikassa ei uskalleta asioita käsitellä niiden oikeilla nimillä.

Vuonna 2013 herätti sekä positiivista huomiota että närää "Pois pakkoruotsi"- kyltit,
joita nimienkerääjät kantoivat. Mutta mietitäänpä nyt:
Miten muka saa kiteytettyä "kahden kansalliskielen velvollisuutta kohtuullistettava"
kahteen sanaan muulla tavoin ?

Eli markkinointinimi voi olla "ruotsi valinnaiseksi", mutta varsinainen aloiteteksti poliittisesti korrektimmaksi.

PS. Hallitusohjelmaan on kirjattu koulujen kieltenopetuksen valinnaisuuden lisääminen.
Mihin tämän edistäminen on jämähtänyt? Kuka tietää?

Hallituksen esitys asiasta annetaan eduskunnalle kevään 2016 aikana!
Lisätietoa valtioneuvoston sivuilla.

Vakaumuksellisten pakkoruotsin kannattajien ajatustoiminta on kielipolitiikan osalta niin liturgian näivettämää, että uudelleen käynnistymistä pakkoruotsin kohdalla on turha odottaa. Vaikka aloite kirjoitettaisiin enkelten kielillä, niin he löytävät siitä moitittavaa.

Vähintään 74% (2014) suomenkielisistä haluaa pakosta eroon. (Nojaan tähän vanhaan lukuun, koska jostain syystä uudempia mielipidetiedusteluja ei ole tehty yli vuoteen.) Tämä on se joukko, joka petettiin viime eduskuntakäsittelyssä, ja heillä on oikeus katsoa valitsemansa uuden eduskunnan kortit.

Sitten on tämä epämääräinen "eliittiin" itsensä ylentänyt ryhmä, joka minulle on näistä vastenmielisin. Heillä oma etu menee kaiken muun edelle, ja ehdokkaina ollessaan vaalien alla valehteleminen on heillä lähes maan tapa, eivätkä he näe siinä mitään hävettävää. Tästä ryhmästä löytyvät ne, jotka enemmistön pettivät vuosi sitten.

PS Toivottavasti tämä kokeilu on samalla tavalla väliaikainen kuin ajoneuvon käyttömaksu.

Tuota aloitetta voisi "mainostaa" teettämällä kyseinen gallup.
Tavoite on ylittää avioliitto-aloitteen äänimäärä.

Olen samaa mieltä, että aloitteessa on syytä mainita lainkohdat, jotka täytyy muuttaa ja/tai osoittaa merkityksettömiksi asian saralla.

prkl kirjoitti:Tavoite on ylittää avioliitto-aloitteen äänimäärä.

Kävisikö tavoitteeksi 265 481?

Se oli ruotsinkielisten määrä 2013 Manner-Suomessa. 2014 ei näiltä osin enää ole julkista tietoa, mutta eri tietolähteitä yhdistelemällä olen saanut sen verran selville, että pudotusta 2014 on ollut n. 450 kpl. Tavoitteen voi siis huoletta pyöristää alaspäin 265 000:een. Tasaluku on helpompi muistaakin.

A. Salminen kirjoitti: Edellinen kansalaisaloite kumottiin jo sivistysvaliokunnassa kokeneen ja arvostetun oikeustieteilijän taholta sillä, että julkisissa tehtävissä on osattava ruotsia. Jopa pakkoruotsia vastustavat kansanedustajat vastustivat kansalaisaloitetta, koska siitä puuttui konkretia.

Eikös siitä saatu nimenomaan lausunto, jonka mukaan perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia? Näin minä asian muistelen.

Tuo "tasa-arvo-argumentti" mikä tähän liittyy on muutenkin aika myöhäsyntyinen, en minä ainakaan muista kuulleeni sitä kuin ehkä kymmenisen vuotta. Varsinkaan akateemista pakkoruotsia ei varmasti 1989 perusteltu tällä tavalla, vaikka idea onkin keksitty myöhemmin. Kumman hyvin me on tällä nykyisellä vitsi-pakkoruotsilla yliopistoissa pärjättykin... ja sitä ennen mentiin erillisillä kielikokeilla, ja vielä 2004 luvattiin että kielilaki tarkoittaa sitä että ruotsia puhutaan tarpeen mukaan. Mutta sitten ei näin ollutkaan.

Perustuslaki ei vaadi pakkoruotsia.
Ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseksikään kaikkien virkamiesten ei tarvitsisi osata ruotsia, riittäisi hyvin, että virastoissa olisi paikalla joku ruotsia osaava.

Kun koulujen pakkoruotsi poistetaan, niin sen luonnollinen seuraus on, että virkamiespakkoruotsin kurssien suorittaminen korkeakouluopintojen yhteydessä pakollisena kurssina loppuu. Näin myös virkamiehiltä vaadittava pakkoruotsitodistusten vaatiminen loppuu. Eduskunnan tehtävä on muuttaa lakeja vastaamaan uusia käytäntöjä.

Kansalaisaloitteen ei tarvitse olla valmiin lakitekstin muotoon kirjoitettua tekstiä.