vapaakielivalinta.fi

Det är inte bara vi finlandssvenskar som har ett Sverigekomplex, norrmännen har det också. De följer med den svenska diskussionen medan svenskarna inte bryr sig om Norge.

Emme me suomenruotsalaiset ole ainoita joilla on Ruotsikompleksi, norjalaisillakin on se. He seuraavat ruotsalaista keskustelua kun taas ruotsalaiset eivät välitä Norjasta.

Man kunde kanske säga att Norden är en samling länder som har ett komplicerat förhållande till Sverige.

Voitaisiin ehkä sanoa, että Norden on ryhmä maita, joilla on monimutkainen suhde Ruotsiin.

Dels handlar det väl om att Sverige hellre vill titta på länder som USA eller England, och se sig i samma liga med dem. Utrikesnyheterna i Sverige handlar om Mellanöstern och USA, medan grannarna inte figurerar över huvud taget.

Osittain on kyse siitä, että Ruotsi mieluummin kääntää katseensa sellaisiin maihin kuin USA tai Englanti, ja he näkevät itsensä mieluummin samassa liigassa niiden kanssa. Ruotsin ulkomaanuutiset käsittelevät Lähi-itää ja USA:ta, kun taas naapurit eivät ylipäänsä ottaen esiinny niissä lainkaan.

Sedan finns det en längre historia med en oförmåga till dialog mellan de nordiska länderna, vilket har varit en besvikelse för mig de senaste åren. Speciellt gäller det Sverige och Danmark men kanske också Sverige och Norge.
- Det är beklagligt när grannlandet fungerar som ett skällsord i den nationella debatten. I Sverige talar om man om danska attityder till invandring som något man inte vill ha, medan man i Danmark talar om naiva svenskar.

Kyvyttömyydellä vuoropuheluun pohjoismaiden kesken on pitkähkö historia. Se on ollut minulle pettymys viime vuosina. Se koskee erityisesti Ruotsia ja Tanskaa, mutta ehkä myös Ruotsia ja Norjaa.
On valitettavaa, että naapurimaa toimii haukkumasanana kansallisessa keskustelussa. Ruotissa puhutaan tanskalaisten asenteista maahanmuuttoon jonain mitä ei haluta, kun taas tanskalaiset puhuvat naiiveista ruotsalaisista.

Har de nordiska samarbetsorganen tagit i de här frågorna tillräckligt?
Jag tyckte Kari Huhta på Helsingin Sanomat uttalade sig bra då han påtalade temana för Finlands ordförandeprogram i ministerrådet: vatten, natur och människor. Den här listan känns inte så värst aktuell idag, menade han. Det är förvånande hur dåligt man har tummen på pulsen.
Det är inte tjänstemännens fel, utan det visar snarare på att agendan på de nordiska mötena inte har något att göra med den politiska verkligheten och de nationella utmaningarna. Man sitter på möten och bestämmer om 20 000 kronor ska gå till Nordens hus i Torshavn, samtidigt som Stefan Löfven inför id-kontroller på Öresundsbron. Diskrepansen mellan den ”nordiska” verkligheten och den riktiga verkligheten är stor.

Ovatko pohjoismaiset yhteistyöelimet tarttuneet näihin kysymyksiin riittävästi? (nordenin yhteinen pakolaispolitiikka)
Mielestäni Kari huhta ilmaisi itsensä hyvin moittiessaan Suomen ministerineuvoston puheenjohtajaohjelmaa: vesi, luonto ja ihmiset. Hänen mielestään tämä lista ei tunnu järin ajankohtaiselta tänä päivänä. On hämmästyttävää miten huonosti ollaan ajan hermolla.
Ei se virkamiesten vika ole, vaan ennemminkin osoittaa että nordenilaisten kokousten asialistalla ei ole mitään tekemistä poliittisen todellisuuden ja kansallisten haasteiden kanssa. Samaan aikaan kun Stefan Löven ottaa käyttöön henkilötarkastuksia Öresundin sillalla, kun istutaan kokouksissa päättämässä, että laitettaisiinko Torshavn´in Norden-taloon 20 000 kruunua. Ristiriita ”nordenilaisen” todellisuuden ja oikean todellisuuden välillä on suuri.

Nyligen avslutades försvarsseminariet Folk och försvar i svenska Sälen. I samband med konferensen blev det bland annat klart att Sverige Sverige kommer att intensifiera sitt fredstida samarbete med Danmark.
Jag tror inte det var planerat som en dagsaktuell markering, även om frågan blåstes upp som en stor sak i Sverige: ”Titta, vårt förhållande är inte så dåligt som det påståtts”. Samtidigt var det en nyhet som inte observerades överhuvudtaget i Danmark, jag försökte förgäves leta efter en tidning som skulle ha tagit upp det här. Försvarspolitik är ingenting i Danmark.

Hiljakkoin päättyi puolustusseminaari Folk och försvar Ruotsin Sälenissä. Konferensin yhteydessä tuli mm selväksi, että Ruotsi tulee tehostamaan rauhanaikaista yhteistyötään Tanskan kanssa.
En usko että sitä oli suunniteltu juuri sen hetkiseksi asiaksi, vaikkakin siitä paisuteltiin iso asia Ruotsissa. ”Katsokaa, ei meidän suhteemme niin huono ole kuin on väitetty.”. Tanskassa ei koko uutista huomioitu ollenkaan, yritin turhaan etsiä lehteä jossa asia olisi otettu esiin. Puolustuspolitiikka ei ole mitään Tanskassa.

Hillevi Henanen kirjoitti:

--- nordenilaisten kokousten asialistalla ei ole mitään tekemistä poliittisen todellisuuden ja kansallisten haasteiden kanssa. Samaan aikaan kun Stefan Löven ottaa käyttöön henkilötarkastuksia Öresundin sillalla, istutaan kokouksissa päättämässä, että laitettaisiinko Torshavn´in Norden-taloon 20 000 kruunua. Ristiriita ”nordenilaisen” todellisuuden ja oikean todellisuuden välillä on suuri..

Erikoista on Virtasen mukaan se, että yhteiseksi kieleksi on sovittu englanti.

– Se on molemmille yhtä vaikeaa. Kumpikaan ei puhu omaa kotikieltään, hän toteaa.

Pohjoismaiden kansalaisuudesta keskustellaan ensi viikolla Helsingissä Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa. Haglundin johtama, poliittiseen keskustaan kuuluvien puolueiden ryhmä esitti idean selvittämistä jo neuvoston istunnossa viime lokakuussa.
”Yllätyin, miten myönteisen vastaanoton se sai”, hän kertoo.

----Vaihtoehtoja yhteisen kansalaisuuden toteuttamiselle olisi useita. Se voisi olla automaattinen kaksoiskansalaisuus tai esimerkiksi rajoitetumpi rinnakkaiskansalaisuus. Yksi osa ratkaisua voisi olla yhteinen pohjoismainen henkilötunnus. Eri malleja sekä niiden hyviä ja huonoja puolia on tarkoitus selvittää asiantuntijoiden kesken. Samalla selvitetään, miten ratkaisut sopisivat yhteen EU-lainsäädännön kanssa.

Hillevi Henanen kirjoitti: Erikoista olisi minun mielestäni ollut ottaa ruotsin kieli harjoitusten yhteiseksi kieleksi.

Ulkomaalaiset - myös suomalaiset - voivat nyt hankkia Viron e-kansalaisuuden. Sen avulla saa Viron valtion takaaman digitaalisen identiteetin. Melkein kaiken byrokratian voi hoitaa verkossa, kertoo Kauppalehti.

Kokeiluvaiheessa e-kansalaisuus myönnettiin 1500 ulkomaalaiselle. Kaiken kaikkiaan Viron tavoitteena on saada ainakin 10 miljoonaa e-virolaista.

E-kansalaisuus ei anna äänioikeutta eikä sen kautta voi suoraan päästä Viron verotuksen piiriin, mutta se helpottaa asiointia. Esimerkiksi yrityksen perustaminen ja muut viranomaisasiat onnistuvat sitä kautta aiempaa helpommin.