Soininvaara aloitti vuoden haastamalla pakkoruotsin!

[NRR]

Soininvaara blogissaan:

Olennaista on, että hyvällä insinööriosaamisella pärjäsi ennen, mutta ei pärjää enää. Hyvä insinööriosaaminen on edelleen edellytys menestykselle, mutta yksin se ei enää riitä. Pieni kielialue on ollut meille aina haitta, mutta nyt tämän haitan merkitys on kasvanut.

Pieni kielialueemme tarjoaa aika kapoisen pohjan sisällön tuotannolle. Englantia äidinkielenään puhuvilla on tässä valtaisa etumatka. Muilla suuria kansainvälisiä kieliä puhuvilla mailla on etuna se, että opiskeltuaan englantia, he osaavat kahta kansainvälistä kieltä, suomalaiset vasta yhtä. Ovat siis kahta kieltä opiskeltuaan yhtä ummikkoja kuin mitään kieliä opiskelematon englantilainen tai jenkki.

Ei riitä, että annamme muille yhden kielen verran tasoitusta. Sisäpoliittisista syistä pakotamme koululaisemme opettelemaan myös toista lähes yhtä käyttökelvotonta kieltä. Kaksi kieltä tasoituksena on jo aika paljon.

Kielellinen eristäytymisemme nimittäin on osasyynä myös siihen, että tunnemme muita kulttuureja huonosti emmekä siksi menesty globaaleilla markkinoilla. emmekä verkostoidu

http://www.soininvaara.fi/2016/01/03/su ... -menestya/

Keskustelu blogissa käynnissä!

[NRR]

Oma kommenttini (hiukan korjailtuna):

Pakkoruotsi vaatii mittavasti töitä läpi koulutuspolun.

Peruskoulu

Alakoulussa alkaa sekä pakollinen A1-kieli että pakkoruotsi. Pakkoruotsin varhaistuminen kuudennelle syö ilman muuta vapaaehtoisen, viidenneltä yleensä alkavan A2-kielen opintoja. Joissakin kaksikielisissä kunnissa ruotsinopinnot uudessa opsissa (opetussuunnitelmassa) aikaistettu alkamaan ennen englanninopintoja, vastoin vanhempien toiveita.

Yläkouluun on suunniteltu neljä (4) tuntia pakkoruotsia, mutta tätä on usein kuntakohtaisesti nostettu. Esimerkiksi monikielistyvässä Helsingissä ruotsin yläkoulun tuntimäärä on uudessa opsissa nostettu kuuteen (6) vuosiviikkotuntiin kun A1-kielessä (useimmilla englanti) tunteja on seitsemän (7). Yhden tunnin ero!!!

Siis Helsinki nosti kolmanneksella ruotsin oppitunteja tilanteessa, jossa peruskouluissa on lähes viidennes vieraskielisiä oppilaita, joiden kohdalla suomen oppiminen on haaste ja englanti on haaste ja kotikielen säilyttäminen on haaste! Tuki/erityisopetusresursseja palaa pakkoruotsin tukemiseen, sillä vapautuksia ruotsista saa aniharva, vaikka siihen olisi lain mukaan oikeus.

Ammattikoulu

Ammattikoulutuksessa luetaan myös ruotsia. Eräs ruotsinope kuvaa työtään ammattikoulussa näin: "--- ryhmän (n. 20 opiskelijaa) yleisin peruskoulun ruotsin arvosana on 5 (joukossa luonnollisesti myös muutama ruotsissa mukautettu) --- Käytännössähän ruotsin kielen taito voi olla n. 5-10 sanaa --- Motivaatio-ongelmista ja niiden tuomista haasteista opetuksessa en tässä edes viitsi lähteä kirjoittamaan. --- kielenopiskeluhan käytännössä tällaisilla ryhmillä on sanatasolla operointia (esim. autonosat, työkalut) ja perusasiakaspalvelutilanteiden lauseiden harjoittelua..."

Olisiko järkevämpää panostaa nämä tunnit esim. englantiin?

Lukio

Lukiossa B-ruotsia on viisi (5) pakollista kurssia kun A-kieltä (useimmilla englanti) on kuusi (6) kurssia. A- ja B- kieliä pidetään siis meillä tuntimäärissä lähes samanarvoisina, tosin A-kieli alkaa varhemmin.

Kielten opiskelu lukiossa on vähentynyt, muttei suinkaan siksi, että pakkoruotsia ei enää tarvitse kirjoittaa, kuten pakon kannattajat väittävät, vaan siksi, että ainereaali vaatii huomattavasti aikaisempaa enemmän ja muu osaaminen on niin tärkeää taisteltaessa jatko-opintopaikoista.

Yliopistot ja korkeakoulu

Kaiken huipuksi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on suunnilleen sama määrä A-kielen (yleensä englanti) kuin virkaruotsin opintoja, hiukan alasta riippuen. Virkaruotsi ei ole useimmille läpihuutojuttu, sillä ruotsi unohtuu käyttämättömänä monelta ja koko lukion oppimäärä pitää kahlata uudelleen. Erityisesti tekniikan aloilla virkaruotsi karsii opiskelijoita.

Kieltenopettajat useimmiten ruotsinopettajia

Käytännössä lähes kaikki kieltenopettajamme ovat myös ruotsinopettajia, koska pakkoruotsi ja sen tuoma virkarakenne vääristää opettajien koulutusta. Tämä näkyy tavassa, millä kieltenopettajat suhtautuvat pakkoruotsiin, siitä puhutaan "kielitaitona". Nyt meillä on ryhdytty vaatimaan kaikille kolmea vierasta kieltä ja syytetään nuoria laiskuudesta, kun tämä ei onnistu. Tiedoksi: ei kolme vierasta kieltä kaikille onnistu missään muuallakaan. Kolme pakollista kieltä tulee monin tavoin kalliiksi, haittaa muihin aineisiin kuin kieliin suuntautuneiden opintoja ja syö taas muita resursseja.

Vertailu muualle

Meillä ei muka tiedetä, ettei pakkoruotsin kaltaista kaikille pakollista pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon ole missään muualla maailmassa. Toistan, ei missään muualla maailmassa. Ei edes siellä, missä puhutaan valmiiksi pääkielenä jotain maailmankieltä.

Milloin kieltenopetuksen lähtökohdaksi meilläkin asetetaan nuorten todelliset tarpeet? Ahvenanmaaltahan pakkosuomi poistettiin jo vuosikymmen sitten, koska se kuulemma söi nuorten muun kielitaidon!

[NRR]

Kävin nopeasti läpi edelliset viestit ja kokosin argumentit puolin ja toisin.

Näin puolustetaan pakkoruotsia:

– Pakon kritiikki on halpahintainen hyökkäys
– Ruotsin kielen pohjalta (muka) helpompi oppia muita kieliä
– Ruotsille ei kannata kääntää selkää, kannattaisi vaikka liittyä Ruotsiin (*huumoria?*)
– Ei kaikesta tarvitse olla hyötyä, ei ruotsistakaan
– Pitäisi aloittaa jo ekalta
– Ei suomenkieliset muutenkaan kieliä opi
– Norden
– Muita kieliä saa vapaasti lukea, vaan eipäs ne lue
– Suomenkieliset laiskoja lukemaan, eivät osaa edes suomea

Ovatko nämä riittäviä perusteita vaadittaessa pakkoa muitten lapsille, vapaaehtoista ruotsiahan näiden kirjoittajien lapsilta ei kukaan ole viemässä?

Vapaaehtoisia kieliopintoja pakkoruotsin sijaan puolletaan näin:

– Pakko on järjetön systeemi
– Ruotsia luetaan muttei opita
– Suomen kielitilanne muuttuu, muunkielisten osuus kasvaa, tarpeet muuttuvat
– Missään muualla ei ole kaikille pakollista pientä vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon
– Ahvenanmaakin poisti pakkosuomen, koska se söi nuorten muun kielitaidon
– Aika ja muut resurssit ovat rajallisia
– Kannattaa lukea sitä kieltä, jota haluaa osata
– Muista kielistä olisi ollut enemmän hyötyä
– Lisäkielet tekevät lukion todella raskaaksi
– Pakolle ei ole perusteita

Eivätkö nämä ole riittäviä perusteita vaadittaessa vapautta valita omille lapsille?

Minusta oleellista olisi nyt kysyä:
Miksi juuri koulutetut ja fiksut, pakkoruotsinsa lukeneet suomenkieliset olisivat kyvyttömiä tekemään järkeviä kielivalintoja lastensa kanssa, kun kaikkialla muualla perheet siihen pystyvät?

[NRR]

Soininvaaran blogi on huomioitu myös muutamissa lehdissä.

Iltasanomat:

Helsingin kaupunginvaltuutettu ja entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara (vihr) pitää kielellistä eristäytymistä osasyynä siihen, etteivät suomalaiset menesty globaaleilla markkinoilla tai verkostoidu.

– Ei riitä, että annamme muille yhden kielen verran tasoitusta. Sisäpoliittisista syistä pakotamme koululaisemme opettelemaan myös toista lähes yhtä käyttökelvotonta kieltä. Kaksi kieltä tasoituksena on jo aika paljon, hän suomii suomalaisten koululaisten pakollisia ruotsinopintoja blogissaan.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 46965.html

Suomenmaa:

Soininvaara kyseenalaistaa kahden kotimaisen kielen opettamisen kouluissa. Hän kirjoittaa blogissaan , että muilla suuria kansainvälisiä kieliä puhuvilla mailla on etuna se, että he osaavat englantia opiskeltuaan kahta kansainvälistä kieltä, suomalaiset vasta yhtä.

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect& ... f18aa319d9

Kaleva:

Soininvaara avaa keskustelua myös pakkoruotsista, jota hän kuvailee ”lähes yhtä käyttökelvottomaksi kieleksi” suomen kielen kanssa.

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/so ... ta/716572/

Turun Sanomissa sama
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/839616 ... ilpailussa

Ja Uusi Suomi:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/159569- ... ena-muille
keskustelussa mm.

Olen ruotsinkielinen ja käynyt Hankenin --- Muita kieliä englanti + saksa --- 25 työvuoden aikana olen tähän mennessä käyttänyt ruotsia noin kymmenen kertaa, saksaa + englantia päivittäin.

Aamulehtikin:
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195012 ... ieli+.html

[Weeku]

Vain yksi on jouksota poissa eli Helsingin Sanomat

[Hillevi Henanen]

Soininvaaran blogiin liittyvä juttu tarjoaa harvinaista herkkua, eli kyselyn pakkoruotsista.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 55899.html
7073 ääntä, joista 74% vastustaa pakkoruotsia.

[NRR]

Iltasanomissa Åbo Akademin professori ärsyyntyy puhumaan kuin pahimmat pakkoruotsifanit nettipalstoilla:
"Jos ottaa hänen [Soininvaara] väittämänsä aitona ja oikeana, selvää on, että Suomessa pitää lopettaa sekä suomen että ruotsin kielen lukeminen. Suomen kielen voi lopettaa ensin, koska se on pienempi kansainvälisesti"
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 55899.html

Mitenkähän tuo nyt on. Minusta Soininvaara sanoi, että kaksi pientä kieltä on liikaa. Miten tästä väitteestä päästään siihen, että "suomen voi lopettaa", kun suomi edelleen on maassa 90%:n äidinkieli ja muutkin sitä sujuvasti puhuvat? Sitä paitsi Soininvaaran blogissa kyse on pakon vaihtamisesta vapaaehtoisuuteen, ei kielen "lopettamisesta".

Professori kuulemma tulkitsee Soininvaaran kirjoitusta siten, että sen mukaan Suomessa pitäisi alkaa lukea maailman todellisia mahtikieliä: "Suomessa pitää siis opiskella ensin kiinaa, sitten hindiä, sitten englantia ja sitten espanjaa."

Ja heti seuraavat väärintulkinnat. Tässähän tehdään olkiukkoa, Soininvaara muka vaatii kiinaa ja hindiä. Meillä on maahanmuuttajissa sekä kiinan että hindin puhujia, heille soisi oman kielen säilymisen ja mahdollisuuden käyttää niitä niin omaksi kuin koko maan hyödyksi. Mutta Soininvaarahan haki moninaisuutta, mikä tarkoittaa, että joku voi valita espanjaa joku saksaa. Miksi vääristellä?

Toinen haastateltu on Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori, jonka mukaan "ruotsin kielen osaaminen on yhä tärkeämpää, kun yhä suurempi osa ja nyt jo suurin osa ulkomaisista yritysostoista Suomessa tulee Ruotsista" ja sitten "epäviralliset keskustelut useimmiten ruotsin kielellä" ja vielä "ruotsin kielen osaaminen on välttämätön edellytys uralla etenemiselle näissä yrityksissä" ja vielä "englanti äidinkielenä ei ole mikään kovin suuri etu".

No mutta. Ovatko nuo aikaisemmat lauseet yhtä epätosia kuin tuo viimeinen eli "englanti äidinkielenä ei ole mikään kovin suuri etu" - kas, kyllä se on etu, vaikka tietysti jokainen mieluiten säilyttää oman äidinkielensä, niin suomen- kuin ruotsinkieliset.

[TMK]

Iltasanomissa Åbo Akademin professori ärsyyntyy puhumaan kuin pahimmat pakkoruotsifanit nettipalstoilla:
"Jos ottaa hänen [Soininvaara] väittämänsä aitona ja oikeana, selvää on, että Suomessa pitää lopettaa sekä suomen että ruotsin kielen lukeminen. Suomen kielen voi lopettaa ensin, koska se on pienempi kansainvälisesti"
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 55899.html

Mutta yllättäen sitä sitten ei saakaan kommentoida. Vastenmielisyyteni ruotsia kohtaan vain kasvaa. Sikäli harmi, että muistan sitä vielä sen verran, että voisin jopa käyttääkin, mutta kun en halua.

[NRR]

Olen kyllä valtavan kiitollinen Osmo Soininvaaralle tästä rehellisestä ja älykkäästä puheenvuorosta. Tämä blogikirjoitus ansaitsee sylillisen ruusuja:
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----
@}--`--,----

[NRR]

Iltasanomissa Åbo Akademin professori ärsyyntyy puhumaan kuin pahimmat pakkoruotsifanit nettipalstoilla:
"Jos ottaa hänen [Soininvaara] väittämänsä aitona ja oikeana, selvää on, että Suomessa pitää lopettaa sekä suomen että ruotsin kielen lukeminen. Suomen kielen voi lopettaa ensin, koska se on pienempi kansainvälisesti"
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 55899.html

Soininvaara kommentoi Twitterissä:
"Professorin osaamisella pitäisi ymmärtää ero äidinkielen opiskelun ja vieraan kielen opiskelun välillä."

[NRR]

Vain yksi on jouksota poissa eli Helsingin Sanomat

Kyllä.

Myös ruotsinkielinen media näyttää vaikenevan.
(korjaus, 5.1. HBL:n sivuille tuli lyhyennelmä Iltasanomien jutusta
http://hbl.fi/nyheter/2016-01-05/784605 ... far-kritik)

Blogissa käy vilkas keskustelu, aivan hämmentävä keskustelu, jossa pakon puoltajat esittävät mitä ihmeellisempiä näkemyksiä: Pakkoruotsi on hyvä, koska
- "jos Venäjän uhka nousee merkittäväksi, minkä kieliperheen maahan pakenet?"
- kielivapauden "perusteet on kuitenkin esitetty kovalla äänellä, sylki roiskuen ja vaahto suupielistä tursuten"
- "oppikouluun ei tullut tyhmiä, joille toinen kotimainen olisi ollut ongelma"
- "aikaansa voisi käyttä hyödyllisemminkin kuin kiistelemällä tästä aiheesta"
- "ruotsin kielellä pärjää 20 miljoonnan asukkaan Skandinaviassa" (toki ja toki myös englannilla mutta kaikki eivät suuntaa Skandinaviaan)
- "toisen kotimaisen 'pakko-opiskelusta' on hyötyä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta" (mutta yhtään hyötyä ei mainita edes esimerkin vuoksi)

Miten nämä voisi ottaa vakavasti?

Jopa Åbo Akademi sai tulokseksi, että 74% suomalaisista haluaa pakon pois eivätkä kaikki loputkaan ole täysin nykyisenkaltaisen pakon takana. Gallupeissa on todettu, että kaikissa ikäryhmissä, koulutusryhmissä ja molemmissa sukupuolissa enemmistö karsastaa pakkoa.

Eikö nyt voisi olettaa, että näin fiksu ja koulutettu kansa kyllä ymmärtäisi, jos pakkoruotsille olisi sellaiset perusteet, että ne ylipäätään ovat ymmärrettävissä?

Osalle ruotsi on tunnekysymys ja sehän on hyvä peruste vaalia ruotsia mahdollisimman laadukkaan vapaaehtoisen kouluruotsin opetuksen kautta, eikö?

[NRR]

Ja näin vastataan, miksi pakkoruotsi on oltava:

Ruotsin kieli katoaisi Suomesta jos sen opiskelu tulisi kokonaan vapaaehtoiseksi kaikilla kouluasteilla.

Suomenruotsalaiset ovat niin pieni porukka että eivät pystyisi yksinään ylläpitää ruotsinkielisiä palveluja.

Seuraavaksi lähtisi YLEn ruotsinkieliset palvelut, sitten ruotsinkieliset teatterit ja muut kulttuurilaitokset ja lopulta mahdollisuus käydä koulua ruotsiksi.

Emme halua että meidät ajetaan samanlaiseen ahdinkoon kuin Venäjällä karjalaiset.

Tämä jättää hämmentyneen maun.

Suomenruotsalaisia on yhtä paljon kuin islantilaisia, jotka kuitenkin pystyvät järjestämään kaikki palvelut omalla kielellään. He tosin opiskelevat tanskaa (tai ruotsia/norjaa) voidakseen kouluttautua ja saadakseen asiantuntijaverkostot tuekseen, mutta ruotsinkielisillä on jopa omankielinen maa aivan vieressä! Eikä Suomi tosiaankaan ole Venäjä eivätkä suomenruotsalaiset verrattavissa pitkään rautaesiripun takana eläneisiin venäjänkarjalaisiin, joiden kirjakielen luominenkin tyssäsi Stalinin vainoihin ja joiden lukumäärä on nyt noin 25 000.

[TMK]

"Emme halua että meidät ajetaan samanlaiseen ahdinkoon kuin Venäjällä karjalaiset."
***
Tämä jättää hämmentyneen maun.
---
Eikä Suomi tosiaankaan ole Venäjä eivätkä suomenruotsalaiset verrattavissa pitkään rautaesiripun takana eläneisiin venäjänkarjalaisiin, joiden kirjakielen luominenkin tyssäsi Stalinin vainoihin ja joiden lukumäärä on nyt noin 25 000.

Niin, en tiedä, miten karjalan kieltä silloin kehitettiin, mutta suomeksihan oli koulut ja sanomalehdet, sitä ei tarvinnut enää erityisemmin kehittää. Kuvittelevatkohan ruotsinkieliset, että Suomessa ruvettaisiin täyttämään joukkohautoja ja karkottamaan ruotsinkielisiä Lappiin pakkotyöleireille? Vai onkohan heiltä jäänyt jotain historiasta oppimatta. Ja kovastipa he nyt ovat huolissaan karjalaisista, mutta Suomen karjalaiset olivat ryssiä, joita ei naapuriksi haluttu. Ehkäpä heidän isovanhempansa oikeasti pakenivatkin Ruotsiin (niin kuin joskus puhutaan), kun Venäjä viimeksi uhkasi, ja heiltä jäi Itä-Karjala näkemättä...

[NRR]

Nyt on etsitty Vihreiden Ruotsissa opiskellut ja sujuvasti ruotsia puhuva varapuheenjohtaja HBL:n haastateltavaksi.
http://hbl.fi/nyheter/2016-01-05/784640 ... r-de-grona

"Ett par kurser svenska bidrar inte till problemet", sanoo lehtikuvassa suloisesti hymyilevä nuori poliitikko. Muutama kurssi? Totuushan on, että ruotsia on alakoulusta yliopistoon. Ja yläkoulun, lukion ja korkeakoulun aikana ruotsia luetaan suunnilleen yhtä paljon kuin englantia!

Hän kuulemma haluaa säilyttää ruotsin pakollisena ja kuunnella vain sellaisten kehitysideoita, jotka eivät vaadi pakon poistamista - hon gärna lyssnar till alla goda argument från dem som befinner sig mellan ytterligheterna. Ruotsin opetusta pitäisi kuulemma kehittää tuntumaan vähemmän pakolta, svenskundervisningen borde utvecklas så att den inte skulle kännas som ett tvång - niin kuin sitä ei olisi kehitetty viimeiset neljäkymmentä vuotta. Koko sen ajan on ollut menossa hankkeita, joiden on pitänyt muuttaa ruotsin oppiminen iloksi ja hyödyksi.

Odottaisin tuon tason poliitikon nöyrästi kysyvän äänestäjiltä: Miksi te ette halua pakollista ruotsia lapsillenne alakoulusta yliopistoon? Ja sitten pitäisi kuunnella.

[TK]

Pakkoruotsittajien maailma vaikuttaa hyvin pieneltä, Ruotsin ympärille rakentuvalta alueelta.
Suomenkieliset ovat jo aikaa sitten laajentaneet maailmansa koskemaan koko maailmaa. Ja tässä globaalissa maailmassa ei pakkoruotsia tarvita.