Maahanmuuttaja - vain ruotsi tuo pätevyyden

[NRR]

Svenska ylen sivuilla on juttu Kiinasta Suomeen muuttaneesta leidistä, jonka kiinalainen lääkärikoulutus ei täällä kelvannut, joten hän opiskeli sairaanhoitajaksi. Mutta hän ei voi saada töitä Uudeltamaalta, koska ruotsi ei ole hallussa: http://svenska.yle.fi/artikel/2015/11/1 ... an-svenska

Nyt artikkelissa vaaditaan - ei että pätevä leidi saisi tehdä töitä ilman ruotsia - vaan sitä, että hänen pitäisi saada opiskella täysipäiväsesti ruotsia työttömyysturvalla. Tällä hetkellä hän lukee ruotsia iltalukiossa, mutta se ei kuulemma riitä:
- En ehdi puhua kovin paljon opettajan ja kurssilaisten kanssa. Kurssi keskittyy kielioppiin mutta minun pitäisi oppia puhumaan ja ymmärtämään ruotsia!

Leidi ei halua nimeään ja kuvaansa lehteen, joten juttu tehdään ilman nimiä ja kuvia.

Tätä ei julkaise suomenkielinen lehti, mutta ruotsinkieliselle lehdelle se kelpaa osoitukseksi siitä, että ruotsinkursseja ei ole tarpeeksi tarjolla.

[Ajatuspaja]

Suomen kielipolitiikan kokonaisuudistus, pääkielen määrittäminen ja ruotsinkielisen
vähemmistön kielellisten oikeuksien turvaaminen eurooppalaisen standardin mukaisesti,
nykyisen kymmenkertaisesti ylidimensioidun yliturvaamisen sijasta,
on ainoa tapa ratkaista tämä koko ajan eskaloituva ongelmavyyhti.

Toisessa ketjussa mainittu verkkolehti on loistava idea,
NRR olisi mitä mainioin päätoimittaja kyseiseen julkaisuun.

Täytyy informoida työministeri Lindströmiä tästä tapauksesta ja
laittaa joku nostamaan asia agendalle esim. eduskunnan kyselytunnilla:

Kenen intressissä on pitää osaava työvoima kortistossa ylimitoitetun kielitaitovaatimuksen takia ?


Potilaista yli 90 % on muita kuin ruotsinkielisiä, joten ei ruotsi voi olla pätevyysvaatimus lainkaan!
Siis järjellä ajatellen!

HUS:n jäsenkuntien asukkaista viime vuoden lopussa oli ruotsinkielisiä noin 133.500 ja 8,5 prosenttia jäsenkuntien väestöstä. Muunkielinen väestö on noussut HUS:n alueella jo ruotsinkielisiä suuremmaksi 9,3 prosentin osuudella (noin 145.000).