vapaakielivalinta.fi

NRR kirjoitti:Ruotsallaisuuden päivästä on kirjoitettu niukasti ja asiallisesti:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... 01445.html
http://www.hameensanomat.fi/uutiset/kot ... den-paivaa
https://ls24.fi/uutiset/tanaan-vietetaa ... den-paivaa
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195004 ... iaksi.html

Hesarissa on vain Jörn Donnerin haastattelu.

Suomenmaa yrittää kirjoittaa laajemmin, mutta on vaikea hahmottaa sanomaa:
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect& ... 22096530ca

"Hyötyruotsia" ei mainita missään.

Ruotsin kielen opiskelun merkitys on kirkastunut

Suomenruotsalaisille päivä symboloi oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa

On hyvä, että tuntijakomuutoksessa ruotsin aloitus siirrettiin peruskoulun kuudennelle luokalle nykyisen seitsemännen sijaan.
Aloittaa voisi aikaisemminkin. Viime vuodet ovat näyttäneet, että Suomen yhteys Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin on vain vahvistunut, ja tämän yhteyden ylläpitämisessä kielen opiskelu on avainasemassa.

Olisiko hesarin aika myöntää faktat?

1. Kaksikielisiä tai monikielisiä valtakuntia on maailmassa erilaisia MUTTA missään ei ole käytössä meidän pakkoruotsimme kaltaista järjestelmää, jossa jokainen kansalainen opiskelee vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon.

2. Ruotsin kielestä voi pitää, minäkin pidän siitä, ja hehkutella sitä omiin tunnelmiin ja omaan hyödyn kokemukseen liittyen MUTTA vain vapaaehtoisena kielenä. On siis ok vaatia, että suomalaisilla tulee olla mahdollisuus opiskella ruotsia vapaaehtoisesti. Pakko vaatisi perustelut, jotka kaikki ymmärtävät eikä sellaisia ole. Meillä ei ole esimerkiksi englanti pakollinen.

3. Mikään kieli ei tule koulussa ilmaiseksi. Ahvenanmaalta poistettiin pakkosuomi koska se ahvenanmaalaisten mukaan "söi nuorten muun kielitaidon". Jokainen varmastit ymmärtää, ettei ole sama asia lukeeko pelkkää venäjää vai sekä ruotsia että venäjää.

4. Pakkoruotsi oli alusta asti epäonnistunut ratkaisu, se oli 1960-luvulla valitettava poliittinen lehmänkauppa. Ruotsi olisi ilman sitä nyt ihan tavallinen valinnaisaine, jonka lukijat voisivat kokea sen olevan jotain heille ominaista, heidän persoonalleen sopivaa ja heidän yksilöllisyyttään korostavaa.

5. Maamme on monikielistymässä ja eri alojen vaatima asiantuntemus on kovenemassa. Tarvitaan oikeutta suuntautua ja painottaa opintoja yksilöllisesti. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten ja monien kielen ongelmia omaavien mutta muuten opinhaluisten nuorten kohdalla pakkoruotsista tulee jopa syrjäyttävä oppiaine. Meillä ei mitään muuta oppiainetta ole pakollisena kaikilla opetuksen tasolla kaikille oppilaille alasta ja kiinnostuksen kohteista riippumatta.

Toivon, että asiaa pohditaan nyt vailla tunteiluita. Te, joille ruotsi on tärkeää, saatte tietysti puhua ja opiskella ruotsia sydämen kyllyydestä ja ilolla. Mutta hellittäkää jo pakosta. Se oli virhe ja se on oikaistava. Tässä pakon kritiikissä ei ole mitään ruotsinvastaista.

Keskustelussa on unohdettu lapsen, joille kielten oppiminen on vaikeaa. Heidän täytyisi saada keskittyä äidinkielen ja englannin opiskeluun. Nyt alkava ruotsi sekoittaa vähäisen englannin sanaston ja vie voimia opiskelulta. Yksi vieras kieli (jota ruotsikin on!) riittää lapsille, joilla on oppimisvaikeuksia. Itse opetan lapselleni ruotsia, jotta hän pääsee aineesta läpi, mutta koen sen hyvin epäreiluksi sekä itseäni että lasta kohtaan. Ilman mitään järkeviä perusteluita lapsen pitää opiskella kolmen vuoden ajan kaksi tuntia viikossa ainetta, jossa hän ei lopulta saavuta minkäänlaista taitoa ja josta ei ole mitään hyötyä. Päinvastoin englannin opiskelu kärsii ja itsetunto murenee. Minkälaisessa älyllisen epärehellisyyden kuplassa Hesari oikein tässä aiheessa elää - vai ovatko kyseessä rahalliset intressit. Tämä kupla ja demokratiavaje haittaa lapseni koulunkäyntiä ja pakottaa minut kotiopettajaksi. On aika nostaa tämä epäoikeudenmukaisuus esiin!

Et ole ainoa äiti, joka on päätynyt ruotsin kotiopettajaksi. Meitä on varmasti paljon.

Yllättävää minullekin oli, että lapsen diagnoosi (monimuotoinen oppimisvaikeus) ja selkeät kielivaikeudet eivät riittäneetkään vapautukseen ruotsista. Sittemmin olen oppinut, ettei esimerkiksi Helsingissä vapauteta juuri ketään. Ruotsin tukiopetukseen käytetään paljon resursseja, sillä täällä lähes viidennes lapsista on maahanmuuttajataustaisia ja monella on ongelmia jo suomen ja englannin kanssa. Muutenkin erityisoppilaiden määrä kasvaa, mutta resurssit niukkenevat.

Vaikka kotona opetettiin kuinka, ruotsi ei tarttunut. Numero tippui viitoseen kaikista kodin ja koulun tukitoimista huolimatta. Sentään päästiin läpi peruskoulusta muuten kohtuullisella todistuksella.

Ehkä muutkin yllättyvät, kun kuulevat, että ruotsin kieli on nyt esimerkiksi Helsingissä saanut yläkouluun kaksi lisätuntia (otettu valinnaisaineista kuten atk ja köksä), tuntimäärä siis nousi kolmanneksella peruskoulussa vaikkei tämä olekaan yleisen opetussuunnitelman mukaista. Jatkossa helsinkiläiskoululainen lukee yläkoulun aikana A1-kieltä (useimmille englanti, joka muuten ei ole pakollinen) vain seitsemän (7) vuosiviikkotuntia ja ruotsia kuusi (6) vuosiviikkotuntia. Kielet ovat siis kaupungin mielestä kutakuinkin yhtä tärkeät.

Sekä ruotsin tuntimäärän nosto että tiukka linja vapautusten suhteen tekevät koulusta äärimmäisen raskaan kaikille niille, joille kielet ovat vaikeita tai joiden kohdalla kielitulva on melkoinen.

Olen käynyt nuoreni kanssa nyt myös lukioruotsin läpi, se toi lisävuoden opintoihin ja vaati jopa koulun vaihtoa. Seuraavaksi tulee sitten virkapakkoruotsi, joka tuli vasta 90-luvulla ihan joka alalla pakolliseksi.

Tämä on hulluutta ja syrjii nimenomaan niitä, joita pitäisi koulussa erityisesti tukea ja huomioida.

Ruotsin opiskelun merkitys ei ole kirkastunut (vaikka osaan itse sitä kohtuullisen hyvin) mutta sen sijaan on kirkastunut se, millaista valtapeliä kielipolitiikkamme, koulutuspolitiikkamme ja mediamme palvelevat. Se ei ole lastemme etu!

"Ruotsin kielen opiskelun merkitys on kirkastunut"

Erinomaisen häijyn provosoiva juttu pääkirjoitukseksi maassa, jossa selkeä enemmistö vastustaa ruotsin kielen pakko-opiskelua.

HS-luutornista on hyvää vauhtia tulossa käsite.

Erityisen ikävän tästä jutusta teki sen julkaiseminen ruotsalaisuuden päivänä. Ilmeisesti pääkirjoittaja (jonka nimeä en muuten missään näe) on jättänyt huomiotta kokonaan faktat yhdistäessään tämän hurmoskirjoituksen.

Minulle tämä pääkirjoitus osoittaa älyllistä epärehellisyyttä, jossa valikoidusti jätetään huomiotta kirjoittajan omaa mielipidettä vastaan puhuvat faktat, tutkimukset sekä todistetusti yleinen mielipide (ÅA 12/14) . Tämän asemesta kirjoittaja puhuu omaa mielipidettään ns. koko kansan suulla.

Siksi tämän asenteellisen ja perättömän kolumnin julkaisu ruotsalaisuuden päivänä ei todellakaan ole positiivista tai juhlintaa herättävää - vaan suoranaisesti loukkaavaa. Miksi pääkirjoittaja haluaa ruotsalaisuuden päivän saavan ikävän kaiun yhdistämällä siihen näin pahasti vikaan menevän jutun?

I Sotungin lukio i Vanda firades svenska dagen med en helt enastående fest. Uppträdande vid festen var barn och ungdomar från Sotungin lukio, Simonkallion koulu, Peltolan koulu och Vestersundom skola. De sjöng till exempel Vem kan segla förutan vind, Mamma Mia, Spegling och andra svenska sånger.

Hälsningstalet och avslutningsorden höll Patrik Karlsson, rektor för Vestersundom skola, för festtalet stod biträdande stadsdirektören Elina Lehto-Häggroth, som betonade vad allt Finland en gång i tiden ärvt från Sverige och betydelsen av kunskaper i svenska i dag. Som konferencier verkade två gymnasister. Allt gick på svenska i en finsk miljö!

Det kändes ända in i hjärteroten fint när över 200 barn och ungdomar på scenen och en hel festsal full av gymnasister stående stämde in i Modersmålets sång.
Är inte detta ett extremt gott exempel på kontakt över språkgränsen, så säg! Patrik Karlsson skall ha en eloge för sitt engagemang i den här lovvärda aktionen, som redan sparkats i gång för andra gången. Ta efter iden, den är fin!