Pakkoruotsin perustelut selvällä suomen kielellä

[NRR]

Pakkoruotsi näivettää meiltä paitsi kielitaidon myös ajattelun taidot. Emme tarjoa nuorillemme kykyä loogiseen ja kriittiseen ajatteluun vaan opetamme heitä toistelemaan liturgioita. Näin eräs hyväntahtoinen ja avulias nuori nainen puolustaa pakkoruotsia lukion päättyttyä:

Pakkoruotsi -kiista ei näytä loppuvan ollenkaan. --- Miksi tällaisesta asiasta on ylipäänsä alettu kiistelemään?
---
Miksi ruotsi, miksei muut kielet tai muut aineet, joita ei yhtälailla kaikki tarvitse elämänsä aikana? --- pitääkö aina olla joku hyöty? Onko koulunkäynnin idea unohtunut kokonaan? Koulua käydään sen vuoksi, että saisimme yleissivistyksen ---

Ei ruotsia ole huvin vuoksi tai kiusaksi alettu opettaa Suomen kouluissa --- olimme joskus pitkään osa Ruotsia. Siitä voi kyllä oppia historian tunneillakin, mutta myös kieltä itseään opeteltaessa. ---

yhden ylimääräisen kielen osaaminen ei ole koskaan haitaksi. Globaalistuvassa maailmassa kielten osaaminen korostuu koko ajan. Mitä tapahtuisi meille suomalaisille, jos emme osaisi mitään muuta kuin suomea? ---

Ruotsin muuttaminen vapaaehtoiseksi kuulostaa ihan hyvältä ratkaisulta, mutta auttaisiko se todella? Eikö silloin ruotsia opiskelisi vain he, joita kieli todella kiinnostaa? He olisivat varmasti vähemmistö. Mitäs sitten kun yhtäkkiä tänne ilmaantuisikin ruotsalaisia, eikä kukaan osaisi auttaa heitä? Varmasti monet naurahtivat edelliselle kysymykselle, mutta miettikää ihan tosissanne, ja kertokaa minulle vastaus. "Käytetään englantia tietysti!" Eikö niin? No, entä jos he eivät joko osaa, tai eivät halua palvelua englanniksi? Niin juuri.

On muutenkin todella itsekästä väittää, että ei halua oppia kieltä, koska siitä ei ole itselleen hyötyä. --- Kielen osaaminen on myös kunnioitusta kyseistä maata kohtaan. --- Jopa teeskennelty kunnioitus on parempi kuin haukkuminen idiootiksi.

Nimenomaan asenne on kielen oppimisen tiellä. --- ruotsi ei ole niitä vaikeimpia.---

se, että meillä on, oman äidinkielen ja englannin lisäksi, vain yksi pakollinen kieli, ei ole paha verrattuna maihin, joissa pakollisia kieliä on useita. [NRR: Ainoastaan kaupunkivaltio Luxemburgissa on kolme pakollista ja nekin jäävät suurelta osalta oppimatta]

--- Ei muilla tunneilla juuri kuullut kommentteja aineen tyhmyydestä tm. yhtä paljon kuin ruotsin tunneilla. En minäkään huudellut kuinka paljon inhoan matikkaa ---


Toivon, että avarsin edes joidenkin mieltä hiukan tällä vuodatuksellani. Kiitos, jos jaksoitte lukea ja hyvää viikonloppua!:)
♥~X

Hän on niin vilpitön ja ihana - mutta elää jollain toisella planeetalla, missä erilaiset päättelyvirheet ovatkin hyvää argumentointia.

Tietysti haluaisin esittää hänelle muutaman kysymyksen, kuten onko meillä tosiaan varaa opiskella useimmille hyödytöntä kieltä alakoulusta yliopistoon vain siksi, että se hänestä on kaunista, hyvää ja sivistävää - mutten kysy. Koska näen, että hän on niin nuori ja viaton.

Ehkä minäkin olisin kirjoittanut aikanaan näin. Toivon, ettei hän ole kovin ankara itselleen, kun laput putoavat silmiltä. Syy ei ole hänen vaan niiden, joiden pitäisi ohjata katsomaan maailmaa avoimin silmin ja kirkkain mielin. Hyvä sydän hänellä varmasti jo on.

Mutta oikeasti - mihin on kadonnut koulun tehtävä vaalia ajattelun taitoja!

[NRR]

Professori Rostila on vastannut tälle nuorelle leidille jo vuosi sitten:

KERTAUSKURSSI: ”PAKKORUOTSIN HATARAT PERUSTEET”
---
Peruste 1: Onhan kouluissa muitakin pakollisia aineita, kuten matematiikka ja biologia, miksei siis myös ruotsi?

Vastaus: Pakollisia aineita pitää kouluissa olla, mutta pakollisen aineen hyöty on voitava osoittaa. Matematiikan ja biologian perustiedot ovat tarpeellisia kaikille ja kaikkialla maailmassa, niiden pakollisuudelle on selkeät perusteet.

Peruste 2: Suomi on kaksikielinen maa, ruotsi on toinen kansalliskieli.

Vastaus: Maan kaksikielisyys ei tarkoita kansalaisten kaksikielisyyttä, eikä kansalliskielten opiskelun tarvitse olla pakollista muun kuin äidinkielen osalta.

Peruste 3: Ruotsi ja ruotsin kieli ovat keskeinen osa historiaamme.

Vastaus: Kyllä, mutta historiaa opiskellaan historian tunneilla. Kielten opetuksen pitää tähdätä tulevaisuuden tarpeisiin, ei menneisyyteen. Menneisyyteen ei voi esim. työllistyä.

Peruste 4: Ruotsin osaaminen edistää kansainvälisyyttä.

Vastaus: Keskittyminen maamme kansainvälisesti varsin pieniin kieliin (suomi, ruotsi) edistää enemmänkin nurkkakuntaisuutta kuin kansainvälisyyttä.

Peruste 5: Ruotsin osaaminen edistää kielellistä monimuotoisuutta.

Vastaus: Miten monimuotoisuus kasvaa siitä, että kaikki pakotetaan lukemaan yhtä ja samaa kieltä laajemman kielivalikoiman sijaan?

Peruste 6: Ruotsin kieli on sivistävää ja sitä vaaditaan jatko-opinnoissa.

Vastaus: Voisiko ranskan, saksan tai espanjan opiskelu olla yhtä sivistävää? Eikö jatko-opintoja koskevia säännöksiä voi muuttaa?

Peruste 7: Ruotsin opettelu on hyvä tapa oppia muitakin kieliä.

Vastaus: Parempi tapa oppia muita kieliä on varmaankin lukea juuri näitä kieliä, eikä välissä ensin ruotsia.

Peruste 8: En ole koskaan kuullut kenenkään valittavan, että osaa useampia kieliä.

Vastaus: Moni valittaa sitä, kun ei voinut käyttää ruotsin opiskeluun käyttämäänsä aikaa esimerkiksi jonkin suuren maailmankielen opiskeluun – tai englannin treenaamiseen…

Peruste 9: Ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen vaatii, että ruotsi on koulussa pakollinen oppiaine.

Vastaus: Onko tosiaan niin, että emme osaa järjestää ruotsinkielisten palveluja muuten kuin siten, että jokainen suomenkielinen opiskelee ruotsia? Eikö ongelmaan todellakaan ole muuta ratkaisua? Laskutaitoiset tietävät, että jokaisesta sadasta kansalliskielen puhujasta 95 on suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä on 5. Onko todella niin, että yhdeksäntoista (suomenkielisen) on opinnoissaan valmistauduttava palvelemaan yhtä (ruotsinkielistä)? Eikö vaikkapa pari kolme riittäisi, kun tietysti myös ruotsinkieliset palvelevat ruotsinkielisiä?

http://blogit.iltalehti.fi/ilmari-rosti ... perusteet/

Pitäisikö nämä kääntää ruotsiksi ja luovuttaa ruotsinopettajille oppimateriaaliksi. Nythän heillä tuntuu olevan varsin merkillinen liturgiapläjäys osana opetussuunnitelmaa: pakkoruotsin kriitikoilla ei ole argumentteja - näinhän todettiin taannoin lukion B-ruotsin kuullunymmärtämisessä.

[TMK]

Tietysti haluaisin esittää hänelle muutaman kysymyksen, kuten onko meillä tosiaan varaa opiskella useimmille hyödytöntä kieltä alakoulusta yliopistoon vain siksi, että se hänestä on kaunista, hyvää ja sivistävää - mutten kysy. Koska näen, että hän on niin nuori ja viaton.

Ehkä minäkin olisin kirjoittanut aikanaan näin. Toivon, ettei hän ole kovin ankara itselleen, kun laput putoavat silmiltä. Syy ei ole hänen vaan niiden, joiden pitäisi ohjata katsomaan maailmaa avoimin silmin ja kirkkain mielin. Hyvä sydän hänellä varmasti jo on.

Minulla ei olisi mitään omantunnon ongelmia väitellä hänen kanssaan, koska päädyin omaan mielipiteeseeni jo nuorempana kuin hän on nyt, ihan oman ajatteluni kautta...

[NRR]

--- päädyin omaan mielipiteeseeni jo nuorempana kuin hän on nyt, ihan oman ajatteluni kautta...

Tietysti itsenäisimmät ajattelijat tekevätkin näin - mutta moni on nuorena kiinni siinä, minkä yhteisö tarjoaa "hyvän ihmisen" lähtökohdaksi. Niinpä "hyvä ihminen" lähtee siitä, että "hyvät ihmiset" kannattavat pakkoruotsia ja että pakkoruotsin kriitikoilla ei ole argumentteja (koska tunnilla niin sanottiin), mutta tästä pitää jokaisen sitten itse kahlata eteenpäin. Yleensä "hyväksi ihmiseksi" yrittävä onnistuu keksimään nämä liturgisimmat perusteet:
- (muka) kaksikielinen maa (osa vaatii ihan vain tämän nimikkeen vuoksi pakkoruotsia jo leikkikouluihin)
- onhan meillä pakkomatematiikkaakin (jota useimmat pakon puolustajat näyttävät inhoavan)
- ei koskaan tiedä, milloin a) muutat Ruotsiin, b) joudut palvelemaan umpiruotsinkielistä, jolla on aina palveluun oikeus, c) rakastut ruotsinkieliseen
- eikä tietenkään kukaan ole valittanut, että osaa liikaa kieliä.

Rostila on nämä kuitannut hyvin yllä lainaamassani kolumnissa. Mutta suurin osa pakon myötäilijöistä aloittaa edelleen näistä samoista moneen kertaan kumotuista lähtökohdista.

Pakon myötäilijät puhuvat "vain yksi kieli" ja "muutama tunti" -periaatteella. Kuitenkin kyseessä on merkittävä satsaus.

Pakkoruotsia on esimerkiksi Helsingissä jatkossa yläkoulussa 6 ja lukiossa 5 vuosiviikkotuntia (lukion pakollinen kurssi on n. yksi vuosiviikkotunti) eli yhteensä 11. Kunnissa, joissa ei ole kompensoitu tuntien siirtoa alakoululuun, pakkoruotsin määrä on 4&5 eli 9, mutta on jo ilmaistu, ettei tuo lyhin ruotsi riitä lukioon, vaan tarvitaan nollakurssia lukiossa tai valinnaiskursseja yläkoulussa.

Hahmottelin tässä esimerkkejä aineiden minimistä yläkoulun ja lukion ajalta uusissa opseissa (oletteko eri mieltä?):
- matematiikkaa 11&5 (lyhyt) eli 16 (sisältää yhden tunnin verran ohjelmointia),
- A-kieltä (useimmilla englantia) 7&6 eli 13,
- pakkoruotsia 4+/6&5 eli 9+ tai 11,
- historiaa 4&3 eli 7,
- fysiikkaa 3,5&1 eli 4,5 (lukiotodistukseen ei tarvitse jättää arvosanaa näkyviin, jos on lukenut minimin)
...
Siis pakkoruotsia on esimerkiksi Helsingissä lähes yhtä paljon yläkoulun ja lukion aikana kuin (useimmilla) A-englannin opintoja ja lyhimmilläänkin pakkoruotsia on selvästi enemmän kuin yläkoulun ja lukion pakollista historiaa. Tätä pakkoruotsin määrää on kuitenkin pidetty aivan liian vähäisenä, koska pakkovirkaruotsin kursseilla taso on surkea ja monen kohdalla vaaditaan mittavia lisäopintoja suorituksen saamiseksi.

[NRR]

Nyt uskollisuutta pakkoruotsille on päässyt Savon Sanomiin todistamaan ysiluokkalainen työharjoittelija:

Jos oppilailta kysytään, koulussa on lähes kaikki pielessä. Erityisen suuria tunteita herättää niin koululaisissa kuin aikuisissakin kansanedustajia myöten pakkoruotsi, eli toinen kotimainen kieli. Onko ruotsin kielen opiskelu kuitenkin vain jäänne historiasta? Ei, sanon minä.

Liian usein pakkoruotsikeskustelussa erityisesti koululaisten keskuudessa pohditaan, mikseivät ruotsalaiset sitten opiskele suomea? Koska Suomi on kaksikielinen maa, ei Ruotsi. Suomenruotsalaiset eivät ole ulkomaalaisia, vaan tavallisia suomalaisia, jotka puhuvat äidinkielenään ruotsia. On totta, että ruotsinkielisten määrä on varsin pieni suomenkielisiin verrattuna, mutta kyse on enemmän periaatteesta ja suomenruotsalaisten palvelujen takaamisesta heidän omalla äidinkielellään. Ei myöskään kannata unohtaa, että ihan tuossa rajamme takana asuu yli yhdeksän miljoonaa ruotsalaista, joista suurin osa puhuu äidinkielenään ruotsia. Lisäksi muissa Pohjoismaissa, kuten öljymaa Norjassa, puhutaan ruotsille hyvin läheisiä sukulaiskieliä, joiden oppimista ruotsin kielen osaaminen edesauttaa.

Seuraavaksi vedotaan siihen, etteivät muut maat ole kaksikielisiä. On kuitenkin muitakin maita, joissa virallisia kieliä on kaksi tai enemmän. Sveitsissä on neljä virallista kieltä ja Etelä-Afrikassa peräti 11. Ihmisten tulisi muistaa, että muidenkin vieraiden kielten kuin englannin osaaminen ei ole taakka vaan etuoikeus. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, ruotsin osaaminen helpottaa muiden Pohjoismaissa puhuttavien kielten osaamista, ja koska Pohjoismaat ovat meille varsin tärkeitä kumppaneita niin viennin kuin politiikankin suhteen, ei tällaisesta taidosta voi mitään haittaakaan olla.

Suomalainen koulujärjestelmä perustuu pakkoon, mutta harva valittaa yhtä ahkerasti esimerkiksi pakkoliikunnasta tai pakkofysiikasta.

Ennakkoluulot eivät synny lapsille itsestään. Jos jo taaperoiästä lähtien kuulee mediasta ja vanhemmilta, kuinka pakkoruotsi on hirveää ja pilaa elämän, niin lienee selvää, ettei lapsi ei tule kielestä nauttimaan tai sitä kunnolla oppimaan.

Olisi tärkeää, että aikuiset antaisivat lapsille mahdollisuuden luoda oman käsityksensä ruotsin kielestä ja sen hyödyllisyydestä. En sano, että asiasta tulisi vaieta, mutta kehottaisin aikuisia ja erityisesti vanhempia miettimään omaa käsitystään ruotsin kielen opiskelusta ja siitä, millaisen kuvan he haluavat lastensa ja muiden ihmisten lasten saavan aiheesta. Jos kieltä kuin kieltä ei halua oppia, ei sitä todennäköisesti opikaan. On myös surkuhupaisaa seurata aikuisten kansanedustajien kiistelevän ruotsin kielestä kuin he olisivat yhä peruskoulussa. Asenteella voi vaikuttaa sekä omaan että muiden motivaatioon missä tahansa asiassa. Niin myös tässä.

Kirjoittaja on Pyörön koulun yhdeksäsluokkalainen, joka oli tutustumassa työelämään Savon Sanomilla.
http://www.savonsanomat.fi/mielipide/ko ... en/2157337

Siis onko tämä nuori saanut rauhassa muodostaa oman käsityksensä PAKKORUOTSISTA ja sen hyödyllisyydestä?

Onko hänellä edes alkeellisimpia faktoja, joita toimittajakolleegat olisivat tarjonneet tämän tekstin aineksiksi?

Kun 74% suomalaisista ja enemmistö myös akateemisista haluaa pakkoruotsin vapaaehtoiseksi, onko todella kyse jotenkin peruskoulutasolle taantuneista suomalaisista?

Vaatiiko kaksikielisyys tänään pientä pakollista vähemmistökieltä, kun jopa aiempi oikeusministeri Brax on todennut ettei vaadi eikä pakkoruotsi koskettanut useimpia ennen peruskoulua, eikä pakkovirkaruotsia ollut kaikille ennen korkeakoulu-uudistuksia?

Eikö kauppaa tehdä muuten kuin Pohjoismaiden kanssa?

Voiko pakollista vähemmistökieltä verrata fysiikkaan?

Pakkoruotsin kaltaista järjestelmää ole missään muualla - vai kuvitteleeko joku, että 11 virallista kieltä ovat jossain kaikki pakollisia?

jne.

Ihan kuten tämä sujuvakynäinen ja fiksu nuori, minäkin esitän toivomuksen: Olisi tärkeää, että aikuiset antaisivat lapsille mahdollisuuden luoda oman käsityksensä PAKKORUOTSISTA ja sen hyödyllisyydestä. - ja kertoisivat valheiden sijaan faktoja...

Tässä nuori on saatettu halveksimaan maan aikuisten enemmistöä ja nuoria, jotka haluavat tehdä omia valintoja omien todellisten tarpeittensa pohjalta.

Tässä nuori on saatu uskomaan, että kirjoittaessaan tekstiä, joka kävisi vapaaehtoisen kielen markkinointiin, hän pystyisi perustelemaan pakkoa, jonka kaltaista ei ole missään maailmassa.

Tässä nuori on saatu uskomaan, että hän on liturgiat omaksuttuaan niin fiksu, että kykenee tekemään paremmat kielivalinnat muiden perheiden lapsille kuin noiden muiden perheiden hyvin koulutetut ja elämää nähneet vanhemmat?

Onko tällaisen uskottelu reilua lahjakasta nuorta kohtaan?

[Eero Nevalainen]

Kaikkein naiiveintahan tässä koko homassa juuri on nykyään tämä että nuoret käyttäytyvät ikäänkuin asioita ei olisi käsitelty aiemmin. Sinänsä toki ymmärrän että koko homman ideana on juuri tehdä periaatteita pakkoruotsiteeseistä.

[Eero Nevalainen]

En sano, että asiasta tulisi vaieta, mutta kehottaisin aikuisia ja erityisesti vanhempia miettimään omaa käsitystään ruotsin kielen opiskelusta ja siitä, millaisen kuvan he haluavat lastensa ja muiden ihmisten lasten saavan aiheesta

No entäpä jos tahtoisin, jos minulla olisi lapsia, saavan tästä asiasta sellaisen kuvan että kyse on käytännössä uskonlahkosta, jonka kanssa en haluaisi lasteni olevan koskaan mitenkään tekemisissä? Ja että todellakin mielestäni pystyisin kertomaan heille yksityiskohtaisesti, että miksi tässä on nyt vain kyse siitä että heidän halutaan olevan tietyllä tavalla (ruotsiin) suuntautuneita? Ja että se kaikkein tärkein asia mitä koskaan voisin siirtää jälkikasvulle, olisi ymmärrys siitä manipulaatiosta mitä näissä keskusteluissa kohtaa?

Ainakin itselleni ihan tärkeimpiä asioita elämässäni on se, että ylipäätään osaan suhtautua kriittisesti tämmöiseen retoriikkaan. Omia lapsiani ei todellakaan ryhdyttäisi uudelleenkouluttamaan tämmöisten tarpeiden mukaisiksi.

[TMK]

Kaikkein naiiveintahan tässä koko homassa juuri on nykyään tämä että nuoret käyttäytyvät ikäänkuin asioita ei olisi käsitelty aiemmin. Sinänsä toki ymmärrän että koko homman ideana on juuri tehdä periaatteita pakkoruotsiteeseistä.

Kai se on 15-vuotiaalle vaikeaa käsittää, että tästä on keskusteltu vähintään koko 1990-luku ja vielä 2000-luvun alkuvuosinakin...

[NRR]

Sekin on osa pakkoruotsipropagandaa, että väitetään, että vasta perussuomalaiset ovat nostaneet kysymyksen esille - kuitenkin kielikysymys on kytenyt kaiken aikaa ja vain printtimedian ehdoton käytäntö olla antamatta kritiikille tilaa, piti tilanteen näennäisen hiljaisena. Netti räjäytti heti keskustelun käyntiin.

Pakkoruotsi on myös liitetty osaksi hyvinkin kriittisiä maailmakuvia. Esimerkiksi 18 tuntia sitten eräs nimimerkki "Anarkisti, feministi, vegaani" kirjoitti pakkoruotsista näin kauniisti: Suurin osa kouluaineista on pakollisia, älytöntä jauhaa "pakko"ruotsista kun ei kukaan itke "pakko"matematiikastakaan. Kielten opiskelu ei mene koskaan hukkaan, turha vastustaa jotain missä joutuu väkisin olemaan jos siitä voi ottaa hyödyn irti.

Näin siis vapaudenkaipuinen anarkisti liputtaa pakkoruotsin puolesta - ilmeisesti koska pakkoruotsi koetaan kieleksi, jolla pahoja punaniskoja valistetaan vihreistä arvoista ja pakotetaan kaivamaan itsestään "kultturelleja puolia"?

Ei tarvittaisi hirmuisesti loogista ja kriittistä ajattelua, jotta ymmärtäisi, ettei universaali matematiikka, fysiikka tai historia voi olla perusteena pienelle pakolliselle vähemmistökielelle, joka on vieläpä ainoa pakollinen vieras kieli niin kotosuomalaisille kuin maahanmuuttajille riippumatta näiden kielitarpeista. Ei tarvittaisi hirmuisesti uteliaisuutta selvittää, ettei mitään vastaavaa järjestelyä ole missään muualla.

Nähdäkseni kyseessä on se, että meillä kriittisen ajattelun edelle ajaa ryhmäajattelu: Edustaako tuo ihminen niitä arvoja, joita minä edusta - ei! - no sitten voin vastustaa sen ajatuksia ja tarpeita, olivat ne kuinka loogisia tahansa, sillä logiikka menee hukkaan, jos arvot ovat epäilyttävät.

Pakkoruotsi ei näytäkään olevan ainoastaan kompensaatio suomenruotsalaisten pakkosuomelle vaan moni suomenkielinen humanisti näyttää pitävän pakkoruotsia kompensaationa sille, että koulussa on matematiikkaa ja fysiikkaa. Ilman pakkoruotsia erityisesti pojat ja miehet viihtyisivät koulussa paremmin ja olisi pelättävissä, että jonkinlainen vaaralliseksi koettu insinööriajattelu pääsisi vahvemmin esiin.

Pakkoruotsi näyttää myös olevan tietyn wannabe-sivistyneistön sisäpiirijuttu: vain ne, jotka ymmärtävät pakkoruotsin sivistävän arvon, kelpaavat sivistyneistöön. Jos tätä ei ymmärrä, jos vaatii perusteita, jos kritisoi liturgiaa, on vain vailla oikeaa asennetta. Yllä nuori mies kirjoitti:
"On totta, että ruotsinkielisten määrä on varsin pieni suomenkielisiin verrattuna, mutta kyse on enemmän periaatteesta ---"
ja nuori nainen kirjoitti:
"Pitääkö aina olla joku hyöty? Onko koulunkäynnin idea unohtunut kokonaan? Koulua käydään sen vuoksi, että saisimme yleissivistyksen."

EIkö looginen ajattelukyky ja perustelukyky olekaan aika keskeinen tavoite koulutuksessa ja sivistyksessä? Puhumattakaan yksilöllisestä kasvusta.

[Eero Nevalainen]

Näin siis vapaudenkaipuinen anarkisti liputtaa pakkoruotsin puolesta - ilmeisesti koska pakkoruotsi koetaan kieleksi, jolla pahoja punaniskoja valistetaan vihreistä arvoista ja pakotetaan kaivamaan itsestään "kultturelleja puolia"?

Nähdäkseni tämä on se ihan keskeisin ongelma esimerkiksi vihreän nuorison suhteen -- he ovat jotenkin kovin helposti vietävissä argumentilla, jossa he ovat hyviksiä, ja sitten jos pakkoruotsin vastustaja on "pahis", niin sitten he oikeasti sanovat mitä tahansa mikä on opetettu sanomaan, että osoittavat kuuluvansa ns. hyvälle puolelle. Ja kun kyse on sitten yleensä vielä sen verran nuoresta ihmisestä että he eivät ole nähneet kielipoliittista keskustelua kuin ehkä sen jotain 5 vuotta, niin on helppo ensinnäkin toistella RKP-loogisia teesejä ja sitten kuvitella, että pakkoruotsin vastustus on jotenkin erityisen persu ilmiö.

Tämän takia tietysti on tärkeää olla antamatta vastapuolelle niitä aseita käteen. Onhan se tietysti aika ikävää kun toinen on suorastaan tyytyväinen siitä jos saa provosoitua typeryyksillä, koska hänelle jo se, että ylipäätään et vain kiltisti niele pakkoruotsin suhteen mitä tahansa, on osoitus siitä että pohjimmiltasi sinulla on taustalla jotain sellaisia motiiveja, joita hän ei halua hyväksyä -- esimerkiksi nyt vaikka se että minä ihan oikeasti olen lähtökohtaisesti suomenkielinen ja tämän takia minulla voi olla jotain muita pyrkyjä elämässä kuin ruotsinkielisyyden saavuttaminen. Tämähän se oli se pointti josta Jan-Erik pimahti meille aina kun tuli esille että joo-o, emme ole suomenruotsalaisia emmekä semmoisiksi oikeastaan edes halua tulla.