Magman pamfletti saa kritiikkiä RKP-poliitikolta
Lähetetty: 27.09.2015 08:29
HBL:ssä on pakkoruotsin tiimoilta käyty keskustelua Magman pamfletista.
Yleisökirjoituksessa RKP:n eduskuntaehdokkaana ollut tiedottamisen ammattilainen ihmetteli, miksi Magma jatkaa keskustelua pakollisen ruotsinopetuksen tarpeesta, kun selvä enemmistö eduskunnasta taannoin äänesti kouluruotsin jatkumisen puolesta. No itse asiassa äänestettiin ruotsittoman kokeilun puolesta, mutta mutta...
Minä haluaisin kysyä, miksi RKP:n edustajat haluavat aina ohittaa kansalaismielipiteen ja jopa oman ÅA:nsa mittaustuloksen, jossa 74% haluaa pakon pois? Mistä tämä kertoo? Ei ainakaan demokratian ja suomenkielisten kunnioituksesta.
Pamfletin kirjoittaja BS vastasi, että asia on yksinkertainen: Pakosta on kuulemma keskusteltu 1960-luvulta alkaen sekä eduskunnassa että kansan parissa ja keskustelu netissä jatkuu. Kansa on kuulemma "jakaantunut" asennoitumisessaa pakolliseen kouluruotsiin ja keskustelun voi siksi arvata jatkuvan vaihtelevalla intensiteetillä.
Minusta Magman pamfletti pyrki määrittämään keskustelua tavalla, joka ei tee oikeutta pakon kriitikoille. Siksi pamfletin kirjoitusvaiheessa ei oltukaan pyydetty pakon kritiikkiä kielivapauden kannattajilta vaan Magma halusi itse määritellä pakon kritiikin tavalla, johon on helpompi vastata. Kuitenkin tarkoitus kuulemma oli nimenomaan osoittaa, miten aiheessa argumentoidaan ja millaisia tunteita ja motiiveja argumenttien takana on. Lähtökohta ja toimintatapa olivat siis ristiriidassa, mutta mutta...
No, HBL:ssä kirjoittanut harmistunut poliitikko-tiedottaja näki Magman nyt esittävän lopputuleman suorastaan Suomalaisuuden liiton linjalla. Tätä ihmettelee pamfletin kirjoittaja ja tätä ihmettelen minäkin - ilmeisesti iso osa ruotsinkielisistä kokee, että pelkkä ongelman tunnistaminen tekee kirjoittajasta Suomalaisuuden liiton myyrän.
Pamfletin kirjoittaja vielä muistuttaa, että Magma on kuuden viime vuoden aikana julkaissut kolmisenkymmentä selvitystä ja pamflettia, joiden tehtävänä on ollut tukea ruotsinkielisyyttä Suomessa ja maan kaksikielisyyttä vaikkei se olekaan mikään PR-organisaatio.
HM, noin viisi selvitystä vuodessa ja aina pakkoruotsin puolesta, kun pakkoa hehkutellaan kaikissa muissakin virallisissa tilanteissa. Kuulostaa PR-organisaatiolta. - Toisaalta kaksikielisyysnäytelmää kritisoivien taholta on julkaistu ainoastaan professori Rostilan erinomainen kirja, joka kuitenkin on ohitettu ja vaiettu mediassa. Onko reilua?
Pamfletin kirjoittaja toivoo lopuksi, että pyrittäisiin ymmärtämään keskustelun osapuolia. Minä ainakin ymmärrän, että pakon kannattajille on äärimmäisen tärkeää joko vaientaa kritiikki (tässä RKP:n poliitikko-tiedottaja) tai pyrkiä määrittelemään itse, mistä puhutaan (Magman linja). Kumpikaan ei halua lähteä liikkeelle suomenkielisten ja uussuomalaisten todellisista tunnoista, tarpeista ja tavoitteista.
Kukaan ei tohdi sanoa, ettei Suomen pakkoruotsijärjestelmän kaltaista ratkaisua (pientä kaikille pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon) ole missään maailmassa.
Yleisökirjoituksessa RKP:n eduskuntaehdokkaana ollut tiedottamisen ammattilainen ihmetteli, miksi Magma jatkaa keskustelua pakollisen ruotsinopetuksen tarpeesta, kun selvä enemmistö eduskunnasta taannoin äänesti kouluruotsin jatkumisen puolesta. No itse asiassa äänestettiin ruotsittoman kokeilun puolesta, mutta mutta...
Minä haluaisin kysyä, miksi RKP:n edustajat haluavat aina ohittaa kansalaismielipiteen ja jopa oman ÅA:nsa mittaustuloksen, jossa 74% haluaa pakon pois? Mistä tämä kertoo? Ei ainakaan demokratian ja suomenkielisten kunnioituksesta.
Pamfletin kirjoittaja BS vastasi, että asia on yksinkertainen: Pakosta on kuulemma keskusteltu 1960-luvulta alkaen sekä eduskunnassa että kansan parissa ja keskustelu netissä jatkuu. Kansa on kuulemma "jakaantunut" asennoitumisessaa pakolliseen kouluruotsiin ja keskustelun voi siksi arvata jatkuvan vaihtelevalla intensiteetillä.
Minusta Magman pamfletti pyrki määrittämään keskustelua tavalla, joka ei tee oikeutta pakon kriitikoille. Siksi pamfletin kirjoitusvaiheessa ei oltukaan pyydetty pakon kritiikkiä kielivapauden kannattajilta vaan Magma halusi itse määritellä pakon kritiikin tavalla, johon on helpompi vastata. Kuitenkin tarkoitus kuulemma oli nimenomaan osoittaa, miten aiheessa argumentoidaan ja millaisia tunteita ja motiiveja argumenttien takana on. Lähtökohta ja toimintatapa olivat siis ristiriidassa, mutta mutta...
No, HBL:ssä kirjoittanut harmistunut poliitikko-tiedottaja näki Magman nyt esittävän lopputuleman suorastaan Suomalaisuuden liiton linjalla. Tätä ihmettelee pamfletin kirjoittaja ja tätä ihmettelen minäkin - ilmeisesti iso osa ruotsinkielisistä kokee, että pelkkä ongelman tunnistaminen tekee kirjoittajasta Suomalaisuuden liiton myyrän.
Pamfletin kirjoittaja vielä muistuttaa, että Magma on kuuden viime vuoden aikana julkaissut kolmisenkymmentä selvitystä ja pamflettia, joiden tehtävänä on ollut tukea ruotsinkielisyyttä Suomessa ja maan kaksikielisyyttä vaikkei se olekaan mikään PR-organisaatio.
HM, noin viisi selvitystä vuodessa ja aina pakkoruotsin puolesta, kun pakkoa hehkutellaan kaikissa muissakin virallisissa tilanteissa. Kuulostaa PR-organisaatiolta. - Toisaalta kaksikielisyysnäytelmää kritisoivien taholta on julkaistu ainoastaan professori Rostilan erinomainen kirja, joka kuitenkin on ohitettu ja vaiettu mediassa. Onko reilua?
Pamfletin kirjoittaja toivoo lopuksi, että pyrittäisiin ymmärtämään keskustelun osapuolia. Minä ainakin ymmärrän, että pakon kannattajille on äärimmäisen tärkeää joko vaientaa kritiikki (tässä RKP:n poliitikko-tiedottaja) tai pyrkiä määrittelemään itse, mistä puhutaan (Magman linja). Kumpikaan ei halua lähteä liikkeelle suomenkielisten ja uussuomalaisten todellisista tunnoista, tarpeista ja tavoitteista.
Kukaan ei tohdi sanoa, ettei Suomen pakkoruotsijärjestelmän kaltaista ratkaisua (pientä kaikille pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon) ole missään maailmassa.
