Talouden painottuminen länteen ja Suomen talouskehityksen hitaus verrattuna muihin Pohjoismaihin voivat muodostua Suomelle ongelmiksi, jos emme pysty osoittamaan muille maille, että Suomen osallistumisesta pohjoismaiseen yhteistyöhön on selvää hyötyä. Vaikka yhteistyöllä on vahva aatteellinen pohja kaikissa Pohjoismaissa, Suomen asemaa tässä joukossa ei kannata pitää itsestäänselvyytenä.
Lisähaaste Suomelle on kieli. Skandinaavisesta kieliperinnöstä halutaan pitää huolta, ja suomalaisen kouluruotsin soisikin painottuvan keskustelutaitoihin. Kieli ei toki ole yksin suomalaisten ongelma: jopa Skånen asukkailla on suuria vaikeuksia ymmärtää nykytanskaa.
Sujuva kommunikaatio maiden välillä edellyttää englannin kielen käyttöä. Se lisääntynee entisestään, kun uusi sukupolvi tulee mukaan pohjoismaiseen yhteistyöhön.
HS:ssa Pohjoismaisesta elinkeino- ja innovaatioyhteistyöstä
HS:ssa Pohjoismaisesta elinkeino- ja innovaatioyhteistyöstä
Pohjoismaisesta elinkeino- ja innovaatioyhteistyöstä vastaava neuvotteleva virkamies työ- ja elinkeinoministeriössä hehkuttelee luontevasti viimeviikkoisessa Hesarin vieraskkynässä pohjoismaista yhteistyötä - mutta yllättäen näkyy ripaus realismia kielikysymyksessä: