vapaakielivalinta.fi

Tätä tekee nykyinen opiskeluvalinta: "Suomessa on jo kymmeniä lukioita, jotka ovat kovaa vauhtia kehittymässä tyttökouluiksi." - lainaan tässä hesarin juttua http://www.hs.fi/kotimaa/a1440903120477

"Poikia oli vain noin kolmannes tänä syksynä isojen kaupunkien ykköslukioihin valituista.Joissain suosituimmissa keskustalukioissa poikien osuus jäi alle viidesosaan kaikista lukion aloittajista."

Miesrehtorin silmin tässä on ongelma: "Jyväskylän Schildtin lukion rehtori Ari Pokka pitää varmana, että jos sukupuolten välinen tilanne olisi toisin päin, se olisi jo ratkaistu. Kehitystä ei voi pitää suotavana. Katsovatko miehet tulevaisuudessa vain lätkää sohvalla, kun rouvat hoitavat intellektuellipuolen?"

Naisrehtorin koulussa on poikia vain 19 prosenttia, mutta se ei kuulemma ole mikään ongelma."Kukaan ei tekisi siitä ongelmaa, jos tilanne olisi toisin päin. Aikoinaan tyttöjen oli vaikea ylipäätään päästä opiskelemaan".

Siis kukaan ei muka tekisi ongelmaa, jos tyttöjä olisi lukiossa vain 19%! Ihan varmasti meillä olisi valtava huoli ja debatti aiheesta. Nyt ollaan kuin poikien asema olisi ok ja poikien oma vika!

Opetushallituksesta kiirehditään todistamaan, ettei kyse ainakaan voi olla kielipainotuksesta lukioissa: "Sukupuolten tasa-arvoon liittyy sitkeitä luuloja. Esimerkiksi poikien kielipäätä on totuttu pitämään huonona, mutta nykyään pojat kirjoittavat englannin laudatureja enemmän kuin tytöt." Kyse onkin käyttöenglannista, ei ylipäätään kielten painotuksesta eikä kielellisyyden osuudesta opiskelussa.

Ruotsista tämä opetushallituksen edustaja ei sano mitään. Lähipiirin tietolähde kertoo, että suurimmalla osalla lukion pojista on vaikeuksia ruotsin suorittamisessa. Virallisempi tietolähde kertoi vuosi sitten näin:
- "Ruotsin kielen valitseminen ylioppilastutkintoon on painunut ennätysalhaalle. Pojista ruotsin kirjoitti tänä keväänä enää kolmannes, tytöistä vielä seitsemän kymmenestä. --- Ruotsinkielisissä lukioissa suomen toisena kotimaisena suorittaa edelleen hieman alle 90 prosenttia ylioppilaista. --- Joensuun normaalikoulun lukiossa --- pojista ruotsin kirjoitti vain 17 prosenttia ---"

Hesarin jutussa väläytellään jopa kiintiöitä, mutta todetaan, että niihin ei saataisi lupaa. Tyttöjen taistelua paremmista keskiarvoista ja huippupaikoista ei saa sekoittaa tuomalla kiintiöpoikia lukioihin. Entä jos ongelma ei olekaan poikien "huono" koulumenestys ja halu keskittyä itselle tärkeisiin asioihin. Entä jos ongelma on verinen jatkopaikkakilpailu.

Lähipiirissäni on nuori lukion aloittanut lahjakas poika. Kysyin häneltä keväällä, että onko hän mielestään enemmän matematiikka- vai kieli-ihminen. Hän vastasi, että kai se on sitten matikka, kun enkusta hänellä on vain ysi. Nyt muutamaa viikkoa myöhemmin hän epäilee koko lukioon menon mielekkyyttä kun hän joutui heti lukion alkumetreillä ruotsin tukiopetukseen.

...lukion alkumetreillä ruotsin tukiopetukseen !!!
Kun luin tämän, niin ensimmäiseksi iski naurukohtaus. Pakkoruotsitus on itsessään iso, kulunut vitsi, mutta aina välillä juttu menee niin kertakaikkisen överiksi, että ei voi muuta kuin nauraa.

Mihin tässä päädytään? Mihin pakkoruotsituksen hulluuden jatkaminen johtaa? Sitä sietäisi poliitikkojen miettiä.

Valitettavasti yhä useamman mielestä feminismi ei ole tasa-arvoa vaan naisen asemasta huolehtimista. Tuo naisrehtori on siis tällainen uudentyyppinen feministi - sovinistin vastapuoli.

Jaska kirjoitti:Valitettavasti yhä useamman mielestä feminismi ei ole tasa-arvoa vaan naisen asemasta huolehtimista. Tuo naisrehtori on siis tällainen uudentyyppinen feministi - sovinistin vastapuoli.

Tässä kohtaa on pakko muistuttaa, että sekä opettajakunta että opetuksen suunnittelijoiden joukko on naisvaltainen, erittäin naisvaltainen. Erityisesti kieltenopettajien joukko on naisvaltainen. En löytänyt prosentteja, mutta peruskoulussa naisopettajat kielissä ovat sääntö ja lukiossa on joitakin miehiä, mutta pieni vähemmistö, samoin ammattikorkeissa. Naisvaltaisempaa ammattia kuin kielten opettajilla saa hakea (yritin etsiä prosentteja, mutten löytänyt, löysin vain tilastoja pätevät vs. epäpätevät).

Jos tilanne olisi toisinpäin, tyttöjä olisi päässyt huippulukioon vain n. 19% ja koulussa miesopettajia olisi n. 81% ja erityisesti tytöille vähemmän mielekkäissä mutta valmistumisen kannalta oleellisissa aineissa miesten osuus opettajista lähentelisi sataa, kyse olisi aikamoisesta asetelmasta, jota kyllä riepoteltaisiin. Nyt tämä vaietaan kuoliaaksi: oleellista ei ole sukupuoli vaan pätevyys - ehkä ihannemaailmassa muttei irl.

Hesari palasi aiheeseeen, nyt erityisesti siihen, miksi pojat eivät menesty peruskoulussa: Ensimmäisellä luokalla eroja ei juuri ole, mutta alakoulun päättyessä ne ovat selviä. Yläkoulun aikana erot vain vahvistuvat. Näyttää siltä, että peruskoulu on luonut tyttöjä ja poikia eriyttävän rakenteen, jota on vaikea murtaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1441508281664?ref=hs-prio-2-1

Hesari kyselee ja pohtii muutosmahdollisuuksia.

Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskuksen johtaja, apulaisprofessori Risto Hotulainen:
"Perinteinen koetilanne on edelleen kielen monipuolista käyttöä, ja tytöt ovat kielellisesti parempia. Päättelytaidoissa sukupuolten välillä ei ole eroa, joten suoritusten pitäisi olla linjassa. Mittareita tulisi muuttaa niin, että heikommilla kirjoittamistaidoilla voi ilmaista osaamistaan." --- "Oppikirjoista oppiminen perustuu kumuloituvan tiedon omaksumiseen, mikä suosii tyttöjä. Poikien kannalta oppimisen pitäisi perustua enemmän ongelmanratkaisuun ja tekemisen kautta oppimiseen."

Pitäisikö peruskoulun kestää pidempään, kysyy hesari. Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetushallituksesta vastaa: "Hirveän hyvä kysymys. Meidän järjestelmässä rankka hakeutumisvaihe toisen asteen koulutukseen osuu poikien kannalta tosi huonoon vaiheeseen. Poikien ja tyttöjen eritahtinen kehitys on biologinen fakta."

Siis oleellisia kysymyksiä: miksi koulussa kielellinen painotus on niin kova (kieliopinnot, kirjoittaminen, jossa osa tarvitsisi paljon enemmän ohjausta, ja kirjoista muistiin kokeiden ajaksi kumuloituva tieto, joka muuten myös helposti unohtuu), kun ongelmanratkaisuakin voisi painottaa, ja miksi suomenkielisellä puolella karsinta sekä toiselle asteelle siirryttäessä että korkea-asteelle siirryttäessä on niin rankka (ja on tarkoituskin karsia suurin osa)?