Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetuksesta

Tämä alue on avoin kaikille rekisteröityneille käyttäjille. Muille alueille voivat kirjoittaa vain yhdistyksen jäsenet.
Viesti
Julkaisija
NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetuksesta

#1 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 22.08.2015 06:34

http://www.opettaja.fi/cs/opettaja/jutu ... 8911834710
Suomalaisten kielipääoma kasautuu Etelä-Suomen koulutettujen vanhempien hyvin menestyville lapsille. Kielitaitoiset nuoret kahmivat kesätyöt, opiskelupaikat ja kansainväliset vaihto-ohjelmat. OAJ vaatii, että kielten opetusta laajennetaan ja aikaistetaan.
OAJ on kuitenkin huolissaan nimenomaan omiensa työllisyydestä, ei todellisuudessa kieltenopetuksesta.
--- OPS 2016 oli iso pettymys. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa yläkoulun A1-kielestä hävisi yksi tunti ja B1-kielestä kaksi tuntia viikossa, kun tunteja siirrettiin alakouluun. X on huolissaan vastavalmistuneiden saksan, ruotsin, ranskan ja venäjän opettajien työllistymisestä. Saksan opettajilla on usein kieliparinaan ruotsi. Peruskoulussa ja lukiossa molempien tuntimäärät ovat rajusti vähentyneet. ---
Kieltenopetuksen merkitystä haastateltu kieltenopettaja-aktiivi kuvailee näin:
X uskoo, että kaikista kielistä on hyötyä kaikilla aloilla. ---
X uskoo, että kielitaito ratkaisee suomalaisten yleissivistyksen ja koko maan kilpailukyvyn. Kieliä tarvitaan myös ruohonjuuritason työtehtävissä, kun työyhteisöistä tulee yhä monikulttuurisempia. ---
X uskoo, että hyvin toimeentulevat perheet ymmärtävät tilanteen, alkavat prepata lapsiaan ja ostavat kielikursseja yksityisiltä yrittäjiltä.---
Elinkeinoelämä on jo vuosia huutanut kielitaitoisten työntekijöiden perään.
Itse asiassa kaikesta sivistyksestä on hyötyä kaikilla aloilla. Nimenomaan laajaa osaamista ja maailmankuvaa tarvitaan kaikissa työtehtävissä ja erityisesti kulttuurien kohtaamisessa. Kilpailukyvyssä on oleellista tosi moni muukin asia kuin kielitaito. Kaikki alat menevät hurjasti eteenpäin. Kaikkea tärkeää olisi opetettava hurjasti enemmän kuin nyt - mutta se aika. Kun jotain lisätään, jotain muuta on vähennettävä.

Kielten lisääminen on jostain pois - jollei vapauteta kielten valintaa. Mutta sitä ei OAJ:n jutussa tehdä:
Kaikille yhteisestä ruotsin opiskelusta OAJ ei ole suin päin valmis luopumaan muun muassa siksi, että se liittyy perustuslaillisiin oikeuksiin. Alueelliset vaikutukset oppilaiden työ- ja opiskelumahdollisuuksiin on arvioitava tarkkaan, ennen kuin kokeiluihin ryhdytään.

Y muistuttaa, että kuntien ja valtion henkilöstöltä edellytetään yhä molempien kansalliskielten hallintaa. Itäsuomalaiset opiskelijat, jotka myöhemmin haluaisivat hakeutua näihin töihin, joutuisivat eriarvoiseen asemaan muualta tulleiden kanssa.

Itä-Suomesta kotoisin oleva X ei kannata ruotsin vaihtamista venäjään. Itä-Suomessa on sen sijaan saatava rahoitusta vapaavalintaisen venäjän opintoihin.
Vai sisältyykö jokin viesti sanoihin "ei ole suin päin valmis luopumaan" - eli luopumistakin voidaan harkita? Vai halutaanko vain sanoa, että olisi jotenkin hätiköityä nyt ratkaista ongelma nimeltä pakkoruotsi - lähes viisikymmenvuotisen epäonnistumisen taipaleen jälkeen ja tilanteessa, jossa 74% haluaa ruotsista vapaaehtoisen, heti.

Mutta sitten takaisin hehkutteluun. Kieltenopetuksen opsin kohdalla ainoa positiiivinen asia kuulemma on tämä:
Jotain positiivista on kuitenkin tapahtunut. Uuden tuntijaon myötä lukiossa voi nyt aloittaa ruotsin opiskelun. Se antaa myös maahanmuuttajille ja paluumuuttajille mahdollisuuden päästä kieleen käsiksi.
Niin, siis ne harvat, jotka ovat tähän asti saaneet vapautuksen ruotsista, eivät sitä ehkä enää saa. Mitä tarkoittaa tässä sana "voi", kun pakkokin on ollut vain "mahdollisuus".

Mitä OAJ:n edustaja sitten ehdottaa lukioiden kieltenopetuksen laajentamiseksi:
erityisasiantuntija Z toivoo --- Korkeakoulut voisivat --- palkita kielten opiskelua antamalla siitä lisäpisteitä pääsykokeissa. Yliopiston virkamiesruotsinkin voisi siirtää lukioon.
Siis tässä toistuu sivistysvaliokunnan puheenjohtajan toive virkaruotsista lukiossa. Mitähän tähän kätkeytyy? Lisää rahaa ruotsinopetukselle?

Nyt tämän tekstin taustana täytyy muistaa, että juuri menossa olevassa ops-uudistuksessa
- ruotsi varhaistettiin alakouluun,
- joka alakouluun on hankittava pätevä ruotsinopettaja,
- heidän koulutukseensa (mm. lisäpätevyys luokanopettajille) ja materiaalien uusimiseen on varattu rahaa,
- nimenomaan varhaistettu ruotsi on syömässä muiden A-kielten opiskelua,
- monet kunnat ovat siirtäneet kalliita lisätuntia yläkoulun ruotsiin (esimerkiksi Helsinki lisäsi ruotsintunteja kolmanneksella eli kaksi uutta tuntia, jotka ovat poissa muusta opetuksesta).

Miten kieltenopetuksen ongelmaa numero yksi eli pakkoruotsia ei saada edes sanottua ääneen? Sehän syö muiden kielten opetuksen, juuri tästä syystä pakkosuomi poistettiin Ahvenanmaan kouluista. Ja mihin sitä pakkoruotsia tarvitaan - tässäkin jutussa vain virkakielitutkinnon suorittamiseen!

Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#2 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 23.08.2015 05:02

Ja vastine turahti:
Pakkoruotsi on kieltenopetuksen tulppa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... sen-tulppa

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#3 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 23.08.2015 07:37

Loistavaa perusteltua tekstiä! Kiitos, Jaska! Menihän myös OAJ:lle?

Ps. Pikkuvirhe: "Lisäksi suuret koulut ovat kieltenopetuksen suhteen paremmassa asemassa kuin suuret koulut."

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#4 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 23.08.2015 07:49

Pakon perusteena meillä heilutellaan aina virkakielipakkoa - tämä näyttää olevan vain meillä omaksuttu virkamiesvelvoite.

Kirjoitin aiemmin:
Mitään kaikille pakollisia kieliopintoja puhumattakaan pakkovirkakielestä näidenkään maiden korkeakouluopiskelijoilla ei ole kuten ei näytä olevan muuallakaan.

Viimeisin selvitys muun maailman virkakielistä on vuodelta 2007 ja sen on laatinut pakkoruotsin suuri ystävä prof. Sauli Takala:

http://www.oph.fi/download/47005_vhkielitutkinnot.pdf
VALTIONHALLINNON KIELIKOKEET: JOITAKIN KANSAINVÄLISIÄ VERTAILUJA

Professori kertoo tiedonkeruumenetelmästään: "Artikkeli perustuu pääosin materiaaliin, joka on ollut saatavilla asianomaisten viranomaisten verkkosivuilla. Hyödyllistä lisäinformaatiota saatiin niistä vastauksista, joita useat EALTA-testausjärjestön jäsenet lähettivät sen keskustelulistalla esittämääni kyselyyn. Kerroin, mihin tarkoitukseen olin keräämässä tietoa, ja pyysin vihjeitä lähteistä ja myös omia kommentteja. Pyysin ilmoittamaan myös, mikäli vastaajan kotimaassa ei ole olemassa valtion virkamiehiä koskevia kielitaitovaatimuksia tai -kokeita. Sain nopeasti varsin suuren määrän vastauksia. Vastauksista käy ilmi, että virkamiesten kielitaitovaatimukset ja -kokeet eivät ole kovin yleisiä."

Luxemburg - koulussa kieliopinnot, ei kaikille erillistä virkakielikoetta vaan ainoastaan virkamiehiksi aikoville
"Luxemburgissa keskushallinnon tai aluehallinnon palveluksessa olevan virkamiehen tulee osata kolmea virallista kieltä: luxemburgia, ranskaa ja saksaa. Paikallishallinnossa virkamiehillä tulee olla tarvittava luxemburgilainen koulututkinto. Kun hakija aloittaa harjoittelun, hänen tulee osallistua julkishallintoon valmentavan INAP-oppilaitoksen koulutukseen ja läpäistä tutkinto viidessä osiossa, joista yksi on nimeltään ”hallintokielet” (luxemburgin kieli, ranska, saksa ja englanti)."

Belgia - ei edes koko maassa kahden kielen vaatimusta
Brysselissä virkamiehen tulee sekä valtionhallinnon että kunnallisissa viroissa osoittaa kielitaitonsa molemmissa virallisissa kielissä. Flaaminkieliselle alueelle työhön haluava virkamies, jonka äidinkieli ei ole flaamin kieli tai joka ei ole opiskellut flaaminkielisellä alueella, tarvitsee SELORin todistuksen flaamin kielen taidostaan. 

Sveitsi - ei virkakielikokeita
Virkamiesten kielitaidosta todetaan, että kaikkien virkamiesten tulee ymmärtää ainakin toista virkakieltä (passiivinen tekstin ja puheen ymmärtämistaito), jota tarvitaan viran hoitamiseksi. Ylemmissä viroissa edellytetään tavallisesti myös hyvää aktiivista kielitaitoa ja, mikäli mahdollista, kolmannen hallintokielen passiivista hallintaa. Jokaisessa virassa tarvittava kielitaito todetaan tunnustetulla, standardisoidulla arviointitavalla. Käytännössä asioiminen viranomaisissa tapahtunee varsin usein siten, että kukin henkilö puhuu omaa kieltään, koska tavallisesti tällainen ”sekakommunikaatio” toimii hyvin. Mitään spesifiä tutkintoa ei valtionhallinnossa ole.

Saksa - pitää osata saksaa
--- pääsykokeista, joissa testataan osittain yleistietoutta ja osittain saksan kielen hallintaa.

Viro - pitää osata viroa
Viron itsenäistymisen jälkeen maassa alettiin valmistella uutta kielilakia, johon sisältyi myös laki virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta. --- Virossa on määritelty erilaisiin virkoihin vaadittava viron kielen taito.

Kanada - kielivaatimuksia vain virkamiehille, englanti + ranska
Palveluja on tarjottava molemmilla kielillä kaikissa liittohallituksen keskusvirastoissa ja pääkaupunkiseudulla. --- Vain 3 prosenttia hallinnonalan koulun uusista opiskelijoista opiskelee englantia ja loput ranskaa. Vuosittainen käyttökustannusbudjetti on lähes 20 miljoonaa dollaria. Kielitaidon kehittämistä varten on kuusi keskusta, ja kielikoulutuksessa on käytössä parisensataa oppimismateriaalia mukaan lukien erilainen verkkomateriaali.
Julkishallinnossa on kolme kielitaidon tasoa --- Korkeimman ---tason saavuttaminen maksaa arvion mukaan hieman yli 20 000 dollaria koulutettavaa kohti ja vaatii lähes 2300 koulutustuntia. 

Intia - englanti ja paikalliskieli
Virkamiestutkinto jakautuu alustavaan ja päätutkintoon. --- Jos hakija läpäisee karsintakokeen, hän voi osallistua pääkokeeseen --- Pakollinen osa sisältää hakijan valitseman intialaisen kielen (yhden kahdeksasta) kokeen, englannin kielen
kokeen ja kirjoitelmakokeen ja kaksi yleisiä aiheita käsittelevää koetta. --- Hyväksytyistä valitaan kokelaat kahden vuoden koeajalle, ja he osallistuvat neljän kuukauden kurssille.

Etelä-Korea - englanti, korea kokeiden kieli
Etelä-Koreassa on vuodesta 1966 järjestetty virkamiesten valintakoe. Virkamiesura on ollut hyvin houkutteleva, ja osa yliopisto-opiskelijoista on opiskelunsa loppuvaiheessa laiminlyönyt varsinaisia opintojaan ja keskittynyt virkamieskokeeseen valmentautumiseen. Valmentautuminen on voinut olla hyvin totaalista ja vaatia lähes kaiken opiskelijan ajan. Tämän ongelman vähentämiseksi valintakokeessa pyritään palkitsemaan täysimittaisesta yliopisto-opiskelusta. Englannin kielen taitoa testataan nykyisin virallisesti tunnustetuilla testeillä. 

Hongkong - kiina, englanti
Hongkongissa on muutama vuosi sitten ryhdytty tehostamaan virkamiesten kielitaitoa nostamalla kielitaitovaatimuksia.
Hallituksen tavoitteena on ylläpitää valtionhallintoa, jonka henkilökunta osaa lukea ja kirjoittaa kahdella kielellä (englanti, kiina) ja on muissa suhteissa kolmikielistä (kantoninkiina, putonghua ja englanti). 

Professorin yhteenveto: 
Tämä selvitys viittaa siihen, että oman järjestelmämme kehittämisessä lienee eniten hyötyä Kanadan kielipolitiikan ja kielitaidon arvioinnin laajamittaisesta kehitystyöstä. [Koska se on ainoa, missä on edes jonkinverran pakollisuutta - kuitenkin kyse on kahden maailmankielen, englanti - ranska, rinnakkainelosta ja ranskankielisten osuus on moninkertainen suomenruotsalaisten osuuteen verrattuna.] 

Tästä selvityksestä on jo seitsemän vuotta. Olisikohan mahdollista tehdä tästä uusi versio ja siitä lyhennelmä vaikkapa hesarin ja hbl:n viikonloppunumeroon...

PS. Irlannin tilanne on erilainen, koska siellä iiri on englanninkielisen väestön alkuperäinen kieli. Kyse olisi tilanteesta, jossa suomalaiset puhuisivat englantia ja suomi olisi miltei kadonnus. Iirin elvyttäminen siis koetaan oman kielen elvyttämiseksi ja samalla vahva englanti tekee muiden kielten kuin iirin opiskelusta vähemmän tärkeää. Iiri on löytämieni lähteiden mukaan Irlannissa pakollista kaikissa valtion rahoitusta saavissa kouluissa, mutta sen opettaminen pakollisena oppiaineena poistettiin 1973. Mitään kaikkia akateemisia koskettavaa virkapakkoiiriä ei Irlannissakaan näytä olevan.



pentti
Viestit: 217
Liittynyt: 06.07.2011 15:16

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#5 Lukematon viesti Kirjoittaja pentti » 23.08.2015 09:50

Kieltenopetuksesta myös Kanava lehdessä (5/2015) ”Kielten opiskelu vähenee – kapeneeko kielitaito?”. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tutkijat käsittelevät laajassa artikkelissaan kieltenopetuksen tilaa Suomessa.

Tutkijat välttävät ottamasta suoranaisesti kantaa pakolliseen ruotsinopetukseen, mutta kirjoittavat rohkaisevasti:

”Monet kielten opiskelun puolestapuhujat tekisivät asialleen palveluksen, jos he myöntäisivät, että yhä suurempi osa suomenkielisistä ei välttämättä konkreettisesti tarvitse työelämässä tai vapaa-ajalla muun kuin englannin kielen taitoa, äidinkielen lisäksi. Liioitellut argumentit, kuin kukaan ei pärjää pelkällä englannilla, eivät edistä julkista keskustelua kielten opiskelusta. Sama pätee tyhjiin iskulauseisiin, kuten kielitaito on rikkaus – mikä taito ei olisi rikkaus? Nykytilanteen tunnustaminen ei poista kielten opiskelun mielekkyyttä ja tärkeyttä.”

TK
Viestit: 2590
Liittynyt: 19.11.2008 01:26

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#6 Lukematon viesti Kirjoittaja TK » 23.08.2015 12:59

Opettaja -lehti on pakkoruotsittajien äänitorvi. Hyvin valitettavaa.
Kyseinen kirjoitus on kuin pakkoruotsituksen propagandajulistus. Vähän, noin muodon vuoksi, ollaan huolissaan kielten opiskelun yksipuolisuudesta, mutta tärkeimmäksi seikaksi nousee pakkoruotsituksen ylläpitäminen kautta koulujärjestelmän.

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#7 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 23.08.2015 13:43

pentti kirjoitti:Kieltenopetuksesta myös Kanava lehdessä (5/2015) ”Kielten opiskelu vähenee – kapeneeko kielitaito?”. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tutkijat käsittelevät laajassa artikkelissaan kieltenopetuksen tilaa Suomessa.

Tutkijat välttävät ottamasta suoranaisesti kantaa pakolliseen ruotsinopetukseen, mutta kirjoittavat rohkaisevasti:

”Monet kielten opiskelun puolestapuhujat tekisivät asialleen palveluksen, jos he myöntäisivät, että yhä suurempi osa suomenkielisistä ei välttämättä konkreettisesti tarvitse työelämässä tai vapaa-ajalla muun kuin englannin kielen taitoa, äidinkielen lisäksi. Liioitellut argumentit, kuin kukaan ei pärjää pelkällä englannilla, eivät edistä julkista keskustelua kielten opiskelusta. Sama pätee tyhjiin iskulauseisiin, kuten kielitaito on rikkaus – mikä taito ei olisi rikkaus? Nykytilanteen tunnustaminen ei poista kielten opiskelun mielekkyyttä ja tärkeyttä.”
Voiko tämä olla totta! Ensimmäinen näkemäni järkevä kommentti kieltenopetuksen tutkijoilta! Olen aivan mykistynyt siitä, että joku alalla uskaltaa sanoa ääneen sen, minkä kaikki jo tietävät!

En löydä googlaamalla jutun tietoja. Ketkä ovat kirjoittajia?

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#8 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 23.08.2015 13:55

Jaskan teksti näyttää hyvin vaihtoehdot:

 Suomenkielisten kielivalikoiman pohjana on kielipari englanti + ruotsi, koska käytännössä kaikki haluavat opiskella englantia (A1-kielenä 90 %, A2-kielenä 8 %; ks. Opetushallituksen katsaus) ja koska ruotsi on kaikille pakollinen (A1-kielenä 1 %, A2-kielenä 7 %, B1-kielenä 92 %). Tästä lähtökohdasta kieltenopetuksen monipuolistamiseen ei ole kovinkaan monta keinoa. Toistaiseksi olen keksinyt vain seuraavat vaihtoehdot:

 1. Nykyisten kahden pakollisen vieraan kielen sijasta määrätään kaikille kolme pakollista vierasta kieltä. Näin kaikki opiskelisivat useampaa vierasta kieltä kuin vain kahta kuten nykymallissa. Tämän vaihtoehdon huono puoli on se, että osalle oppilaista kielten opettelu on hyvin hankalaa, ja kolme vierasta kieltä peruskoulun aikana rasittaisi heitä kohtuuttomasti ja näkyisi epäilemättä arvosanoissa. Sanaston ja kieliopin pänttäämisen vuoksi kielten oppiminen on muutenkin paljon työläämpää kuin sellaisten oppiaineiden oppiminen, joissa luetaan ja painetaan mieleen suorasanaista äidinkielistä tekstiä.

 2. Ihmisiä kielletään ottamasta englantia ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi, jolloin saadaan moniin eri kieliin pitkän oppimäärän opiskelijoita. Sen lisäksi, että kielen kieltäminen itsessään jo vaikuttaa järjettömältä, olisi maailman tämänhetkisen yleiskielen englannin kieltäminen vielä monin verroin järjettömämpää.

 3. Ruotsista tehdään vapaavalintainen kieli, tasavertainen muiden vieraiden kielten kanssa. Näin oppilaat voisivat valita englannin jälkeen toiseksi kielekseen jonkin maailmanlaajuisesti tärkeämmän kielen kuin ruotsi. Kielitaitomme monipuolistuisi, kun kaikki eivät enää edustaisi samaa englanti + ruotsi -kielipohjaa, mutta siltikään kieltenopiskelun kokonaisrasitus ei kasvaisi nykyisestä. Huonoja puolia tästä mallista ei löydy – ei vaikka mietittäisiin seurauksia ---

pentti
Viestit: 217
Liittynyt: 06.07.2011 15:16

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#9 Lukematon viesti Kirjoittaja pentti » 23.08.2015 18:17

NRR kirjoitti:Ketkä ovat kirjoittajia?
Lotta lehti ja Minna Seppänen. Lehti on ko. laitoksen tutkijatohtori ja Seppänen saman laitoksen yliopistonlehtori.

Juttu on aika pitkä, enkä ehdi sitä nyt laajemmin referoimaan.

Jaska
Viestit: 1119
Liittynyt: 27.02.2011 15:43
Viesti:

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#10 Lukematon viesti Kirjoittaja Jaska » 23.08.2015 19:38

NRR kirjoitti:
pentti kirjoitti:Kieltenopetuksesta myös Kanava lehdessä (5/2015) ”Kielten opiskelu vähenee – kapeneeko kielitaito?”. Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksen tutkijat käsittelevät laajassa artikkelissaan kieltenopetuksen tilaa Suomessa.

Tutkijat välttävät ottamasta suoranaisesti kantaa pakolliseen ruotsinopetukseen, mutta kirjoittavat rohkaisevasti:

”Monet kielten opiskelun puolestapuhujat tekisivät asialleen palveluksen, jos he myöntäisivät, että yhä suurempi osa suomenkielisistä ei välttämättä konkreettisesti tarvitse työelämässä tai vapaa-ajalla muun kuin englannin kielen taitoa, äidinkielen lisäksi. Liioitellut argumentit, kuin kukaan ei pärjää pelkällä englannilla, eivät edistä julkista keskustelua kielten opiskelusta. Sama pätee tyhjiin iskulauseisiin, kuten kielitaito on rikkaus – mikä taito ei olisi rikkaus? Nykytilanteen tunnustaminen ei poista kielten opiskelun mielekkyyttä ja tärkeyttä.”
Voiko tämä olla totta! Ensimmäinen näkemäni järkevä kommentti kieltenopetuksen tutkijoilta! Olen aivan mykistynyt siitä, että joku alalla uskaltaa sanoa ääneen sen, minkä kaikki jo tietävät!

En löydä googlaamalla jutun tietoja. Ketkä ovat kirjoittajia?
Hmmm... Minä en tuossa vielä nähnyt ainakaan mitään pakkokriittistä...

P.S. Kiitos virheen bongaamisesta! Muutin lauseen "suuntaa", niin sinne jäi ikävä leikkaa-liitä-virhe.

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#11 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 23.08.2015 21:34

Jaska kirjoitti:
”Monet kielten opiskelun puolestapuhujat tekisivät asialleen palveluksen, jos he myöntäisivät, että yhä suurempi osa suomenkielisistä ei välttämättä konkreettisesti tarvitse työelämässä tai vapaa-ajalla muun kuin englannin kielen taitoa, äidinkielen lisäksi. Liioitellut argumentit, kuin kukaan ei pärjää pelkällä englannilla, eivät edistä julkista keskustelua kielten opiskelusta. Sama pätee tyhjiin iskulauseisiin, kuten kielitaito on rikkaus – mikä taito ei olisi rikkaus? Nykytilanteen tunnustaminen ei poista kielten opiskelun mielekkyyttä ja tärkeyttä.”
Voiko tämä olla totta! Ensimmäinen näkemäni järkevä kommentti kieltenopetuksen tutkijoilta! Olen aivan mykistynyt siitä, että joku alalla uskaltaa sanoa ääneen sen, minkä kaikki jo tietävät!

En löydä googlaamalla jutun tietoja. Ketkä ovat kirjoittajia?
Hmmm... Minä en tuossa vielä nähnyt ainakaan mitään pakkokriittistä...
Siinä asetetaan kieltenopetuksen lähtökohdaksi realismi, sehän on sitä mitä oikeasti tavoittelemme. Pakkoruotsi ja sen järjettömät perusteluyritykset ovat vain osoitus kieltenopetuksessa vallalla olevasta asenteesta, jossa lastemme todelliset tarpeet ohitetaan.

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#12 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 23.08.2015 21:42

Jaska kirjoitti:Ja vastine turahti:
Pakkoruotsi on kieltenopetuksen tulppa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... sen-tulppa
Seurasin tuota keskustelua yhtä hämmentyneenä kuin aina. Ymmärsinkö väärin vai ovatko pakon puolustajat nyt todella sitä mieltä, että
- kaikkien suomenkielisten tulee lukea ruotsia kelvatakseen pohjoismaisille työmarkkinoille, lähinnä hommiin jotka eivät muille pohjoismaalaisille kelpaa tai hoitotyöhön, jonka tekijöistä on puutetta meilläkin
- kaikki suomenkieliset nyt kuitenkin mieluiten muuttavat Nordeniin eikä muualle
- monilla suomenkielisillä on niin huono englannintaito, ettei sillä juuri avaudu vaihtoehtoja
- suomenkielisten tulisi ennen kaikkea valmistautua pärjäämään "kaksikielisessä Suomessa", esim. Närpiössä, saamelaisalueista ei ole niin väliä eikä omilla intresseillä
...

Tämä on ihan höpöä. Eihän tuosta saa edes väittelyä aikaiseksi, kun pakon kannattajan mutu on lähtökohta, vaikka he puhuvat muiden, fiksujen ja koulutettujen ihmisten lasten koulutuksesta ikään kuin näiden vanhemmat olisivat kyvyttömiä arvioimaan kieltenosaamiseen ja lapsen erityisosaamiseen liittyviä asioita.

NRR
Viestit: 9999
Liittynyt: 10.02.2013 15:38

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#13 Lukematon viesti Kirjoittaja NRR » 23.08.2015 22:38

Kun joku huomautti, että tuolla Jaskan blogin keskusteluosastossa, että keskustelun sävy oli käynyt ylimieliseksi suomenkielisiä kohtaan, niin tuli oitis vastaus: Ylimielisyyttä on se, jos väittää että toinen kotimainen kieli, minun äidinkieli, on hyödytön. Pohjoismaisessa kontextissa tilanne on toisinpäin.

Tämä on ruotsinkielisten kohdalla se vaikein nieltävä asia, ettei ruotsi olisikaan hyödyllinen suomenkielisille.

Ja kun on pakko kertoa, että suomenkielistä koulua käyville ruotsin hyödyllisyys on ihan samalla tapaa yksilön omista intresseistä kiinni kuin muidenkin kielten hyödyllisyys (englantia lukuunottamatta), niin silloin on loukannut heitä.

rationalisti
Viestit: 186
Liittynyt: 11.02.2013 10:46

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#14 Lukematon viesti Kirjoittaja rationalisti » 24.08.2015 08:51

Mistä nuo kielten opettajat oikein kantavat huolta? Kun on kuunnellut vuosia (vuosikymmeniä?) todistelua ruotsin autuaaksi tekevästä voimasta, on kai kaikille selvää kielten opetuksen olevan eräänlaista hyväntekeväisyystyötä ja kuka tahansa ruotsia opettajan tasolla osaava voi milloin vain hypätä yksityiselle puolelle vuolemaan miljoonia.

jlo
Viestit: 435
Liittynyt: 16.03.2013 11:07

Re: Opettajalehdessä perinteisin liturgioin kieltenopetukses

#15 Lukematon viesti Kirjoittaja jlo » 24.08.2015 11:48

rationalisti kirjoitti:Mistä nuo kielten opettajat oikein kantavat huolta? Kun on kuunnellut vuosia (vuosikymmeniä?) todistelua ruotsin autuaaksi tekevästä voimasta, on kai kaikille selvää kielten opetuksen olevan eräänlaista hyväntekeväisyystyötä ja kuka tahansa ruotsia opettajan tasolla osaava voi milloin vain hypätä yksityiselle puolelle vuolemaan miljoonia.
Nyt tarvittaisiin sitä "tykkää"-nappia :lol:

On tosiaan ihmeellistä, että samat ihmiset kertovat ruotsin mahdollistavan mitä tahansa, mutta samaan hengenvetoon sanovat joutuvansa työttömäksi, jos eivät saa opettaa pakolla ruotsia.

Vastaa Viestiin