OAJ on kuitenkin huolissaan nimenomaan omiensa työllisyydestä, ei todellisuudessa kieltenopetuksesta.Suomalaisten kielipääoma kasautuu Etelä-Suomen koulutettujen vanhempien hyvin menestyville lapsille. Kielitaitoiset nuoret kahmivat kesätyöt, opiskelupaikat ja kansainväliset vaihto-ohjelmat. OAJ vaatii, että kielten opetusta laajennetaan ja aikaistetaan.
Kieltenopetuksen merkitystä haastateltu kieltenopettaja-aktiivi kuvailee näin:--- OPS 2016 oli iso pettymys. Uusissa opetussuunnitelman perusteissa yläkoulun A1-kielestä hävisi yksi tunti ja B1-kielestä kaksi tuntia viikossa, kun tunteja siirrettiin alakouluun. X on huolissaan vastavalmistuneiden saksan, ruotsin, ranskan ja venäjän opettajien työllistymisestä. Saksan opettajilla on usein kieliparinaan ruotsi. Peruskoulussa ja lukiossa molempien tuntimäärät ovat rajusti vähentyneet. ---
Itse asiassa kaikesta sivistyksestä on hyötyä kaikilla aloilla. Nimenomaan laajaa osaamista ja maailmankuvaa tarvitaan kaikissa työtehtävissä ja erityisesti kulttuurien kohtaamisessa. Kilpailukyvyssä on oleellista tosi moni muukin asia kuin kielitaito. Kaikki alat menevät hurjasti eteenpäin. Kaikkea tärkeää olisi opetettava hurjasti enemmän kuin nyt - mutta se aika. Kun jotain lisätään, jotain muuta on vähennettävä.X uskoo, että kaikista kielistä on hyötyä kaikilla aloilla. ---
X uskoo, että kielitaito ratkaisee suomalaisten yleissivistyksen ja koko maan kilpailukyvyn. Kieliä tarvitaan myös ruohonjuuritason työtehtävissä, kun työyhteisöistä tulee yhä monikulttuurisempia. ---
X uskoo, että hyvin toimeentulevat perheet ymmärtävät tilanteen, alkavat prepata lapsiaan ja ostavat kielikursseja yksityisiltä yrittäjiltä.---
Elinkeinoelämä on jo vuosia huutanut kielitaitoisten työntekijöiden perään.
Kielten lisääminen on jostain pois - jollei vapauteta kielten valintaa. Mutta sitä ei OAJ:n jutussa tehdä:
Vai sisältyykö jokin viesti sanoihin "ei ole suin päin valmis luopumaan" - eli luopumistakin voidaan harkita? Vai halutaanko vain sanoa, että olisi jotenkin hätiköityä nyt ratkaista ongelma nimeltä pakkoruotsi - lähes viisikymmenvuotisen epäonnistumisen taipaleen jälkeen ja tilanteessa, jossa 74% haluaa ruotsista vapaaehtoisen, heti.Kaikille yhteisestä ruotsin opiskelusta OAJ ei ole suin päin valmis luopumaan muun muassa siksi, että se liittyy perustuslaillisiin oikeuksiin. Alueelliset vaikutukset oppilaiden työ- ja opiskelumahdollisuuksiin on arvioitava tarkkaan, ennen kuin kokeiluihin ryhdytään.
Y muistuttaa, että kuntien ja valtion henkilöstöltä edellytetään yhä molempien kansalliskielten hallintaa. Itäsuomalaiset opiskelijat, jotka myöhemmin haluaisivat hakeutua näihin töihin, joutuisivat eriarvoiseen asemaan muualta tulleiden kanssa.
Itä-Suomesta kotoisin oleva X ei kannata ruotsin vaihtamista venäjään. Itä-Suomessa on sen sijaan saatava rahoitusta vapaavalintaisen venäjän opintoihin.
Mutta sitten takaisin hehkutteluun. Kieltenopetuksen opsin kohdalla ainoa positiiivinen asia kuulemma on tämä:
Niin, siis ne harvat, jotka ovat tähän asti saaneet vapautuksen ruotsista, eivät sitä ehkä enää saa. Mitä tarkoittaa tässä sana "voi", kun pakkokin on ollut vain "mahdollisuus".Jotain positiivista on kuitenkin tapahtunut. Uuden tuntijaon myötä lukiossa voi nyt aloittaa ruotsin opiskelun. Se antaa myös maahanmuuttajille ja paluumuuttajille mahdollisuuden päästä kieleen käsiksi.
Mitä OAJ:n edustaja sitten ehdottaa lukioiden kieltenopetuksen laajentamiseksi:
Siis tässä toistuu sivistysvaliokunnan puheenjohtajan toive virkaruotsista lukiossa. Mitähän tähän kätkeytyy? Lisää rahaa ruotsinopetukselle?erityisasiantuntija Z toivoo --- Korkeakoulut voisivat --- palkita kielten opiskelua antamalla siitä lisäpisteitä pääsykokeissa. Yliopiston virkamiesruotsinkin voisi siirtää lukioon.
Nyt tämän tekstin taustana täytyy muistaa, että juuri menossa olevassa ops-uudistuksessa
- ruotsi varhaistettiin alakouluun,
- joka alakouluun on hankittava pätevä ruotsinopettaja,
- heidän koulutukseensa (mm. lisäpätevyys luokanopettajille) ja materiaalien uusimiseen on varattu rahaa,
- nimenomaan varhaistettu ruotsi on syömässä muiden A-kielten opiskelua,
- monet kunnat ovat siirtäneet kalliita lisätuntia yläkoulun ruotsiin (esimerkiksi Helsinki lisäsi ruotsintunteja kolmanneksella eli kaksi uutta tuntia, jotka ovat poissa muusta opetuksesta).
Miten kieltenopetuksen ongelmaa numero yksi eli pakkoruotsia ei saada edes sanottua ääneen? Sehän syö muiden kielten opetuksen, juuri tästä syystä pakkosuomi poistettiin Ahvenanmaan kouluista. Ja mihin sitä pakkoruotsia tarvitaan - tässäkin jutussa vain virkakielitutkinnon suorittamiseen!
