Ruotsinkieliset sijoittuvat erityisesti näihin ammatteihin suhteellisesti enemmän kuin työikäinen väestö
keskimäärin:
- maatalous- sekä puutarhayrittäjät ja -työntekijät, vesiliikennetyöntekijät
- kaupan alan, yhteiskunnallisen ja humanistisen sekä talouden johto ja asiantuntijat
- toimistotyön asiantuntijat ja esimiehet
- sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat (mukaan lukien päivähoitohenkilökunta)
- opetuksen työntekijät, tiedottajat ja toimittajat
- matkapalvelutyöntekijät
- sosiaali- ja terveydenhuollon johto, kulttuurialan tuottajat ja johtajat.
Suurin osa näistä ammateista on sellaisia, joissa myös jatkossa tarvitaan suurempi osuus ruotsinkielisiä
työntekijöitä kuin koko maassa.
---
Ruotsinkielisen koulutuksen tarpeesta ei ole tehty varsinaista ennakointia ---
---
Ruotsinkielinen 16–21-vuotiaiden ikäluokan keskimääräiseksi kooksi ennakoidaan 3 570 henkilöä vuon-
na 2020
---
Ruotsinkielistä koulutustarjontaa koskevana yleisarviona voidaan todeta, että koulutuksen haasteena on
sen sirpaloituminen ja koulutuksen laaja-alaisuus suhteessa koulutettavien määriin (pienet ryhmäkoot
tietyillä aloilla). Tämän seurauksena koulutuksen sisäänoton ja tutkintotavoitemäärien pienentäminen
voi johtaa haasteisiin koskien koulutuksen laatua sekä yksikkökustannusten nousua. Muutaman paikan
leikkaaminen jo ennestään pienestä kiintiöstä johtaa pahimmillaan ruotsinkielisen koulutuksen loppumi-
seen kyseisellä alalla. Yhteistyötä ja työnjakoa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi lisätä edelleen ---
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/osaaminen.html