vapaakielivalinta.fi

Tätä porkkanaa ruotsin kirjoittajille pohdittiin lukiolaisten liitossa jo vuosia sitten. Nyt sen nosti esiin Porin Areenalla keskustan Puumala:
http://yle.fi/uutiset/virkamiesruotsia_ ... origin=rss

Suomenmaassa näin:
http://suomenmaa.fi/politiikka/7559195.html

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala esittää, että korkeakouluopintoihin sisältyvä toisen kotimaisen kielen opintojakso voitaisiin suorittaa jo lukio-opintojen yhteydessä.

– Mahdollisuus suorittaa virkamiesruotsi parantaisi opiskelumotivaatiota lukiossa, hän perustelee.

Puumalan mukaan monet opiskelijoista ehtivät unohtaa ruotsin kielen perusteet ennen kuin virkamiesruotsin kurssi tulee ajankohtaiseksi korkeakoulussa.

– Virkamiesruotsi saattaa muodostaa jopa esteen korkeakoulusta valmistumiselle.

Toisaalta aivan upeaa, että poliitikko tunnustaa, että virkaruotsi voi muodostua esteeksi tutkinnon loppuun viemiselle. Toisaalta pakkovirkaruotsin siirto lukioon EI ole se järkevin korjausliike. Unohtuuhan se tarpeettomana joka tapauksessa - ja estehän se ruotsi on monelle lukiossakin.

Sikäli se olisi taloudellista kyllä, ettei ruotsia tarvitsisi opiskella kahteen kertaan niin kuin nykyään, kun yliopistossa ruotsia pääsee opiskelemaan vain loppuvaiheessa, ja naurettavan vähäisellä kurssituksella pitäisi saada pätevyys. Lukiossa on paljon enemmän ruotsia, ja jos virkakielinäytön voisi antaa jo siellä, yliopistossa ei enää tarvitsisi opiskella ruotsia.

Miinuksena sitten on, että eihän sitä ruotsia kuitenkaan osattaisi oikeasti enää vuosien kuluttua valmistumisesta... Tosin sama miinus pätee nykytilanteeseenkin. http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... itaitotaso

Eräs hyvä puoli voisi olla, että jos ruotsi keskitettäisiin lukioon, voisi olla mahdollista ajaa myöhemmin pakkoruotsin poistoa perus- ja ammattiasteelta - niiden kautta kun harvoin virkamiehiksi päädytään.

Jaska kirjoitti:Sikäli se olisi taloudellista kyllä, ettei ruotsia tarvitsisi opiskella kahteen kertaan niin kuin nykyään, kun yliopistossa ruotsia pääsee opiskelemaan vain loppuvaiheessa, ja naurettavan vähäisellä kurssituksella pitäisi saada pätevyys. Lukiossa on paljon enemmän ruotsia, ja jos virkakielinäytön voisi antaa jo siellä, yliopistossa ei enää tarvitsisi opiskella ruotsia.

Miinuksena sitten on, että eihän sitä ruotsia kuitenkaan osattaisi oikeasti enää vuosien kuluttua valmistumisesta... Tosin sama miinus pätee nykytilanteeseenkin.

Kertoohan se vain siitä, että ei sillä virkamiehen ruotsin taidolla ole oikeasti mitään merkitystä. Kun lukiossa opiskellaan suunnilleen kertomaan itsestään ja harrastuksistaan ja muuta turistiruotsia, niin eihän se anna mitään pohjaa virkamieskieleen. Tosin ei tilanne ole paljon parempi nytkään, mutta sentään teoriassa mahdollista. Opiskeluintoa tietysti kohentaisi paljonkin, jos lukion oppilaat laitettaisiin kääntämään vaikka jotain verotusopusta...

Puumalan kerrotaan tuossa ylen jutusssa sanoneen

– Itse olen miettinyt sitä, että mitä jos virkamiesruotsin voisi suorittaa jo lukiossa. Se toki vaatii lain muutosta ja myös pohdintaa siitä, mitä virkamiesruotsilta vaaditaan

Siis kuka pohtii, mitä virkaruotsissa tulee vaatia?
Voisiko samalla pohtia, tultaisiinko paremmin toimeen ilman?
Minkä lain muuttamista Puumala tarkoittaa?

Toistaiseksi kaikki uudistusyritykset ovat johtaneet pakon kovenemiseen.

Virkapakkoruotsin kaltaista järjestelyä ei ole missään muualla maailmassa. Yliopistoilta saattoi valmistua 70-luvulla ilman ruotsinopintoja. Mitään tarvetta virkaruotsille ei useimmilla ollut. Pakkovirkaruotsi tuotiin tutkintoihin tekemään tuolloin 70-luvulla tuore pakkoruotsijatkumo välttämättömäksi. Mallia haettin luultavimmin DDR:n pakkovenäjästä. Vallan liukuminen yliopistoilta opetusministerön poliittisesti sitoutuneille virkamiehille mahdollisti muutoksen tutkinnonuudistuksen osana. Myöhemmin se tuotiin myös ammattikorkeisiin. Nyt siihen suhtaudutaan kuin luonnonlakiin. Pakkovirkaruotsi on saatava pois!

TMK kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Sikäli se olisi taloudellista kyllä, ettei ruotsia tarvitsisi opiskella kahteen kertaan niin kuin nykyään, kun yliopistossa ruotsia pääsee opiskelemaan vain loppuvaiheessa, ja naurettavan vähäisellä kurssituksella pitäisi saada pätevyys. Lukiossa on paljon enemmän ruotsia, ja jos virkakielinäytön voisi antaa jo siellä, yliopistossa ei enää tarvitsisi opiskella ruotsia.

Miinuksena sitten on, että eihän sitä ruotsia kuitenkaan osattaisi oikeasti enää vuosien kuluttua valmistumömisesta... Tosin sama miinus pätee nykytilanteeseenkin.

Kertoohan se vain siitä, että ei sillä virkamiehen ruotsin taidolla ole oikeasti mitään merkitystä. Kun lukiossa opiskellaan suunnilleen kertomaan itsestään ja harrastuksistaan ja muuta turistiruotsia, niin eihän se anna mitään pohjaa virkamieskieleen. Tosin ei tilanne ole paljon parempi nytkään, mutta sentään teoriassa mahdollista. Opiskeluintoa tietysti kohentaisi paljonkin, jos lukion oppilaat laitettaisiin kääntämään vaikka jotain verotusopusta...

On vaara, että järjettömän virkapakkoruotsin järjettömyys unohdetaan, kun ruvetaan miettimään, miten sen saisi järkevimmin suoritetuksi. Ehdotus virkapakkoruotsin aikaistamisesta lukioon vain vahvistaa, ettei sille ole tarvetta, sillä unohdettuhan se on, kun sitten kymmenen vuotta myöhemmin haetaan virkaa.

NRR kirjoitti:

TMK kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Sikäli se olisi taloudellista kyllä, ettei ruotsia tarvitsisi opiskella kahteen kertaan niin kuin nykyään, kun yliopistossa ruotsia pääsee opiskelemaan vain loppuvaiheessa, ja naurettavan vähäisellä kurssituksella pitäisi saada pätevyys. Lukiossa on paljon enemmän ruotsia, ja jos virkakielinäytön voisi antaa jo siellä, yliopistossa ei enää tarvitsisi opiskella ruotsia.

Miinuksena sitten on, että eihän sitä ruotsia kuitenkaan osattaisi oikeasti enää vuosien kuluttua valmistumömisesta... Tosin sama miinus pätee nykytilanteeseenkin.

Kertoohan se vain siitä, että ei sillä virkamiehen ruotsin taidolla ole oikeasti mitään merkitystä. Kun lukiossa opiskellaan suunnilleen kertomaan itsestään ja harrastuksistaan ja muuta turistiruotsia, niin eihän se anna mitään pohjaa virkamieskieleen. Tosin ei tilanne ole paljon parempi nytkään, mutta sentään teoriassa mahdollista. Opiskeluintoa tietysti kohentaisi paljonkin, jos lukion oppilaat laitettaisiin kääntämään vaikka jotain verotusopusta...

On vaara, että järjettömän virkapakkoruotsin järjettömyys unohdetaan, kun ruvetaan miettimään, miten sen saisi järkevimmin suoritetuksi. Ehdotus virkapakkoruotsin aikaistamisesta lukioon vain vahvistaa, ettei sille ole tarvetta, sillä unohdettuhan se on, kun sitten kymmenen vuotta myöhemmin haetaan virkaa.

Totta tuokin.

Siis onko virkamiesruotsi edelleen pakko suorittaa jossakin vai onko sen suorittaminen vapaaehtoista ??
Se tässä nyt jää vastaamatta.

Vai onko tämä jatkoa eduskunnan ponsiehdotukseen, jossa kansalliskielen
velvoittavuutta haluttiin kohtuullistaa ?

Puumalan sanomana näin voi ehkä tulkita:

Virkamiesruotsi vapaaehtoiseksi ja suoritusmahdollisuus lukioon,
jossa edelleen on luettava pakolliset ruotsin kurssit ?

Näinkö se pitää tulkita ?

Vai onko niin, että virkaruotsi on suoritettava korkeakoulussa, jos sitä ei vapaaehtoisesti suorita lukiossa ?

Voisiko Puumala vastata ?

Ja jälleen kerran peruskysymys:

Miten ihmeessä tästä virkamies-kytköksestä on saatu rakennettua tällainen himmeli,
jolla "perustellaan" vuosikausien turhauttavat ruotsinopinnot..

Kun todistettavasti virkamiehet eivät sitä ruotsia edes tarvitse saati käytä!!

Tutkielman tulosten mukaan ruotsin kieltä käytetään sisäasiainministeriössä yleisesti ottaen
harvoin, sillä keskimäärin kieltä tarvitaan työtehtävissä muutaman kerran vuodessa.

Käyttötilanteet liittyvät tavallisesti ruotsinkielisten yhteydenpitoviestien tai työasiakirjojen
lukemiseen.
Erilaiset keskustelutilanteet tai kirjoittaminen ruotsin kielellä ovat sen sijaan
harvinaisempia. Ruotsin kielellä puhuminen jää henkilöstön arvion mukaan
hieman tyydyttävän tason alapuolelle.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1

Tutkimuksen tekijä Tiia Turkia valitsi Sisäasiainministeriön tutkimuskohteeksi, koska hän kuvitteli, että siellä tarvittaisiin paljon ruotsin osaamista, kun hoidetaan ns kaksikielisen maan poliisi-, pelstus-, rajavalvonta-, maahanmuuttoasioita.
Hän kuvitteli, että siellä ruotsin kielen osaaminen osoittautuisi tärkeäksi jä hyödylliseksi.

Yllätyksekseen hän totesi, että Sisäasiainministeriön alaisuudessa työskentelevät tarvitsevat ruotsia harvoin ja vähän.

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... 211533.pdf
Sivu 8
Jag valde att undersöka inrikesministeriet av de 12 ministerierna i Finland därför att dess uppdrag är att stimulera mångfald, likabehandling och migration. Jag föreställde mig att man behöver goda språkkunskaper även i svenska vid inrikesministeriet eftersom ministeriet just sköter inrikesärenden i landet som har två officiella språk – finska och svenska. Inrikesministeriet har fyra avdelningar: polis-, räddnings-, migrations- och gränsbevakningsavdelning, så jag tror att det är viktigt och nyttigt att kunna svenska i tjänster i dessa avdelningar.

Sivut 42-44
Användningsfrekvensen av svenska språket Enligt resultaten hamnar personalen vid inrikesministeriet relativt sällan i situationer, där svenska språket används. Figur 2 visar att nästan hälften (47 %) av respondenterna använder svenska språket några gånger om året i arbetet. 27 % av respondenterna använder däremot några gånger om månaden, medan 14 % säger att de inte alls använder svenska i arbetet. 6 % av respondenterna använder svenska varje vecka och andra 6 % varje dag. Andelen av svaren inte alls och några gånger om året utgör 61 % av respondenterna, vilket är överraskande. Endast 12 % av respondenterna behöver svenska språket varje dag och varje vecka. Siffran för de som skulle kunna sägas använda svenska aktivt i arbetet är påtagligt liten när man jämför andelen med de respondenter som använder svenska språket mera sällan. Jag hade förväntat mig att svenska skulle vara i aktivare bruk vid inrikesministeriet, för det är ändå fråga om tvåspråkiga statliga myndigheter.

Användningsfrekvensen av svenska språket i arbetet togs upp även i några kommentarer i slutet av enkäten. Kommentarerna återspeglade det kvantitativa resultatet i frågan om användningsfrekvens vid inrikesministeriet, för det fanns flera kommentarer om svenskans onödighet i arbetsuppgifterna. En del av respondenter konstaterade att engelska språket hade ersatt svenskan och att det delvis redan användes i nordiskt samarbete

Puumalan aloitteen voi tulkita usealla eri tavalla. Aloitteen voi ajatella olevan joko kiilusilmäisen pakkoruotsittajan ajatukseksi; opiskeletta sitten sen ruotsin lukiossa, prkle. Aloitteen voi tulkita myös omaa etuaan Porissa ajavan kansanedustajan ehdotukseksi; ruotsinkielen merkityksen korostaminen kun ei taida ainakaan haitata kansaedustajan uran kehittymistä (valitettavasti). Kyseessä voi olla myös aivan praktinen ratkaisuehdotus; ruotsin pakollisista opinnoista kun ei olla pääsemässä eroon, hoidetaan homma sitten mahdollisimman pienellä tuskalla. Virkamiesruotsin suorittaminen lukiossa edellyttäisi testin tason säätämistä ruotsin perusosaamisella läpäistäväksi. Yliopistotestin tai AMK - testin taso ei toki voisi poiketa lukiokokeen tasosta, muutoinhan loukattaisiin kansalaisten tasa-arvoisuutta. Virkamiesruotsintutkinto pidentäisi näin tutkintoaikoja aikaisempaa vähempää.

Toki parasta olisi, jos Suomessa päädyttäisiin vapaaseen kielivalintaan, ja luovuttaisiin niin pakkoruotsista kuin virkamiesruotsista.

Nyt vuosia tätä näytelmää seuranneena en näe mitään hyvää näissä pakkoruotsin kehittämistalkoissa. Sen sijaan, että oltaisiin saatu edes vapautus pakosta siitä pahimmin kärsiville, ollaan saatu varhaistettu ja kovennettu pakko, joillakin pakko alkaa jo ekalta, esimerkiksi Helsingissä pakkoruotsin tuntimäärä on peruskoulussa noussut kolmanneksen, kansalliskielistragian kaksikielisyysvalvojaverkosto pohtii ruotsin lisäämistä kokouksiin ja kahvitunneille...

Folktinget vaati lukiouudistuksessa yhtä lisäkurssia pakkoruotsin pakollisiin - nyt tässä ehdotuksessa se voidaan saada korkojen kera. Virkaruotsin kokeen suullinen osio vaatii oman kurssinsa. Virkaruotsin kirjallinen osuus voitaisiin suorittaa kurssilla, jolla valmistaudutaan kirjoittamaan ruotsi. Opiskelijalta vaadittaisiin e/l-taso ruotsista, jotta virkaruotsi menisi läpi.

Kaikki tämä touhotus vain peittää sen, ettei mitään virkaruotsin kaltaista pakkoa ole missään, että koko järjestely on vain luotu peruskoulun, amiksen ja lukion pakkoruotsien varmistamiseksi.

Heikki Talan tuore kommentti Jaskan blogissa ilahdutti, tässä sen loppu:

Seuraava askel kielivapauden saralla on poistaa virkamiespakkoruotsi, joka nyt on monelle este loppututkinnon suorittamiselle yliopistoissa, korkeakouluissa ja ammattikorkeakouluissa.

Erilaiset kokeilut kieltenopetuksessa ovat tervetulleista ja suorastaan välttämättömiä. Mutta tärkeintä nyt on poistaa virkamiespakkoruotsi.

Olen täsmälleen samaa mieltä. Se on edellytys pakon purkamiselle alemmilta tasoilta.

Helsingissä pakkoruotsin tuntimäärä on peruskoulussa noussut kolmanneksen

Nuorimmasta sarjasta lapsiani vanhempi aloittaa syksyllä lukiossa. Nuorempi on vielä alakoulussa, ruotsin opinnot eivät ole
vielä alkaneet. Niinpä NRRn kertoma lisäys ei ole perheessämme konkretisoitunut. Miten muutos tulee mahdollisesti näkymään nuorimmaisen lukujärjestyksessä,
paitsi että ruotsinopinnot alkavat jo kuudennelta luokalta?

Folktinget vaati lukiouudistuksessa yhtä lisäkurssia pakkoruotsin pakollisiin

Olen seuraillut Folktingetin nettisivuja. Sivut pitävät sisällään pelkkää liirum laarumia, niinpä eivät
kerro mitään NRRn mainitsemasta aloitteesta. Mikä mahtaa olla aloitteen status?