vapaakielivalinta.fi

Kielipolitiikkaan porkkanaa, ei keppiä
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... -ei-keppia

Hyvä ja selkeä esitys.

Minusta tärkeää on seurata perheiden kielitoiveiden kehittymistä, vaikkei niihin koulukohtaisesti pystyttäisikään vastaamaan.

Kuitenkin toivon, että kieliin perustuvaa luokkajakoa ei tulisi. Lähiökouluissa on usein yritetty estää oppilaspako keskustan erityiskouluihin tarjoamalla musiikkiluokkaa ja kielikylpyluokkaa laatutietoisille vanhemmille. Kyse näissä valinnoissa on pohjimmiltaannsiinä, että halutaan valita oman lapsen luokkatovereiksi samanlaisista laatutietoisista ja kunnianhimoisista kodeista tulevia lapsia. Kun samaan aikaan maahanmuuttajataustaisten lasten määrä kasvaa (puhutaan kymmenistä prosenteista koulun oppilaista), sairaalakoulun tai eritysluokan sijaan tavalliseen kouluun sijoitettujen erityslasten määrä kasvaa ja sosiaalisessa ahdingossa elävien perheiden määrä kasvaa, pako valintakoeluokille ja kielikouluihin voimistuu. Toivon, että valinnanvaraa tarjotaan tavisluokkien ja taviskoulujen puitteissa.

NRR kirjoitti:Hyvä ja selkeä esitys.

Minusta tärkeää on seurata perheiden kielitoiveiden kehittymistä, vaikkei niihin koulukohtaisesti pystyttäisikään vastaamaan.

Kuitenkin toivon, että kieliin perustuvaa luokkajakoa ei tulisi. Lähiökouluissa on usein yritetty estää oppilaspako keskustan erityiskouluihin tarjoamalla musiikkiluokkaa ja kielikylpyluokkaa laatutietoisille vanhemmille. Kyse näissä valinnoissa on pohjimmiltaannsiinä, että halutaan valita oman lapsen luokkatovereiksi samanlaisista laatutietoisista ja kunnianhimoisista kodeista tulevia lapsia. Kun samaan aikaan maahanmuuttajataustaisten lasten määrä kasvaa (puhutaan kymmenistä prosenteista koulun oppilaista), sairaalakoulun tai eritysluokan sijaan tavalliseen kouluun sijoitettujen erityslasten määrä kasvaa ja sosiaalisessa ahdingossa elävien perheiden määrä kasvaa, pako valintakoeluokille ja kielikouluihin voimistuu. Toivon, että valinnanvaraa tarjotaan tavisluokkien ja taviskoulujen puitteissa.

Koulujen ja kuntien resurssit sen käytännössä määräävät, miten voidaan erikoistua. En näe vielä ongelmaa siinä, että eri kouluissa olisi erilainen kielitarjonta.

Mielestäni olisi suotavaa, että koulut voisivat tarjota erilaisia kielivaihtoehtoja valittavaksi. Englantia useimmat haluavat, joten englannin pitäisi olla aina tarjolla, mutta englannin lisäksi koulut voisivat tarjota erilaisia vaihtoehtoja.

Ainakin suurimmissa kaupungeissa luulisin löytyvän halukkaita lukemaan vaikkapa kiinaa, japania, espanjaa tai italiaa. Mamuvoittoisissa lähiöissä voitaisiin tarjota suurimpien mamuryhmien kieliä esim. venäjää, somaliaa tai arabiaa.

Jaska kirjoitti:Koulujen ja kuntien resurssit sen käytännössä määräävät, miten voidaan erikoistua. En näe vielä ongelmaa siinä, että eri kouluissa olisi erilainen kielitarjonta.

Kouluilla tulee olemaan erilainen kielitarjonta ja se on ok. Halusin vain muistuttaa ongelmista, joita syntyy, jos luokkia perustetaan kielivalintojen perusteella.

NRR kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Koulujen ja kuntien resurssit sen käytännössä määräävät, miten voidaan erikoistua. En näe vielä ongelmaa siinä, että eri kouluissa olisi erilainen kielitarjonta.

Kouluilla tulee olemaan erilainen kielitarjonta ja se on ok. Halusin vain muistuttaa ongelmista, joita syntyy, jos luokkia perustetaan kielivalintojen perusteella.

Ehkä voisit kirjoittaa auki mitä oikeastaan tarkoitat, tai antaa linkin, jos olet jo aihetta käsitellyt. Meillä oli jo 80-luvulla kolmannelta luokalta alkaen englannin luokka ja ruotsin luokka. En oikein ymmärrä, millaisia ongelmia siitä voisi seurata.

Jaska kirjoitti:

NRR kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Koulujen ja kuntien resurssit sen käytännössä määräävät, miten voidaan erikoistua. En näe vielä ongelmaa siinä, että eri kouluissa olisi erilainen kielitarjonta.

Kouluilla tulee olemaan erilainen kielitarjonta ja se on ok. Halusin vain muistuttaa ongelmista, joita syntyy, jos luokkia perustetaan kielivalintojen perusteella.

Ehkä voisit kirjoittaa auki mitä oikeastaan tarkoitat, tai antaa linkin, jos olet jo aihetta käsitellyt. Meillä oli jo 80-luvulla kolmannelta luokalta alkaen englannin luokka ja ruotsin luokka. En oikein ymmärrä, millaisia ongelmia siitä voisi seurata.

Esimerkki nykyisyydestä: Eräällä yläkoululla luokat jaetaan kielivalintojen mukaan, yhdellä luokalla enrura, toisella enrusa ja kolmannella pelkkä enru. Tällä kolmannella luokalla on oppilaiden keskiarvo huomattavasti heikompi kuin kahdella muulla. Sinne ovat päätyneet kaikki, joilla on oppimisen vaikeuksia ja kaikki, joiden kotona ei erityisemmin olla kiinnostuneita lasten koulunkäynnin tukemisesta. Siellä on huomattavasti levottomampaa, siellä on myös poikaenemmistö. Opettajat ovat vaatineet, että vain joka kolmannella kerralla saavat sen luokan valvontaluokakseen.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa oppilaat jaetaan (kielten, matikan tai vaikkapa musiikin) avulla ryhmiin, sitä eriytyneempiä luokista tulee ja sitä voimakkaammin jakoa käytetään valitsemaan lapselle koulukaverit ja työrauha. Minusta peruskoululaisten jakaminen näin kiertoteitse eräänlaisiin tasoryhmiin ei ole paras ratkaisu. Joskus tuntuu, että varhaisten kielivalintojen kannattajat hakevat juuri tätä jakoa ja sen kautta yhteiskunnallisen aseman uusintamista. Vasemmisto usein puhuu siitä, että vapaaehtoisuus lisää eriarvoisuutta, vaikka eriarvoisuutta lisätään lähinnä valintoja myötäilevän luokanmuodostuksen avulla.

Kerhot olisivat hyvä tapa varhaistaa ja laventaa kieltenopetusta, mutta kerhotuntikorvaus on niin paljon tuntikorvausta pienempi, ettei se tule houkuttamaan päteviä opettajia.