vapaakielivalinta.fi

Kansalaisaloite ruotsin vapaaehtoistamiseksi tyrmättiin sivistysvaliokunnassa virkamiesten kielitaitoavaatimuksilla eli pääasiassa kielitaitolailla.

Kansalaisaloite ruotsin vapaaehtoistamiseksi sai täystyrmäyksen myös eduskunnassa, vaikka eduskunnassa oli jopa yli puolet pakkoruotsin vastustajia. Ehdotus tyrmättiin konkretian puutteen takia eli ei oltu eritelty sitä, mitä lakipykäliä pitää muuttaa ja miten niitä pitää muuttaa.

Seuraavan kansalaisaloitteen on lähdettävä kielitaitolain muuttamisesta tai ainakin sen tulee sisältää kielitaitolain muuttaminen, koska muuten käy samalla tavalla, kun nyt kävi.

Jos haluatte, että RKP saa nauraa kerta toisensa jälkeen, kun kansalaisaloite ei mene läpi, niin tehkää joka kerta täysin samanlainen kansalaisaloite.

Itse näkisin mielelläni, että vain englanti olisi pakollinen, mutta kukaan ei pysty kumoamaan EK:n tekemiä selvityksiä, jotka osoittavat, että kielitaitoa pitää laajentaa eikä supistaa. Tämä tarkoitaa sitä, että seuraavassa kansalaisaloitteessa tulee ehdottaa sitä, mitä EK on ehdottanut, eli kouluissa säilyy kaksi pakollista kieltä, mutta ruotsi on valinnainen kieli muiden kielten kanssa. Tuntimäärät ovat asia erikseen.

Jos ehdotusta vastustetaan sillä, että valinnaisuus maksaa liikaa, niin vastine on se, että lain muuttaminen ei maksa mitään. Kunnille annetaan vapaus tarjota kieliä, mutta kuntia ei tarvitse velvoittaa tarjoamaan muita kieliä. Kouluissa säilyy pakollisena A1- ja B1-kieli, mutta koululaieista poistetaan se pykälä, jossa todetaan, että "oppimäärä sisältää - - kaikille yhteisinä aineina äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista kotimaista kieltä - -". Toinen vastine on se, että koulutus on sijoitus eli koulussa ei opeteta sitä, mikä on halpaa vaan sitä, mikä tuottaa parhaiten. Pakkoruotsin tuotos on kaikkein huonoin. Englannin tuotos on paras. Jos halutaan laajempaa kielitaitoa, kuten EK haluaa, niin kustannustehokkain tapa on säätää kaksi pakollista, mutta tarjonnasta vapaasti valittavaa kieltä.

Edellinenkään ei tietenkään mene läpi, jos kielitaitolaki säilytetään ennallaan eli myös kansalaisaloite ruotsin valinnaistamiseksi muiden kielten kanssa tullaan tyrmäämään joka kerta virkamiesten kielitaitoavaatimuksilla ts. kielitaitolain vaatimuksilla.

Kansanedustajat on saatava aivan ensiksi myöntämään se, että kielitaitolaissa on paha demokratiavaje:

Kielitaitolaki 5 §:
"Suomen ja ruotsin kielten taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä."

Edellinen tarkoittaa, että on pakko säätää ruotsin taidon vaatimus yleisesti kaikkia julkista valtaa käyttäviä henkilöitä koskien, sen sijaan että mentäisiin kielilain mukaan, jossa vaatimus koskee viranomaisia yksikköinä eikä yksittäisiä virkamiehiä.

Kielitaitolaki 6 §:
"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa."

Edellinen tarkoittaa, että edellytetään ruotsia taitoa yleisesti kaikilta, joilla vaatimus tehtävään on korkeakoulututkinto, sen sijaan että mentäisiin kielilain mukaan, jossa vaatimus koskee viranomaisia yksikköinä eikä yksittäisiä virkamiehiä.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ ... 30424#L2P5

Pakkoruotsia ei voida poistaa, jos ensin tai samalla perusopetuslain ja lukiolain muuttamisen kanssa ei poisteta kielitaitolain 5 ja 6 §:ää.

Pakkoruotsin poistamiseksi:

1. Perustuslakia ei tarvitse muuttaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

2. Kielilakia ei tarvitse muuttaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423

3. Kielitaitolain 5 § ja 6 § pitää muuttaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ ... 30424#L2P5

4. Perusopetuslain 4:11 § pitää muuttaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ ... 0628#L4P11

5. Lukiolain 3:7 § pitää muuttaa
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ ... 80629#L3P7

6. Yliopistoasetuksen 6 § pitää muuttaa
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794

7. Ammattikorkeakouluasetuksen 8 § pitää muuttaa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030352

8. Ammattikouluasetuksen 2 § pitäää muuttaa.
Ammattikoululain 12 § (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ ... 30#L3P12-3) muuttuu 1.8.2015 alkaen ja maininta pakkoruotsista poistuu, mutta pakkoruotsi määrätään seuraavalla asetuksella, joka tulee voimaan samaan aikaan eli 1.8.2015:
Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140801

Kiitos, tästä on hyvä jatkaa!

A. Salminen kirjoitti:Kansalaisaloite ruotsin vapaaehtoistamiseksi tyrmättiin sivistysvaliokunnassa virkamiesten kielitaitoavaatimuksilla eli pääasiassa kielitaitolailla.

Kansalaisaloite ruotsin vapaaehtoistamiseksi sai täystyrmäyksen myös eduskunnassa, vaikka eduskunnassa oli jopa yli puolet pakkoruotsin vastustajia. Ehdotus tyrmättiin konkretian puutteen takia eli ei oltu eritelty sitä, mitä lakipykäliä pitää muuttaa ja miten niitä pitää muuttaa.

Seuraavan kansalaisaloitteen on lähdettävä kielitaitolain muuttamisesta tai ainakin sen tulee sisältää kielitaitolain muuttaminen, koska muuten käy samalla tavalla, kun nyt kävi.

Wikipedia:

Ainoa kielitaitolaissa oleva konkreettinen kielitaitovaatimus on, että korkeakoulututkintoa edellyttävien valtion työsuhteissa kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisissä viranomaisissa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yksikielisissä viranomaisissa vaaditaan toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito. Muuta valtion henkilöstöä koskevia suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevia kelpoisuusvaatimuksia voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

Kielitaidon osoittamista varten laissa on säännökset valtion kielitutkintolautakunnasta ja valtionhallinnon kielitutkinnoista. Lisäksi kielitaidon voi osoittaa opinnoilla. Tästä on tarkemmat määräykset valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Perusperiaatteena on, että erinomaisen kielitaidon osoittamiseen vaaditaan kyseisellä kielellä saatu koulusivistys ja samalla kielellä suoritettu korkeakoulututkinto tai magna cum laude approbatur ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeessa. Hyvän tai tyydyttävän kielitaidon osoittamiseen vaaditaan vähintään arvosanalla hyvä tai tyydyttävä suoritetut korkeakoulututkinnon pakolliset kieliopinnot, mutta myös tietyillä yo-tutkinnon arvosanoilla on mahdollista osoittaa vastaava kielitaito. Myös yleisillä kielitutkinnoilla on mahdollista osoittaa erinomainen, tyydyttävä tai hyvä kielitaito.

Yleinen väärinkäsitys

Yleinen väärinkäsitys on, että kielilaki tai kielitaitolaki edellyttäisi kaikilta julkishallinnon virkamiehiltä suomen ja ruotsin taitoa. Todellisuudessa riittää että viranomaisissa on riittävästi molempia kieliä osaavia niissä tehtävissä, joissa kielitaitoa tarvitaan. Valtion viranomaisten kielitaitovaatimukset koskevat pääsääntöisesti virkoja, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto tai joihin liittyy julkisen vallan itsenäistä käyttöä. Kuntien henkilöstön kielitaitovaatimukset kunnat asettavat itse.

Ulkomaalaiset

Kansalliskielten taitovaatimus rajoittaa periaatteessa ulkomaalaisten mahdollisuuksia työllistyä julkisiin virkoihin. Käytännössä kielitaitovaatimukset on kuitenkin muotoiltu niin, että ne ovat vain harvoin este ulkomaalaisen viransaannille.

Monien tutkimusta harjoittavien virastojen, kuten VTT:n ja METLA:n useimpien virkojen pätevyysvaatimukset on määritelty siten, että tavallisiin tutkijanvirkoihin ei ole kielitaitovaatimuksia. Sen sijaan useimpiin hallinnon virkoihin, joihin vaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, kielitaitovaatimukset ovat voimassa. Erikoistapauksissa Valtioneuvosto voi myöntää näihin tai muihin valtionhallinnon virkoihin erivapauden kielitaitovaatimuksista. Käytännössä erivapauksia on myönnetty harvoin, viimeksi vuonna 2002 VTT:n tutkimusprofessori Sergei Vainšteinille.

Yliopistojen, jotka palkkaavat paljon ulkomaalaisia tutkijoita ja professoreja, virkamiesten kielitaitovaatimuksista on omat määräyksensä yliopistolaissa. Nämä vaatimukset ovat tuntuvasti kielitaitolain vaatimuksia löyhemmät. Tämän vuoksi yliopistoissa on paljon virkamiehiä ja työsuhteisia tutkijoita, joilla ei ole mainittavaa kansalliskielten taitoa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielitaitolaki

Mitä siis kielitaitolaki oikeasti vaatii? Kuka tulkitsee?

Wikipediassa Pekka Hallbergin kohdalla:

Hallberg oli puheenjohtaja Paavo Lipposen pääministerikaudella asetetussa, vuosina 1999 - 2003 toimineessa kielilakikomiteassa, jonka toiminnan tuloksena Suomeen säädettiin uusi kielilaki ja uusi kielitaitolaki. Hallberg on puolustanut koulujen kaikille pakollista ruotsin opiskelua ja antanut perusteeksi kielilait, joita hän on ollut itse ajamassa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Hallberg

Onko siis pakkoruotsin ns. perusteet hakattu lakiin vasta Lipposen ja Hallbergin myötävaikutuksella 2003?

Kansalaisaloite kielitaitolain muuttamiseksi on hyvä idea.

Mutta mikä olisi tuon aloitteen läpimenomahdollisuus nykyisessä kaksikielisyysmytologiassa,
jos kerran se torpedoi maalaisjärjellä tajuttavan kahden kansalliskielen velvollisuuden kohtuullistamisen ?

Ittse ongelman ydin onkin vääristynyt "syy-seuraus" -ajattelu.

Koko ajatteluketjuhan on lähtökohtaisesti epälooginen:

VÄÄRISTYNYT NYKYAJATTELU:

Siitä, että valtion virkamiehen pitää osoittaa toisen kotimaisen kielen tyydyttävä osaaminen
päästäkseen virkaan, seuraa, että jokaikisen korkeakoulutettavan pitää suorittaa
ruotsin todistukseen oikeuttava kielikoe juuri korkeakoulussa..

Suurin osa korkeakoulutetuista ei kuitenkaan koskaan päädy valtion virkaan, joten kielitaidon osoittaminen
tulisi rajoittaa (= mahdollistaa) niille, jotka aikuisiällä tietävät lähtevänsä virkamiesuralle..

Lisää asiasta tässä tohtorikoulutettavan blogissa:

Oma tulkintani siitä on seuraava:

Siitä, että valtion virkamiehen pitää osoittaa toisen kotimaisen kielen tyydyttävä osaaminen
päästäkseen virkaan, EI seuraa, että jokaikisen korkeakoulun suorittajan pitää suorittaa
ruotsin todistukseen oikeuttava kielikoe juuri korkeakoulussa..

Minua viisaamman ilmaisemana sama asia:

6) Kielten oppiminen: Pakollisesta virkamiesruotsista luovutaan. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus suorittaa valtionhallinnon kielitutkinto. Virkamiesruotsista luopuminen ei vaikuta julkisten työnantajien kielitaitovaatimuksiin.
Jatkossa korkeakouluopiskelijat voivat arvioida itse, tarvitsevatko kielitutkintoa heti valmistumisensa jälkeen.
Elinikäisen oppimisen periaate ei sulje keneltäkään ruotsin kielen osaamisen suorittamisen mahdollisuutta pois.
Kaikkien korkeakoulujen yhteistyössä kielivalikoimasta voidaan tehdä nykyistä runsaampaa. Alojen yleisimpiä kieliä opitaan käyttämään, kun joitain yleisimpiä peruskursseja opetetaan muilla kielillä kuin suomeksi.

http://www.jukkavornanen.fi/2015/04/9-t ... sesta.html

JV Lehtonen kirjoitti: Lisää asiasta tässä tohtorikoulutettavan blogissa:

Pitikö tässä olla linkki?

NRR kirjoitti:

JV Lehtonen kirjoitti: Lisää asiasta tässä tohtorikoulutettavan blogissa:

Pitikö tässä olla linkki?

http://www.jukkavornanen.fi/2015/04/9-t ... sesta.html

YDIN:

Virkamiesruotsista luopuminen ei vaikuta julkisten työnantajien kielitaitovaatimuksiin.
Jatkossa korkeakouluopiskelijat voivat arvioida itse,
tarvitsevatko kielitutkintoa (heti) valmistumisensa jälkeen.

NRR kirjoitti: Mitä siis kielitaitolaki oikeasti vaatii? Kuka tulkitsee?

Kielitaitolaki vaatii "vain" sen, mitä siellä sanotaan (valtion henkilöstö, jolta edellytetään kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa), mutta unohdatte mm. sen, että korkeakoulujen pakkoruotsi eli ns. virkamiesruotsi perustuu nimenomaan kielitaitolakiin. Yliopistoja sekä AMK:a koskevissa asetuksissa sanotaan, että opiskelijan on saavutettava se kielitaito, joka mainitaan kielitaitolain 6 §:ssä.

Älkää myöskään vähätelkö sitä, miten paljon Suomessa on valtion virkoja, joihin vaatimuksena on korkeakoulututkinto. Esim. poliisin tutkinto on nykyään korkeakoulututkinto.

Ennen kaikkea kielitaitolailla on kuitenkin periaatteellinen merkitys eli kielitaitolain 5-6 § luo Suomen kielipolitiikkaan periaatteen, jossa 100 %:lta vaaditaan ruotsin osaamista 5 %:n takia. Niin kauan, kuin kielitaitolaki on olemassa, niin kauan Suomessa on hyväksytty periaate, että 100 %:lta voidaan vaatia ruotsin osaamista 5 %:n takia.

Kielitaitolain muuttamisella on siis ennen kaikkea periaatteellinen merkitys eikä kyse ole siitä, kuinka monta sellaista virkaa Suomessa on, jota kielitaitolaki koskee.

Kielitaitolaki on se laki, jolle virkamiesruotsi perustuu > 2. asteen ruotsi perustuu virkamiesruotsiin > peruskoulujen ruotsi perustuu 2. asteen ruotsiin.

Nyt on kokeiltu se, että vaaditaan peruskouluista pakkoruotsia pois ja vastaus on ollut se, ettei sitä voida poistaa, koska niin monissa viroissa pitää osata ruotsia. Näin ollen seuraava agenda on se, että saadaan pois tilanne, että liian monissa viroissa pitää osata ruotsia. Laajimman yksittäisen vaatimuksen sekä ennen kaikkea periaatteen kielipolitiikkaan luo kielitaitolain 6 § ja tämä tulee hyvin esille mm. juuri siitä, että korkeakouluja koskevissa asetuksissa viitataan suoraan kielitaitolain 6 §:ään.

Näkökulman asiaan on muututtava, jos asiassa halutaan edistyä eli jos halutaan päästä itse asiaan julkisessa keskustelussa, sen sijaan että vastapuoli voi jatkaa samaa hokemista, että pakkoruotsia ei voida poistaa, koska viroissa pitää osata ruotsia.

Enää ei pidä kysellä päättäjiltä, miksi pakkoruotsia tarvitaan, vaan pitää kysyä päättäjiltä, miten te oikeutatte kielitaitolain 6 §:n eli sen, että laki määrää, että Suomessa on oltava jokaista ruotsinkielistä kohden 18-kertainen määrä valtion virkamiehiä verrattuna siihen, mitä valtion virkamiehiä on jokaista suomenkielistä kohden.

Päättäjät eivät ole koskaan joutuneet vastaamaan tähän kysymykseen, joten olisi korkea aika laitaa heidät vastaamaan!

A. Salminen kirjoitti: Kansanedustajat on saatava aivan ensiksi myöntämään se, että kielitaitolaissa on paha demokratiavaje:

Kielitaitolaki 5 §:
"Suomen ja ruotsin kielten taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista on aina säädettävä, jos henkilöstön tehtäviin kuuluu yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta merkittävää julkisen vallan käyttöä."

Edellinen tarkoittaa, että on pakko säätää ruotsin taidon vaatimus yleisesti kaikkia julkista valtaa käyttäviä henkilöitä koskien, sen sijaan että mentäisiin kielilain mukaan, jossa vaatimus koskee viranomaisia yksikköinä eikä yksittäisiä virkamiehiä.

Kielitaitolaki 6 §:
"Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa."

Edellinen tarkoittaa, että edellytetään ruotsia taitoa yleisesti kaikilta, joilla vaatimus tehtävään on korkeakoulututkinto, sen sijaan että mentäisiin kielilain mukaan, jossa vaatimus koskee viranomaisia yksikköinä eikä yksittäisiä virkamiehiä.

Onko siis niin, että tätä vaatimusta ei ollut ennen vuotta 2003?

NRR kirjoitti: Onko siis niin, että tätä vaatimusta ei ollut ennen vuotta 2003?

Oli vaatimus olemassa jo ennen vuotta 2003, mutta se oli eri nimellä:

Laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta
https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1922/19220149

Mitä merkitystä tällä on? En minä ainakaan ole väittänyt, että tällaista epädemokraattista vaatimusta ei olisi ollut jo aikaisemmin, mutta nimellä "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" se tuli voimaan vuonna 2004.

Vertaamatta sen tarkemmin alkuperäistä laki ja nykyistä lakia, niin alkup. laki koski nimen perusteella vain valtion virkamiehiä, kun uusi laki koskee julkisyhteisöjä, joka on laajempi käsite kuin valtion viranomainen ja laajempi kuin ylipäätään viranomainen eli tällä perusteella väitän, että kielitaitovaatimukset laajenivat vuonna 2004 kuten niitä on laajennettu myös muilla laeilla ja näin "pakkoruotsia ei voida poistaa, koska julkisyhteisöjä koskevat ruotsin taidon vaatimukset ovat niin laajat", kuten Pekka Hallberg toi esille sivistysvaliokunnassa.

Julkisyhteisöjä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Julkisyhteis%C3%B6

A. Salminen kirjoitti:

NRR kirjoitti: Onko siis niin, että tätä vaatimusta ei ollut ennen vuotta 2003?

Oli vaatimus olemassa jo ennen vuotta 2003, mutta se oli eri nimellä:

Laki valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta
https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1922/19220149

Mitä merkitystä tällä on? En minä ainakaan ole väittänyt, että tällaista epädemokraattista vaatimusta ei olisi ollut jo aikaisemmin, mutta nimellä "Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta" se tuli voimaan vuonna 2004.

En tarkoittanutkaan, että sinä olisit niin väittänyt, vaan halusin tietää, missä jos missään vastaava säädös oli aiemmin. Kiitos tästä tiedosta.

On oikeastaan ihan sama mistä päästä muutos, pakkoruotsituksen lakkauttaminen, alkaa. Kunhan nyt ylipäätänsä vaan alkaa.

Jos pakkoruotsi saadaan pois suomenkielisistä kouluista, niin kielilakeja on pakko muuttaa. Jos kielilakeja muutetaan ensin, niin silloin myös suomenkielisten pakkoruotsin opetusta on turhana rajusti supistettava, perusteita pakkoruotsille ei enää löydy.

Koulujen pakkoruotsi on kaikille suomenkielisille tuttu asia, koska se rasittaa kaikkia suomenkielisiä. Virkamiespakkoruotsin pykälät eivät kaikkia koske, sillä ani harva suomenkielinen suuntaa virkamiesuralle, joten kielilakien pykäliä ei oikein tunneta. Lyhenne RVV = ruotsia vaille valmis alkaa kuitenkin olemaan jo varsin tunnettu käsite suomenkielisten korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa.

Pakkoruotsi on mieletön, kohtuuton, järjetön rasite suomenkielisille läpi koulujärjestelmän. Virkamiesten kielitaitovaatimukset ovat täysin päättömiä, täysin ufoja. Yhtä suuri mahdollisuus on virkamiehen kohdata ufo suomenkielisillä/kaksikielisillä alueilla, kuin saada ruotsinkielinen (huom.suomea osaamaton suru) asiakkaakseen. Ufon kohtaaminen voi olla jopa todennäköisempää kuin suomea osaamattoman surun kohtaaminen.

Ennen kaikkea kielitaitolailla on kuitenkin periaatteellinen merkitys eli kielitaitolain 5-6 § luo Suomen kielipolitiikkaan periaatteen, jossa 100 %:lta vaaditaan ruotsin osaamista 5 %:n takia. Niin kauan, kuin kielitaitolaki on olemassa, niin kauan Suomessa on hyväksytty periaate, että 100 %:lta voidaan vaatia ruotsin osaamista 5 %:n takia.

Kielitaitolain muuttamisella on siis ennen kaikkea periaatteellinen merkitys eikä kyse ole siitä, kuinka monta sellaista virkaa Suomessa on,
jota kielitaitolaki koskee.

Totta, aivan totta. Tämä varmasti tulee esiin, kun aletaan pohtia lainsäädännöllisiä edellytyksiä joustaa
toisen kansalliskielen opiskeluvelvollisuudesta.

Eli päädymme ARVOKESKUSTELUUN!

Pitääkö jokaiselta kansalaiselta vaatia 5 %:n de facto kielivähemmistön kielen osaamista laajemman kieliosaamisen kustannuksella ??


Mutta emmekös me ole tätä kysymystä jo vuosikausia pyöritelleet täällä ??
Edelleen pyörimme tämän 5 %:n vähemmistön erityisaseman ympärillä!

Onneksi eduskunnan äänestyspäätös (Kiurun ponsi) lähtee siitä,
että ruotsin kielen osaamisen ei tarvitse olla kattavuudeltaan 100 %..

Nyt pitää vain keksiä, miten lakeja muutetaan, jotta periaate saadaan muutettua käytännöksi.
Saattaa siis tulla eteen tuo kielitaitolakikin ja sen kohtuullistaminen..
Onhan jo vaadittu suomen kielen osaamisen vaatimusten höllentämistä, jotta maahanmuuttajat työllistyisivät..

Mutta miten ihmeessä yliopistot ja korkeakoulut ylipäätään ovat muuttuneet virkamieshautomoksi ruotsin kielen suhteen ?
Eikö niillä ole tärkeämpää tekemistä ? Esim. tutkimustyö ??
Siinäkin arvokeskustelun paikka! Arvokeskustelun, jota ei uskalleta käydä!

Katsokaa google RAKE yliopistot!
http://www.unifi.fi/toiminta/rake/

Erityisesti RAKE vieraat kielet: Pakkoruotsi on jätetty pois pohdinnoista suosiolla!
Niin tulenarka kysymys se on!

http://www.unifi.fi/wp-content/uploads/ ... portti.pdf
http://www.unifi.fi/wp-content/uploads/ ... to0614.pdf

JV Lehtonen kirjoitti:

Ennen kaikkea kielitaitolailla on kuitenkin periaatteellinen merkitys eli kielitaitolain 5-6 § luo Suomen kielipolitiikkaan periaatteen, jossa 100 %:lta vaaditaan ruotsin osaamista 5 %:n takia. Niin kauan, kuin kielitaitolaki on olemassa, niin kauan Suomessa on hyväksytty periaate, että 100 %:lta voidaan vaatia ruotsin osaamista 5 %:n takia.

Kielitaitolain muuttamisella on siis ennen kaikkea periaatteellinen merkitys eikä kyse ole siitä, kuinka monta sellaista virkaa Suomessa on,
jota kielitaitolaki koskee.

Totta, aivan totta. Tämä varmasti tulee esiin, kun aletaan pohtia lainsäädännöllisiä edellytyksiä joustaa
toisen kansalliskielen opiskeluvelvollisuudesta.

Eli päädymme ARVOKESKUSTELUUN!

Pitääkö jokaiselta kansalaiselta vaatia 5 %:n de facto kielivähemmistön kielen osaamista laajemman kieliosaamisen kustannuksella ??

Eikä vain muun kieliosaamisen kustannuksella vaan opiskelijoiden ajan ja voimien sekä opintoihin sijoitettujen verovarojen kustannuksella - JA VASTOIN OPISKELIJAN OMIA TARPEITA, TOIVEITA JA TAVOITTEITA ILMAN SANOTTAVAA HYÖTYÄ.

Seuraava kysymys kuuluukin, miksi meillä on resurssisyöppö pakkoruotsi, miksi monikielistyvää ja erilaistuvaa todellisuutta korvalle lyövä pakkoruotsi?

Oikea vastaus ei tietenkään ole kielitaitolaki, vaikka sitä asian hämärryttämiseksi ja muka laillisuusperusteita noudattaen helkytellään.

Oikea vastaus on kaikkien huulilla, mutta sitä ei saa sanoa. Siksi tätä keskustelua ei voi käydä.

Oikea vastaus on kaikkien huulilla, mutta sitä ei saa sanoa. Siksi tätä keskustelua ei voi käydä.

Jälleen kerran kutsuin muutoksen vastustajia tänne.. mutta tosiaan heillä on piiloagenda,
jota ei saa suomeksi ääneen lausua, joten keksitään aina uusia kiertoilmaisuja.

Nyt olisi saatava pakkoruotsin piiloagenda esiin ja avoimeen arviointiin!

Tosin aika hyvin toimittajat vaalitenteissä kaksoisstandardin ottivat esiin,
mutta sen jälkeen asia taas painui unhollaan ja esim. kankaanniemien seksijuttuihin ja muiden
"yhteiskunnallisesti merkittävämpien asioiden varjoon.. (kaksinaismoraalia kyllä Toimiltakin..ei sen puoleen..)

Kuulemma keskustelijoita oli hankala löytää, eikä ihme. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että pakkoruotsin järkevä kritiikki torjutaan ruotsivihana ja käännetään keskustelu esittäjän tai hänen lastensa asenneongelmiin, tyhmyyteen ja laiskuuteen. Kuka haluaa käydä ottamassa sellaista vastaan?

Minä olen valmis ottamaan tätä lokaa niskaan, mutta
tänne on vaikea löytää pakkoruotsin puolustajia,
eli kukahan tässä nyt välttelee ongelmanratkaisua ??