Magma: pakkoruotsin argumentit puolesta ja vastaan

[NRR]

Magma on laatinut keväällä tiivistelmän argumenteista pakkoruotsin puolesta ja vastaan http://magma.fi/post/2015/3/27/den-obli ... -i-korthet

1. Ruotsi on hyödyllistä työelämässä kontakteissa ruotsalaisten ja pohjoismaalaisten kanssa

<>

Suuressa osassa maata ruotsia ei tarvita, suomi riittää

[po. Suomessa riittää useimmissa kunnissa suomi, muu kielitaito on saatava valita suomenkielisten ja uussuomalaisten omista lähtökohdista - ruotsinkieliset valitkoon omista lähtökohdistaan]

2. Ruotsi on välttämätöntä pohjoismaisessa yhteistyössä

<>

Englanti riittää pohjoismaisessa yhteistyössä

[po. Suurin osa yhteistyöstä tehdään englanniksi jo nyt, ruotsintaitoisia riittää jatkossakin siellä, missä tarvitaan]

3. Ruotsi on silta muiden kielten osaamiseen

<>

Ruotsi estää muitten kielten oppimista

[po. Ruotsi vie yhden kielen paikan - juuri tästä syystä pakkosuomi poistettiin Ahvenanmaalta. Porttiteoriaa ei ole todennettu, eivätkä äidinkieleltään ruotsinkieliset lapset Ruotsissa ole mitenkään erityisen kielitaitoisia - toki maailmankieliä osaavat enemmän kuin me, mutta heillä ei olekaan pakkosuomea.]

4. Pakko on välttämätön laajalle kieltenopiskelulle

<>

Pakko vähentää kiinnostusta ruotsiin

[po. Valinnaisuus suo mahdollisuudet laajaan kielivarantoon, meillä ja muualla]

5. Finländereiden pitäisi pyrkiä EU:n kielibarometrin tavoitteeseen (kaksi kieltä äidinkielen lisäksi)

<>

Ihmisellä on rajallinen kyky oppia useita kieliä

[po. Kaksi vierasta kieltä onkin ok. Koska aikaa ja voimia on rajallisesti, pakkoruotsi rajoittaa kaikkien kielitaidon englantiin (ei pakollinen mutta kaikille hyödyllinen) ja ruotsiin (ei useimmille hyödyllinen mutta kaikille pakollinen)]

6. Ruotsin opetusta tulee aikaistaa Etelä-Tirolin, Baskimaan ja Walesin mallin mukaan

<>

Ihmisillä ei ole motivaatiota opiskella kieltä, mikä vaatii ponnisteluja ja tuntuu tarpeettomalta

[po. Kieltenopetusta on kehitettävä oppilaiden ja kotien ehdoilla ja toiveiden mukaan - kieltenopiskelu vaatii paljon sekä kouluaikana että koulun jälkeen ylläpitotyötä, siihen pystyy parhaiten, jos on saanut valita itselleen merkitykselliset kieliopinnot]

7. Pakollista ruotsia tarvitaan, jotta voidaan selvytyä akateemisista kielitaitovaatimuksista

<>

Valtakunnallinen kielikoe riittää niille, jotka hakevat virkoihin terveydenhuollossa ja oikeuslaitoksessa

[po. Virkaruotsin kaltaista järjestelyä kaikille akateemisille ei ole missään maailmassa, siitä ja virkojen väärinmitoitetuista kielitaitovaatimuksista on luovuttava monikielistyvän maan todellisuuden mukaisesti]

8. Yo-ruotsi on varoittava esimerkki, sen suosio laski vapaaehtoisuuden myötä (1/5 kirjoittaa)

<>

Vapaaehtoisen ruotsin imago on positiiviseempi

[po. Yo-ruotsi poistettiin niin rehtorien, opiskelijoiden kuin poliitikkojen toiveiden mukaan mm. jotta lukion kohtuuton kielipainotus hiukan vähenisi, reput vähenisivät ja opintoajat eivät enää pitenisi ja jotta ammattikoulutietä kokeisiin tulevat voivat paremmin mitoittaa kokeet vastaamaan omaa osaamistaan, jotta matemaattisluonnontieteelliselle osaamiselle tehtäisiin tilaa kirjoituksissa - lukiossa on kyse jostain ihan muusta kuin ruotsinopinnoista]

9. Pakollinen ruotsi tarvitaan takaamaan tiedot toisessa kotimaisessa

<>

Alueelliset ratkaisut riittävät, silloin kaikkien ei tarvitse opiskella ruotsia vain niiden, jotka valitsevat sen vapaaehtoisesti

10. Åbo Akademin kyselyssä 12/2014 64% katsoo, että ruotsia tarvitaan Suomessa

<>

Tuki ruotsin kielelle on vuodesta 2005 vähentynyt 11 prosenttiyksikköä (Taloustutkimus/Magma 10/2013)

[po. Åbo Akademi 12/2014 ja 74% kansalaisista katsoo, että ruotsin tulee olla vapaaehtoinen!!! - miksi piti sensuroida tämä tulos?]

11. Pakollinen ruotsi tarvitaan, jotta voidaan taata ruotsinkieliset palvelut äidinkielellä

<>

Ruotsintaitoinen joka osastolla riittää ja se onnistuu vapaaehtoisen ruotsin avulla

[po. Pakkoruotsi ei näytä taanneen ruotsinkielisiä palveja, jatkossa ne on suunniteltava erillään suomenkielisten ja uussuomalaisten kieliopinnoista]

12. Yleishyödyllisten aineiden tulee olla pakollisia, kukaan ei puhu pakkomatematiikasta

<>

Pakko on ristiriidassa liberaalin oppimisnäkemyksen kanssa

[po. Missään maailmassa ei ole meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä pakollista vähemmistökieltä alakoulusta yliopistoon, matematiikkaa luetaan kaikkialla]

13. Kaksikieliset alueet ovat voitolla työmarkkinoilla, luovat enemmän "språkmöten"

<>

Motivaatiota vahvistaa vapaaehtoinen kieltenoppiminen, myös työelämässä

14. Finlandilla on historiallinen perintö vaalittavanaan. Ruotsilla on erityisasema

<>

Vieraan kielen pakottaminen kansalle on kulttuuri-imperialismia

15. Ruotsi on osa pohjoismaista kieli-identiteettiä

<>

Suomen kansallisidentiteetti on suomenkielinen

[po. Suomessa enemmistö on suomenkielinen, muunlaisetkin kieli-identiteetit ovat ok mutta niitä ei voi pakottaa muille - Norden taas on vanha monikielinen alue ja skandinaaveja me suomenkieliset emme ole koskaan olleetkaan...]

16. Kielitarjonnan leikkaaminen vähentää nuorten työmahdollisuuksia tulevaisuudessa

<>

Kehitys koulussa vie kohti yhä useampia vapaaehtoisia aineita

[po. Suomalaisilla ja uussuomalaisilla on oikeus rakentaa kieliopinnot omista lähtökohdistaan ja omista tarpeistaan - kaksi pakollista kieltä on ok kunhan maahanmuuttajat ja erityisoppilaat huomioidaan]

17. Eduskunnan päätös selvittää valinnanmahdollisuuksia itäisessä Finlandissa voi johtaa siihen, että oppilaat siellä päätyvät "venäläiseen" reservaattiin

<>

Mahdollisuus valita idässä mahdollistaa monipuolisempaa kielitaitoa

[po. Kokeiluja ei pidä rajata Suomen itäosiin ja vain venäjän kieleen, ollaan rakentamassa laajaa kielivarantoa]

18. Pakollisuuden vastustajat haluavat tehdä Finlandista yksikielisen, suomenkielisen

<>

Meillä ei ole mitään sitä vastaa, että ruotsia puhutaan, mutta ei edes perustuslaki pakota kaikkia oppimaan ruotsia

[po. Jos vanha suru-kaksikielisyys vaatii pakkoruotsia, luovutaan kaksikielisyydestä, annetaan saamen kielillekin kansalliskielistatus ja ryhdytään rakentamaan kielipolitiikkaan todelliselle tilanteelle]

[NRR]

Tässä Magman listassa on vikana se, että sillä voisi vaatia mahdollisuutta lukea ruotsia, mutta pakkoruotsia vaatimaan näillä eväillä ei voi lähteä:
- kontaktit Ruotsiin ja Nordeniin
- ruotsi on porttikieli
- ilman pakkoa ei tule kielitaitoa
- virkojen kielitaitovaatimukset velvoittavat
- yo-ruotsinkokeen vapaaehtoisuus romahdutti sen kirjoittajamäärän
- toisen kotimaisen osaaminen taataan pakolla
- kyselyn mukaan ruotsin tarpeeseen uskotaan (63%)
- palvelut ruotsiksi taataan pakolla
- koska matematiikkakin on pakollista
- kaksikielisyys avittaa työmarkkinoita
- historiallinen perintö velvoittaa
- pohjoismainen kieli-identiteetti velvoittaa
- ilman ruotsia nuorten työmahdollisuudet kaventuvat
- kokeiluista itään venäläinen reservaatti
- kaksikielisyys vaatii

Englanti ei ole meillä pakollinen, vaikka perusteet sen pakollisuudelle löytyisivät: sen ottavat kutakuinkin kaikki ja se tulee vastaan kaikilla aloilla, harrastuksissa, mediassa ja useimmilla matkoilla.

Pakkoruotsille ei ylipäätään voi kerätä perusteita samaan tapaan yrittäen löytää siitä aineksia Pohjolan lingua francaksi, koska käytännössä se vain ei ole sitä. On selvää, että joku voi löytää henkilökohtaisesti painavia syitä valita ruotsi, mutta kaikille yhteisiä syitä ei ole - siksihän se Lipponenkin parahti, että eihän sitä vapaaehtoisesti kukaan valitsisi.

On eri asia vaatia omille lapsille tai vaikkapa tietyn alueen lapsille mahdollisuutta lukea ruotsia kuin vaatia kaikkien lapsille pakkoa. Jos vaatii toisten lapsille pakkoa, on oltava perustelut, jotka nuo toisetkin, ne koulutetut ja elämää nähneet vanhemmat, ymmärtävät - tai on luovuttava pakosta.

[NRR]

Magma:
- aikaistaan ruotsi Etelä-Tirolin, Baskimaan ja Walesin mallin mukaan


Lieneekö teksti Olav S. Melinin käsialaa, hän on aiemminkin vedonnut juuri noihin alueisiin.


Etelä-Tiroli

Taannoin pääkirjoitus Vasabladetissa pohti, miksi Etelä-Tirolissa italiankieliset ovat motivoituneita opiskelemaan saksaa, kun taas uusmaalaiset eivät ole kovin innokkaita opiskelemaan ja käyttämään ruotsia. No ehkä siksi, että Etelä-Tirolissa 70% väestöstä on saksankielisiä ja saksalla lienee edelleen EU:ssa aika keskeinen asema eikä pienen alueen väestö vastaa koko maan kielivarannosta.

Pääkirjoituksessa pääteltiin kahden unkarilaisen (!) tutkijan tekstiin vedoten, että tiukat kielitaitovaatimukset ovat oleellisia motivaatiolle. Pääkirjoituksen mukaan ruotsin elinvoimaisuus Suomessa voidaan palauttaa Ahtisaariprogrammetin avulla. Ainakin toinen pääkirjoituksessa mainituista tutkijoista toimii Svenska sosial- och kommunalhögskolanissa. Hän on aiemmin kirjoittanut ruotsin asemasta Suomessa:
"As a Hungarian who works in a Swedish-speaking milieu in Helsinki, I experience over and over again how difficult it is to get along in Swedish in the city. In many cases, even officially bilingual institutions provide a lame service in Swedish. Sometimes it is only the signs that are bilingual; the personnel are not. Undoubtedly, symbols have their own importance but a language should not live at only a virtual level. It goes without saying that to enhance the service in Swedish, the language requirements must be enhanced. For instance, in the aforementioned South-Tyrol, knowledge of both German and Italian is obligatory in the public sphere: everyone who wants a job there, even a porter or a cleaner, must pass the so-called bilingualism-exam. It is no surprise that you have no difficulties in South-Tyrol with the bilingual service."

Tämä kuulostaa aika pelottavalta - siis jokaisen tulisi suorittaa "kaksikielisyystesti" työpaikan ehtona.

Baskit

Baskimaassa asuu noin kolme miljoonaa ihmistä. Nykyään suuri osa Eteläisen Baskimaan vaurailla alueella asuvista on muuttanut muualta Espanjasta työn perässä eikä edusta baskikansallisuutta. Jopa 40 prosenttia alueen asukkaista edustaa muuta etnistä identiteettiä. Baskin kieltä, Baskimaan alkuperäiskieltä, pidetään Euroopan vanhimpana elävänä kielenä, noin 650 000 ihmistä puhuu äidinkielenään baskia, joista 550 000 asuu Espanjan puoleisessa Baskimaassa ja loput Ranskan puoleisessa. Baskin kielellä ei ole tunnettuja sukulaiskieliä.

Wales

Kymri on pakollista Walesissa ei-yksityisissä kouluissa. Osa kouluista on kymrinkielisiä ja osa englanninkielisiä, joissa kymri on pakollisena 5-16 -vuotiaille. Kyse on englannin syrjäyttämän paikallisen, uniikin kielen säilyttämisestä maassa, jonka pääkieli on samalla maailmanlaajuinen lingua franca. Vielä sata vuotta sitten lähes puolet Walesissa puhui äidinkielenään kymriä, mutta teollisuuden aiheuttamat muuttoliikkeet ovat tuoneet Walesiin englanninkielistä väestöä. Nykyisin kymriä puhuu n. 20% walesilaisista äidinkielenään.

Vertailukohtana baskin ja kymrin pakollisuudelle olisi lähinnä saamen kielten pelastaminen Lapissa. Eikä tuo Tirolikaan Suomeen vertaudu.

Minun on vaikea pitää tällaisia ulkomailta haettuja malleja ja niiden pohjalta tehtyjä päätelmiä kovin objektiivisina, nehän perustuvat alueellisiin alkuperäiskieliin eivätkä koko maan julistamiseen kaksikieliseksi vanhan eliitin kielen perusteella.

Koskaan ei muisteta, ettei missään maassa ole meidän pakkoruotsimme kaltaista pientä, alakoulusta yliopistoon kaikille pakollista vähemmistökieltä.