vapaakielivalinta.fi

Keskustelin ennen vaaleja usean pakkoruotsia kannattavan kansanedustajan ja edustajaehdokkaan kanssa. Aloitin keskustelun taloustilanteella ja vientiin liittyvilä kysymyksillä. Kaikki ehdokkaat puhuivat hyvin innokkaasti vientiteollisuutemme etujen puolesta ja mitä ovat tehneet ja mitä tekisivät tulevaisuudessa vientiteollisuuden hyväksi.

Koska itselä on kokemusta asiasta n. 30 vuotta, otin aina esille vientimyyjiemme kielitaidon (tai paremminkin kielitaidottomuuden). Kerroin kuinka erityisesti suurten kansantalouksien asiakkaiden kieliä osaamme todella heikosti ja samaa mieltä olivat myös ehdokkaat. Kun kysyin heltä mitä mieltä ovat EK:n kielibarometrista (ruotsi sijalla 8), suurin osa ei ollut kuullutkaan asiata. Samoin kysyessäni heiltä sen jälkeen miksi he kannattavat ruotsin pakollisuutta, moni vastasi että eivät ole ajatelleet asiaa vientiteollisuuden ja kansantalouden kannalta vaan näiden vanhojen tuttujen argumenttien perusteella (kaksi kansalliskieltä, pohjoismainen identiteetti, palvelujen tarjonta jne). Joku ehdokas halusi tosin useaamman vieraan kielen opetusta, mutta aika moni tunnusti että EU:n suositus, eli äinkieli + 2 vierasta kieltä saattaisi olla mahdollista hyväksyä.

Rupesinkin miettimään, pitäisikö argumenttiperusteinen keskustelu muuttaa faktaperusteiseksi? Argumenttitaistelu tyyliin ”onko meillä pakkomatematiikka vai ei” on yhdentekevää kinastelua mutta tässä taloudellisessa tilanteessa taloudelliset faktat saattaisi purra paremmin kun kyse on kansantaloutemme pelastamisesta. Jopa paatunein pakon kannattaja haluaa kansakuntamme hyvinvointia, ja se olisi saavutettavissa monipuolistamalla koululaistemme kielitaitoa.

Weeku kirjoitti:Rupesinkin miettimään, pitäisikö argumenttiperusteinen keskustelu muuttaa faktaperusteiseksi? Argumenttitaistelu tyyliin ”onko meillä pakkomatematiikka vai ei” on yhdentekevää kinastelua mutta tässä taloudellisessa tilanteessa taloudelliset faktat saattaisi purra paremmin kun kyse on kansantaloutemme pelastamisesta. Jopa paatunein pakon kannattaja haluaa kansakuntamme hyvinvointia, ja se olisi saavutettavissa monipuolistamalla koululaistemme kielitaitoa.

Olen minä tuonkin usein maininnut, mutta vasta-argumentti yleensä on se, että jos ei edes ruotsia opi, niin turha on sitten edes yrittää vaikeampia kieliä ja eihän mikään estä lukemasta useampia kieliä. Ja eihän nytkään saada muiden kielten opetusryhmiä täyteen (koska pakollinen B1- ja valinnainen B2-kieli ovat täysin verrattavissa toisiinsa). Ja sitten pistetään sormet korviin ja lallatetaan Ruotsin-kauppaa ja kuinka ruotsin jälkeen on helppo opiskella kiinaa. Lopulta todetaan, että persut ovat juntteja ja lopetetaan keskustelu. (Okei, keksin nuo loput.)

Argumentteja ja faktoja kielitilanteesta on olemassa ja tarjolla runsaasti kirjoitetussa muodossa. Miten saada ihmiset lukemaan näitä faktatietoja? Miten saada ihmiset pohtimaan asioita, ajattelemaan itsenäisesti ja toimimaan itsenäisesti pakkoruotsi-ongelman suhteen?

Pakkoruotsista on muodostunut eräänlainen tabu, johon kaikki kansalaiset eivät vielä uskalla koskea. Tämä on ongelma.