Svenska ylen sivuilla tapasin otsikon:
I dag flaggar vi för Mikael Agricola - det finska språkets fader.
Tänään liputamme Mikael Agricolalle - suomen kielen isälle.
http://svenska.yle.fi/artikel/2015/04/0 ... r-vi-i-dag
Ylen uutinen suomeksi on hiukan erilainen.
http://yle.fi/uutiset/miksi_tanaan_lipu ... aa/7916389
Ihan pieni kommentti on tarpeen, kyse on "kirjakielen isästä".
Suomen kieli murteineen ei tietenkään tullut tehdyksi tuolloin.
Ehkä tämä ei mitenkään liity ruotsinkielisten mielikuvaan suomen kielestä ja sen historiasta.
Ehkä liittyykin.
Samassa artikkelissa toki mainittiin kirjakielen laatiminen,
samassa kohtaa, missä todettiin, ettei kolmannes suomenmaalaisista edes tiedä, mitä Agricola teki:
En av tre finländare vet ändå inte vem som skapade det finska skriftspråket. --- Men av dem som känner till Agricola tycker nästan 90 procent att han är en viktig del av den finländska identiteten.
Niistä, jotka Agricolan työn tunsivat, 90% oli sitä mieltä, että Agricola on tärkeä osa suomenmaalaista identiteettiä.
Hämmentävään kysymykseen tietysti hämmentävä vastaus.
Miksi historian henkilön tulisi olla osa identiteettiä - vai tarkoitetaanko, että tuntuu hyvältä suomalaisena arvostaa Agricolan työtä. Kyse on Pipliaseuran teettämästä kyselystä ja suomeksi sanotaan näin:
Kolmasosa suomalaisista ei osaa sanoa, kuka loi suomen kirjakielen. Asiaa tutki Suomen pipliaseura IRO Researchin kuluttajapaneelin kautta tehdyssä tutkimuksessa, johon vastasi tuhat suomalaista. --- Melkein 90 prosenttia Agricolan tietävistä pitää häntä merkittävänä henkilönä suomalaisuuden ja Suomen kansallisidentiteetin kannalta.
Ruotsinkielisessä artikkelissa Agricola on siis tärkeä osa suomenmaalaista identiteettiä. Suomenkielisessä artikkelissä hän on merkittävä henkilö suomalaisuuden ja Suomen kansallisidentiteetin kannalta. Kyseessä on minusta eri asia.
Tässä mielenkiintoinen kysymys kirjastopalvelun sivuilta:
Suomen kirjakielen isä on Mikael Agricola. Onko muilla mailla kirjakielen isiä...
http://www.kysy.fi/kysymys/suomen-kirja ... ielen-isiaSuomen kirjakieli on siitä erikoinen, sillä yksi henkilö eli Mikael Agricola loi sen hyvin vähäisen käytön pohjalta. Ennen Agricolaakin suomea oli yksittäisinä mainintoina vieraskielisissä kirjoissa ja luultavasti esimerkiksi Isä meidän -rukous ylös kirjoitettuna, mutta suomen kirjoittamisen pohjaa oli hyvin vähän ennen Agricolan aikaa, vaikka suomea oli toki puhuttu jo iät ja ajat. On tosin syytä muistaa, että Agricolalla oli myös apulaisia, joiden tarkka panos Agricolan julkaisemien suomenkielisten teosten syntyyn on jäänyt hämärän peittoon. Agricolan jäljiltä oli olemassa suomen kirjakieli, olkoonkin, että se ”Raamattuun” perustuvana ei sisältänyt vielä esimerkiksi erikoistunutta tieteellistä sanastoa.
Monissa muissa kielissä ei liene yksi ainoa henkilö antanut yhtä suurta panosta kirjakieleen. ---