Miten suitsitaan "pakkoruotsin poisto on uhka" -tunnepuhe?

[NRR]

Tuota otsikon kysymystä jäin miettimään, kun muuta etsiessäni silmäilin läpi pari vuotta sitten palstalla käytyä keskustelua:

Osaatko muuten arvioida, mitä näistä suomenruotsalaiset pelkäävät eniten? Entä mitä pakkoruotsia kannattavat suomenkieliset?

Kiitos kysymyksestä; erittäin hyvä! En nyt oikeasti tohtisti lähteä kaikkien suomenruotsalaisten puhemieheksi, mutta kun minulla nyt on hyvä tuntemus koko Svenskfinlandista, ja julkinen työsarka niin on kai pakko vastata.

Suomenruotsalaiset yleensä (skaala 0-5, 0=ei huolta, 5=hätä)

- pakkoruotsin poisto johtaa huonompaan kielitaitoon, mikä johtaa siihen, etten saa enää ymmärrettävällä tavalla palveluita - 3
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että ruotsista tulee samanlainen vähemmistökieli kuin venäjästä, virosta, somalista jne. - 3
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että meitä tukevat meemit purkautuvat ja meitä aletaan syrjiä - 4
- jotain muuta; menetämme sellaisia etuja joita meillä nyt on esim. Svenska Yle, opiskelupaikkoja, säätiötuet - 4

Oma lähipiirini, medialan ihmiset, akateemiset, ruuhka-Suomen kaupungissa, jossa ruotsinkieliset 30 % väestöstä

- pakkoruotsin poisto johtaa huonompaan kielitaitoon, mikä johtaa siihen, etten saa enää ymmärrettävällä tavalla palveluita - 2
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että ruotsista tulee samanlainen vähemmistökieli kuin venäjästä, virosta, somalista jne. - 3
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että meitä tukevat meemit purkautuvat ja meitä aletaan syrjiä - 4
- jotain muuta; menetämme yhteyksiä Nordeniin, jonkatyyppisen yhteiskunnan me haluamme - 2
- jotain muuta; yhteiskuntarauhan järkkyminen yleensä, väkivalta, jossa kieli on jakava tekijä muiden joukossa - 4

Pakkoruotsia kannattavat suomenkieliset

- pakkoruotsin poisto johtaa huonompaan kielitaitoon, mikä johtaa siihen, etten saa enää ymmärrettävällä tavalla palveluita - 2
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että ruotsista tulee samanlainen vähemmistökieli kuin venäjästä, virosta, somalista jne. - 1
- pakkoruotsin poisto johtaa siihen, että meitä tukevat meemit purkautuvat ja meitä aletaan syrjiä - 2
- jotain muuta; menetämme yhteyksiä Nordeniin, jonkatyyppisen yhteiskunnan me haluamme - 3

Ja sitten

Näen vastauksissasi pari päälinjaa. Sano, jos yleistän liikaa.
1. Suurin yhteinen huoli on asenneilmapiirin lipsuminen halveksunnan, itsekkyyden ja rasismin suuntaan (mikä on myös epäpohjoismaista monella tavalla).
2. Toinen suuri suomenruotsalaisten huoli on todellisista palveluista ja eduista (ml. listaamasi Svenska Yle, opiskelupaikkoja, säätiötuet).

Kyllä näin, enkä sulkisi pois - nämä ovat kyllä kovin apokalyptisiä kuvia mutta kuitenkin - joutumista väkivallan ja kansallisen selkkauksen kohteeksi. En usko, että kieliriidat yksinään koskaan yltävät sellaiseen, mutta kaaosmaisessa yhteiskunnallisessa tilanteessa en sulkisi sitäkään pois.

1. Eikö pakkoruotsin aiheuttama ärtymys ym. ryhmien mielestä ole asenneilmapiirille vielä vahingollisempi?

Uskon, että moni suomenruotsalainen ei yksinkertaisesti ole kokenut tätä ärtymystä henkilökohtaisesti omassa lähipiirissä. Moni uskoo vielä, että se on politisoitua ja lietsottua kaunaa.

2. a) Kokevatko ym. ryhmät, että palvelutaso laskisi, koska vapaaehtoisena ruotsin taitotaso vai arvostus laskisi?

Nimenomaan taitotason huononemisena. En puhuisi arvostuksesta kun suomenruotsalainen saa kuulla muiden puhuvan ruotsia omassa kotimaassan, vaan enemmän "viihtyvyysarvona". Minä koen ravintolaa viihtyisämpänä, jos tarjoilija vaivautuu puhuumaan ruotsia kanssani, en niinkään arvostuksena. Enkä minä koe minkäänlaista ylimääräistä arvostusta kun Niinistö puhuu uudenvuodenpäivänä ruotsia telkkarissa; minähän ymmärsin jo ensimmäisellä sanomalla mitä asiaa hänellä oli.

2. b) Saavatko suomenruotsalaiset ym. ryhmien mielestä suhteettoman paljon etuja suomenkielisiin nähden? Onko tämä OK?

Vaikea kysymys. Vähemmistölle tuotettuna palvelun yksikköhinta on aina korkeampi. Tunti Svenska Yleä on kalliimpi per katsoja, mutta niin on myös kainuulaisen koululaisen koulumatka kalliimpi kuin turkulaisen. Opiskelupaikkojen suhteen on ehkä epäoikeudenmukaista, että sen saaminen on suomenruotsalaiselle helpompaa. Mutta toisaalta vaihtoehtoja, aloja, erikoistumismahdollisuuksia on vähemmän. Kun puhutaan ruotsinkielisten julkisten palvelujen tuottamisesta, ruotsinkielisten olisi oltava enemmän omavaraisia hoitoalan koulutuksen suhteen.

2. c) Entä muihin kielivähemmistöihin? Onko tämä OK?

Mielestäni ruotsinkielisten asemaa pitäisi harmonoida vähintäänkin muiden ns. suurten ja vanhojen vähemmistöjen aseman kanssa. Myös kielipolitiikasta pitäisi enemmän siirtyä vähemmistö- ja suvaitsevaisuuspolitiikkaan.

Ja sitten

--- millä tavalla "meemien purkautuminen johtaa syrjintään"? Minä en toivoisi kai mitään muuta niin paljon kuin pakkoruotsimemetiikan romahtamista ---

Nykyään kun skannaan jonkin pakkoruotsia kannattavan artikkelin, en koe enää tarpeelliseksi oikeastaan edes lukea sitä kunnolla... menee muutama sekunti oleellisten meemien tunnistamiseen. "Englannin ylivalta... kielitaito on rikkaus... sivistys... pohjoismaalaisuus... lopetetaan suomikin... kielikylpylapset eivät pidä sitä pakkoruotsina.... en ymmärrä... keskustelu ei ole rakentavaa... viha, asenneongelmat" jne.

Tuskinpa se, että suomenruotsalaisia ei "syrjitä" (joskin heillä on aika laaja käsitys siitä mitä ei-syrjimättömyys on), riippuu noin tiukasta kontrollista sen suhteen, mitä asiasta saa ajatella. Toisaalta "syrjinnän" käsitteen omiminen omien tarkoitusperien ajamiseen on yksi meemi muiden joukossa, mistä päästään seuraavaan.

--- ajatusta jonkinlaisesta historiaan integroidusta Suomen arvo- ja kulttuurihistoria -opintojaksosta, jossa pohjoismaisten arvojen propagoimisen lisäksi opetellaan vähän fraaseja ja lainasanoja kaikista naapurikielistä + saamesta, sekä hieman näiden kielten kehityshistoriaa ja lingvistisiä ominaisuuksia.

Olen vähän allerginen tällaiselle ajattelulle, minä kun olen mielestäni "pohjoismaalainen" (siinä mielessä kuin pidän asiaa mitenkään tärkeänä) ihan suomenkielisenä, pakkoruotsiin kriittisesti suhtautuvana ihmisenä, vaikka ruotsinkielisille nämä pyhät pohjoismaiset suvaitsevaisuusarvot tuntuvatkin aina kytkeytyvän juuri ruotsin kieleen ja kaikki muu on sitten niiden vastaista ja määritelmänmukaisesti pahaa.

En suostu hyväksymään "pohjoismaisiksi arvoiksi" sitä, että minulla pitäisi olla jonkinlaisia oikeaoppisia asenteita juuri tuossa mielessä. Syy siihen miksi kansalaisaloitteen feissaajia päin syljetään on juuri ruotsinkielisten voimakas itseindoktrinaatio siitä, että he omistavat "hyvät pohjoismaiset arvot"...