vapaakielivalinta.fi

Ajatuspaja ei ole toistaiseksi päässyt laatimaan kielipolitiikan kokonaisuudistusehdotusta,
koska osa "pajalaisista" on sitä mieltä, että katsotaan nyt, saataisiinko kaksikielisyyden
velvoittavuuden astetta järkeistettyä eduskunnan tekemän linjauksen perusteella.

Toisaalta RKP:n puheenjohtaja on maininnut, että "kielikysymys ei ole heille tärkeä,
koska maassa on niin paljon tärkeämpiä asioita."..' (todella!)

Näin ollen, ehdotamme eduskunnan päättämän selvityksen laatimista talkoovoimin,
jotta säästämme päättäjien tärkeää aikaa.

Päinvastoin kuin RKP ja ruotsinkieliset ajatuspajat, talkoot tulee toteuttaa avoimesti.

Eli kysymyksenasettelu:

Mitä lainsäädännöllisiä seikkoja tulee ottaa huomioon, jotta kokeilut voidaan aloittaa mahdollisimman pian..

Kun katsotaan kokonaisuutta, kokeiluille ei näyttäisi olevan ylipääsemättömiä lainsäädännöllisiä esteitä.
Esteet ovat henkisiä ja ideologisia.

Tuntijako on annettu hallituksen asetuksena, ei lain tasoisena määräyksenä.
Samoin ns. virkamiesruotsi on asetustasoinen määräys.

Näiden asetusten pohjana on ollut kunkin hallituksen RKP-läinen sanelupolitiikka.

Liikkeelle pitää lähteä kauhuskenaarion mukaan eli että RKP jatkaa hallituksessa.

Voidaanko silloin tehdä edes asetustasoisia muutoksia ?

RKP voi torpata jopa eduskunnan päättämän selvityksen. Paljon riippuu siitä,
millaisen otteen RKP saa Sipilästä ja onko sen tukena SDP.

Jos hallituksessa on SDP ja RKP, muutoksia ei tule, eikä selvityksiäkään.

Mutta tarkoituksena on tehdä mielikuvaharjoittelua eli pohtia,
mitä lainsäädännöllisiä esteitä on sille, että osa suomalaisista saisi
valita velvoittavan toisen kansalliskielen sijasta jonkin itselleen ja Suomelle hyödyllisemmän kielen.

Palaamme siis keskustelun alkulähteille:
Millä perusteella kansalliskielestä on tullut sekä velvollisuus että oikeus ?

Missä lainsäädännössä/lain esitöissä tämä on mainittu ?
Ja miksi kattavuus on 100 %, kun monessa muussa velvollisuudessa
velvoittavuuden taso on kaukana 100 %:n tasosta (asevelvollisuus, verovelvollisuus)''

Voidaanko "yleissivistys" määritellä poliittisella päätöksellä ?
Voidaanko kansalaisen (tai edes kansakunnan) identiteetti määritellä poliittisella päätöksellä ?

Sen verran kielilain esitöissä on todettu, että "kielilain toteuttamiseksi maassa pitää olla "riittävä kielivaranto"''

Ruotsin kieli on jokaisen ruotsinkielisen oikeus, mutta miten ihmeessä se on jokaisen suomenkielisen velvollisuus ?
Missä on lainsäädännöllinen pohja tälle asetelmalle ?

Perustuslaissa sitä ei ole, mutta missä muussa laissa se on ?

Onkohan sitä missään laissa, vaan ainoastaan RKP:n kestohallituspuolueasemassa ?

Olen tässä miettinyt sitä, että kuinka kauan olette aikonut polkea paikoillanne? Tuo edistää ainoastaan Rkp:n asiaa.

Ajatuspaja kirjoitti:---
Mitä lainsäädännöllisiä seikkoja tulee ottaa huomioon, jotta kokeilut voidaan aloittaa mahdollisimman pian..

2010 oli oikeusministerin (Brax) mielestä vielä syytä selvittää, "mitä tästä näkökulmasta [perustuslaissa taattuihin kielellisiin oikeuksiin viitaten] olisi vähintään taattava ja millä tavoin joustavuutta voitaisiin lisätä" ja "voitaisiinko kokeiluja kielten opiskelun joustavuuden lisäämiseksi järjestää ja millä tavoilla".

Sittemmin tästä ollaan hallinnossa oltu täysin vaiti. On vain keskitytty hiomaan kansalliskielistrategiaa, jonka mukaan "pilottihankkeet ja muut kokeilut eivät saa vaarantaa lasten mahdollisuuksia oppia äidinkieltään tai toista kansalliskieltä".

Miksi on niin vaikeaa saada oikeusoppineilta suoraa vastausta?

Ajatuspaja kirjoitti: Voidaanko "yleissivistys" määritellä poliittisella päätöksellä ?
Voidaanko kansalaisen (tai edes kansakunnan) identiteetti määritellä poliittisella päätöksellä ?

Yleissivistys taitaa olla armotta vanhentunutta käsitteistöä. En haluaisi käyttää koko sanaa.
Poliittisella päätöksellä toki valitaan se, mitä koulussa opetetaan, mutta valinnoilla pitää olla hyvät ja selkeästi ja avoimesti muotoillut perusteet. Kaikkia rasittavalle pakkoruotsille alakoulusta yliopistoon ei ole perusteita eikä mitään vastaavaa ole missään muualla maailmassa.

Identiteettityötä tehtäneen aina niin koulussa kuin politiikassa, muttei identiteettiä voi sanella vastoin ihmisten todellista kokemusta. Joku muotoili asian siten, ettei ruotsi voi kuulua suomalaisten keskimääräiseen identiteettiin, jos kerran 74% haluaa sen vapaaehtoiseksi. Huomatkaa, miten edellisviikolla RKP:n Mannfolk oli muotoillut identiteettipuheen uusiksi:
- Kaikkien suomalaisten identiteettiin kuuluu kaksikielinen maa.
- Suomen identiteettiin kuuluu kaksikielisyys.
- Vaatii aktiivista poliittista toimintaa, jotta Suomi ymmärtää, että tää kaksikielisyys on rikkaus.
Ei siis ruotsi vaan "kaksikielisyys" kuuluu Suomen identiteettiin, meidän identiteettiimme taas kuuluu vain se, että maamme on kaksikielinen. Velvoite tulee siitä, että meidän on ymmärrettävä, että tämä on "rikkaus".

Syksyllä 2010 Åbo Akademin julkisoikeuden professori Markku Suksi ja Suomen perustuslain "virallinen" tulkinta Suomen Kuvalehdestä 34/2010:
”Kansalliskielen asemasta pitäisi seurata jotain, ja mielestäni Suomessa siitä pitäisi seurata sama kuin Kanadassa, jossa jokaisen on opeteltava sekä englantia että ranskaa [näin ei Kanadassa ole, mutta ei anneta todellisuuden haitata]. Eli eräänlainen sivistyksen velvoite siitä seuraa, mutta ei ainoastaan sen suhteen, että osattaisiin sekä suomea että ruotsia, vaan että ymmärrettäisiin, miten nämä kielet ovat tulleet kansalliskieliksi ja nähtäisiin Suomi pohjoismaisessa kontekstissa.”

Siis kerrataan. Suksi sanoo, että Suomen perustuslaki muka velvoittaa meidät
- osaamaan suomea ja ruotsia,
- ymmärtämään, miten nämä kielet ovat kansalliskieliä,
- näkemään Suomen pohjoismaisessa kontekstissa!

RKP:n Henrikssonin siirtyessä oikeusministeriksi hän kutsui Suksen oikeusministeriön demokratia- ja kieliasioiden yksikön kehittämispäälliköksi - mikä sanaleikki!

Professori Ilmari Rostila kommentoi tätä Suksen lausuntoa täällä palstalla: "Perustuslaista seuraa siis Suksen mukaan kansalaiselle erityisen ’sivistyksen’ velvoite, joka koskee maassa puhuttujen kahden kielten historiallista kehkeytymistä kansalliskieliksi, ja lisäksi perustuslaista seuraisi myös sellaisen ’sivistyksen’ velvoite, jossa kansalaisen tulee osata nähdä Suomi (Suomen valtio?) pohjoismaisessa kontekstissa. Professorin mukaan perustuslaki siis velvoittaa kansalaiset ymmärtämään ja hyväksymään tietyn omaa (etnistä) identiteettiään koskevan historiantulkinnan ja lisäksi Suomen valtiota koskevan erityisen tulkinnan??!! Tämä vaikuttaa ennenkuulumattomalta. Onko olemassa kansainvälisiä vertailukohtia? Onko olemassa maata, jonka perustuslaki velvoittaisi kansalaisia omaa itseä ja ryhmää koskevaan historiantulkintaan."

Ajatuspaja kirjoitti: Millä perusteella kansalliskielestä on tullut sekä velvollisuus että oikeus ?

Sanojen oikeus ja velvollisuus erottaminen näyttää olevan vaikeaa. Tästä on esimerkkinä pohjoismainen kielijulistus 2006.
http://www.kotus.fi/files/971/Deklarati ... olitik.pdf

Vaikka julistus ei olekaan oikeudellisesti sitova, se kuvaa hyvin tätä sanaleikkiä. Julistuksessa todetaan, että kaikilla pohjoismaalaisilla on seuraavat kielelliset perusoikeudet:

- oppia yhteiskunnan toimintaa ylläpitävä kieli suullisesti ja kirjallisesti, niin että he voivat osallistua yhteiskunnalliseen elämään
- oppia ymmärtämään ja tuntemaan yhtä skandinaavista kieltä ja ymmärtämään muita skandinaavisia kieliä, niin että he voivat olla osa pohjoismaista kieliyhteisöä
- oppia kansainvälisesti laajasti käytettyjä kieli, niin että he voivat osallistua kansainvälisen yhteisön kehitykseen
- pitää yllä ja kehittää äidinkieltään ja kansallista vähemmistökieltään

Siis lastemme kielellisiin perusoikeuksiin muka kuuluu oppia yhtä skandinaavista kieltä (= ruotsi) ja vieläpä niin hyvin, että sen pohjalta ymmärtää sekä norjaa että tanskaa!

Julistuksessa on vielä tarkennettu tavoite: "Pohjoismaisen kielipolitiikan päämääränä tulee sen vuoksi olla --- että kaikki pohjoismaalaiset voivat kommunikoida keskenään ensisijaisesti jollakin skandinaavisella kielellä"

Tämä kohta kielijulistuksessa on tehty täysin suomalaisten pakkoruotsia ajatellen ja se on synkkä manifesti. Mutta tätä meille tehdään kaiken aikaa. Ei voi kuin ilmoittaa, ettei tällaisia "oikeuksia" voi vapaassa maailmassa sälyttää toisten niskoille.

Ajatuspaja kirjoitti:Onkohan sitä missään laissa, vaan ainoastaan RKP:n kestohallituspuolueasemassa ?

Kaksikielisyysnäytelmä nordismeineen on nostettu kaikkia muita oikeuksiamme ja velvoitteitamme tärkeämmäksi.

Tämän vuoksi pakkoruotsi ei muka kaipaa perusteita. Tämän vuoksi pakon huolellisesti argumentoitu kritiikki on muka "vimmaa" (Biaudetin ilmaus).

Kaksikielisyysnäytelmä on muka absoluuttinen hyvä, luonnollinen perusolotilamme, se mitä Suomi on. Toisaalta pakon ongelmat eivät muka ole mahdollisia, sillä kaikki muka oppivat, kaikille on muka hyötyä, pakko ei muka ole mistään poissa - ja kieltenopiskelussa tärkeää ei tietenkään ole yksilöiden tarpeet vaan kaksielisyysnäytelmän tarpeet. Ne ovat "sydämen asia" .

Hannu Jussi kirjoitti:Olen tässä miettinyt sitä, että kuinka kauan olette aikonut polkea paikoillanne? Tuo edistää ainoastaan Rkp:n asiaa.

No, mikä sinun vaihtoehtosi sitten on ?
Mitä ajatuksia olet kehittänyt tilanteen ratkaisemiseksi ?
Miten olet onnistunut RKP:n haastamisessa ? 0nko aloitteellesi poliittista tukea ?

Suurin osa kieliaktiiveista vain nurisee ja valittaa nyrkit taskussa,
mutta kysyttäessä ei löydy mitään selvää ratkaisumallia..saati, että sille haettaisiin systemaattisesti
laajaa poliittista tukea vaihtoehdoksi RKP:n sanelupolitiikalle!

Nimenomaan RKP:tä hyödyttää, ettei ole olemassa ratkaisumallia tai vaihtoehtoa tarjolla.

Rivien välistä olen esim. keskustan kannan tulkinnut: Kansalaisaloitetta ei voitu hyväksyä siinä muodossa,
että "ruotsia opiskelematon suomalainen ei saa olla huonommassa asemassa kuin ruotsia lukenut hakiessaan julkista virkaa"

Jo tuo yksi lause riitti kansalaisaloitteen vastaiseen äänestyspäätökseen..

Kysymykseen siitä, saako suomalainen itse asettaa itsensä "huonompaan asemaan" keskustan Antti Kaikkonen antoi ymmärtää,
että se on kansalaisen omassa harkinnassa, joten kokeilu on siksi perusteltu..

Svenska YLEn toimittaja yritti nyhtää Kaikkoselta "oikeaa vastausta", miten itäsuomalaisen käy,
kun hän jää vaille ruotsin antamaa sivistystä.. Kaikkonen vastasi "huonosti" ja nauroi päälle..
Haastattelu päättyi siihen.

Mielestäni kielilain valmisteluasiakirjat nimenomaan mahdollistavat ALUEELLISET KOKEILUT,
kunhan ruotsinkielisenemmistöisiä alueita kohdellaan samalla tavalla kuin suomenkielisenemmistöisiä alueita.
Eli jos suomenkielisenemmistöisellä alueella vapautetaan ruotsivelvollisuudesta, myös ruotsinkielisenemmistöisellä
alueella on tehtävä vastaava suomivelvollisuudesta vapauttaminen.

Kokeilua ei siis lähtökohtaisesti voi rajata vain Itä-Suomeen tai suomenkieliseen Suomeen.
Sen verran perustuslaki rajoittaa tätä kokeilua, mutta ei suinkaan estä sitä!

Ponsi-lauselman sanamuoto on niin tarkkaan harkittu,
että sen taustalla on pakko olla laajempi suurten puolueiden sopimus!
En usko, että kokoomuslaiset saivat sen aikaan muutamassa tunnissa.
Sanamuoto on aivan loistava.


Kielilain "esityöt":

Oletus perusoikeusuudistuksen (1995) yhteydessä oli, että voimassa oleva kielilaki ja muut kieltä koskevat säännökset
olisivat sopusoinnussa perustuslain kanssa.

Lähtökohtana on siis edelleen, että kielellisiä oikeuksia voidaan rajoittaa esimerkiksi alueellisesti,
kunhan yhdenvertaisuusperiaatetta ei loukata.

Hallitusmuodossa ei säädetty siitä, millä tavalla oikeus käyttää äidinkieltä olisi järjestettävä. Se antoi ohjeen, että suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeuksien tuli rakentua tasavertaisuusperiaatteelle niiden lakien mukaan, joissa tarkemmin säädetään kielistä. Jos oikeuksia olisi rajoitettu, rajoitusten olisi tullut kohdentua samalla tavalla suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin.

Uuden perustuslain 17 § ei merkitse muutosta kansalliskielten asemaan verrattuna hallitusmuotoon

Pakkoruotsia ei ollut hallitusmuodon vallitessa 1917-1970--
eli hallistusmuodosta ei löytynyt eikä perustuslaista löydy perustetta velvollisuudelle osata kahta kansalliskieltä!

JV Lehtonen kirjoitti: Rivien välistä olen esim. keskustan kannan tulkinnut: Kansalaisaloitetta ei voitu hyväksyä siinä muodossa,
että "ruotsia opiskelematon suomalainen ei saa olla huonommassa asemassa kuin ruotsia lukenut hakiessaan julkista virkaa"

Jo tuo yksi lause riitti kansalaisaloitteen vastaiseen äänestyspäätökseen..

Mielestäni tämä ei ollut syy kansalaisaloitteen hylkäämiseen, se oli tullut "väärältä taholta" ja siksi se oli hylättävä.

Jollei tuota "ruotsittomuus ei saa tuottaa haittaa"-lausetta olisi ollut, aloite olisi kaatunut siihen, ettei siinä oteta kantaa siihen, miten ruotsittomien tasa-arvo taataan.

Tai jotain.

Toisaalta nyt, kun ryhdytään selvittämään kokeilua, oleellinen kysymys on juuri se: miten ruotsittomuus ei pääse aiheuttamaan haittaa?

Nyt vain joudutaan tekemään myönnytyksiä, jotta peruskoulunsa ruotsittomana suorittaneet pääsevät lukemaan ruotsinsa jossain muussa vaiheessa, alkavana ruotsina lukiossa tai viimeistään alkavana ruotsina yliopistolla. Näihin on tehty jo alkutyöt maahanmuuttajia varten.

JV Lehtonen kirjoitti: Kysymykseen siitä, saako suomalainen itse asettaa itsensä "huonompaan asemaan" keskustan Antti Kaikkonen antoi ymmärtää,
että se on kansalaisen omassa harkinnassa, joten kokeilu on siksi perusteltu..

Svenska YLEn toimittaja yritti nyhtää Kaikkoselta "oikeaa vastausta", miten itäsuomalaisen käy,
kun hän jää vaille ruotsin antamaa sivistystä.. Kaikkonen vastasi "huonosti" ja nauroi päälle..

Tämä on hyvä. Tästedes kaikki alkavat aina nauraa, kun toimittaja kysyy, eikö ilman ruotsia joudu huonompaan asemaan LOL

Lehtonen

Olen kirjoitellut täällä 4 vuotta on/off. Yleensä en ole saanut minkäänlaista vastakaikua, minua on pidetty liian radikaalina. Lähtökohtani on se, että "tunnen" surut ja yritin antaa sisäpiiritietoja, joten todellakin olisin toivonut tällä palstalla pelkän lässytyksen sijaan strategiaa/toimintamalleja.
Ei kiinnostanut.

Nyt vuosien jälkeen osa kirjoittajista on sitä mieltä, että nämä pakkokielivaatijat eivät sittenkään ole kovin mukavia vaikka kuinka kirjoittelisi ja yrittäisi ymmärtää. Suomalaisten kyykytys jatkuu entistä rankempana.

Joku täällä mainitsi vuosia sitten Finlands SVENSKA Folkting ja puhui vastaavan perustamisesta.

Eihän minulla mitään strategiaa yksin voi olla. Luulin, että esim. täällä vkv:ssa voitaisiin koota minunkin kertomia arvokkaita tietoja "Kuumina suoraan lehdestä" ..... mutta esim. tapaus Raasepori ei kiinnostanut. Ehkä pidätte näitä surujen keksintöjä yksittäistapauksena, vaikka heillä on vuosikymmeniä kattava suunnitelma, jota toteuttavat ja siinä ei finnillä ole nokan koputtamista. Miksi luulette esim. Bernerin nyt uhrautuvat eduskuntaan? Mitkä päätökset/lait eduskunta tulee vahvistamaan ensi kaudella.

Mitä olen voinut tehdä. Lainata tänne tai muille sivustoille surujen aikomuksista säätää Suomelle epäedullisia lakeja tms. Onhan täällä monenlaista kulkijaa, joka olisi voinut saada tiedon isommille, jottei kaikki minkä Rkp tekee, tule yllättäen ihan puun takaa.


MUTTA
Kuten sanottua, ette edes vastaa kirjoituksiini - ehkä ette edes lue niitä. Ole siinä sitten ajan hermolla yksinäsi. Ja ainoa mitä olen toivonut alusta lähtien, että jossain vaiheessa vuosien kuluessa vihdoin heräisitte. Heräämisen voi aloittaa sillä, että tutustuu pakottajaan, ja nyt en tarkoita mitään teinien kirjoittamia itkupotkuraivareita, vaan heihin, jotka Suomessa määräävät.

Toistaiseksi ette edes isolla joukolla ole pystyneet muuhun kuin vaihtamaan sanoja keskenänne.
Olen pettynyt.

Miksi koko palsta on olemassa. Luulin, että tarkoituksena on kehitellä vkv; strategioita, mutta taitaa olla pelkkä "päivähoitopaikka".

Näitä talkoita tehdään työn ja perheen ohella, vapaa-ajalla ilman palkkaa - pakkoruotsia pönkitetään isolla rahalla, näkyvien kellokkaiden diipadaapalla ja hyväpalkkaisena virkamiestyönä. Tietysti me väsymme, turhaudumme ja katkeroidumme. Koko ajan on taisteltava kahdella rintamalla, toisaalta kielivapauden puolesta, toisaalta oman jaksamisen puolesta. Meillä ei ole varaa päästää itseämme uupumaan, ei ole varaa katkeroitua sydänjuuria myöten, ei vaikka joutuisimme näkemään todeksi sen vaihtoehdoista pahimman, että oma lapsi jää ilman papereita vuosien koulutuksen jälkeen pakkoruotsin vuoksi. Meidän on jaksettava valaa uskoa jopa heihin, joita pakkoruotsi haavoittaa äärimmäisen kipeästi. Tämä taistelu voitetaan, mutta se voi viedä sukupolven. Se ei saa olla kadotettu sukupolvi vaan siunattu sukupolvi. Mitä on se kulttuuri, se kauneus, se perintö, johon käännämme katseemme, kun epätoivo iskee?

Siis kauneutta on.
Rakkautta on.
Iloa on.

Kaikki maailman kurjuudesta kärsivät,
puolustakaa niitä!

(Eeva Kilpi)


PS. Työniloa!
PS.PS. Hannu Jussi, olen lukenut kaikki tämän palstan viestit useampaan kertaan, myös sinun viestisi, kiitos niistä. Pahoittelut, jos on tuntunut, etten kommentoi riittävästi. Raaseporitietokin (surkea esimerkki ruotsin varhaistamisesta ekalle vastoin vanhempien toiveita - ja tämän esimerkin leviäminen) oli todella tärkeä tieto, sitä on nostettu esiin ja Jaska ruoti sitä pitkään omassa blogissaan.

"Kaksikielisyys" maistuu minusta tosi karvaalta. Se on saatava korvattua todellisuudella: suomi on maan pääkieli, saame alkuperäiskieli ja ruotsi historiallisesti merkittävä vähemmistökieli, minkä lisäksi maassa on lukemattomia kieliä, osa vanhoja vähemmistökieliä, osa uusia maahanmuuttajakieliä. Tärkeintä on nuorten yksilöllinen kielten ja kommunikaatio-opintojen tarve, mikä parhaiten ohjailee kieltenopetuksen tulevia suuntaviivoja. Tämä on se arvokas tavoite, jota ei voi estää pakkoruotsiliturgialla tai "kaikille monta vierasta kieltä ekalla" -liturgialla.

"Kaksikielinen" Suomi on siis se peruste, jonka vuoksi jokainen ei-ruotsinkielinen (yli 95%) lapsi ja nuori Suomessa joutuu opiskelemaan ruotsia läpi koulupolun vieläpä niin, ettei mihinkään ammattiin voi valmistua ilman mittavia ruotsinopintoja ja jopa korkeakouluista jää pudokkaita, jotka ovat "ruotsia vaille valmiita"! Käytännössä itselle tarpeetonta ruotsia meistä osaa valmistuttuaan kuitenkin aniharva, 4% oli tutkimustulos viimeksi kysyttäessä.

"Kaksikielisen" Suomen tulisi olla jotain maailmaa mullistavaa ja äärettömän ihanaa ja hyödyllistä ollakseen tuollaisen panostuksen ja henkilökohtaisten tragedioiden arvoinen. Onko se? No ei. Kun 74% suomenkielisistä haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi, tämä kertoo oleellisimman ruotsin kielen merkityksestä suomalaisten elämässä.

Pakkoruotsi on itsessään niin outo ja äärimmäinen vaatimus, että tuntuu mahdottomalta edes yrittää keksiä sille rinnasteista mutta vastakkaista äärinäkemystä kieltenopetukseen. Edes ruotsin kielen opettamisen julistaminen laittomaksi tässä maassa ei pystyisi kilpailemaan aiheutetun surun ja haitan määrässä!

Hannu Jussi

Kuten sanottua, ette edes vastaa kirjoituksiini - ehkä ette edes lue niitä. Ole siinä sitten ajan hermolla yksinäsi. Ja ainoa mitä olen toivonut alusta lähtien, että jossain vaiheessa vuosien kuluessa vihdoin heräisitte. Heräämisen voi aloittaa sillä, että tutustuu pakottajaan

Kyllä mielestäni pakottajan mielenmaisema on meille aktiiveille mm. sinun informaatiosi kautta tullut tutuksi.
Ja johtopäätös pakottajan perusluonteesta ja pakottajan ajattelutavasta on juuri niin ikävä kuin olet kuvannut.

Mutta ongelma on se, että poliittisen eliitin silmissä pakottaja esiintyy aivan eri valossa..
Se on "yhteistyökykyinen, liimapuolue, sopeutuva", kunhan saa omat itsekkäät tavoitteensa läpi-
ja laskun maksaa tavallinen suomenkielinen kohtuuttoman ruotsirasitteen muodossa!

Ongelma on samanlainen kuin ihmissuhteissa narsistin uhrin asema;
"Miten niin mukava mies/nainen voi muka olla niin narsistinen, vika taitaa ollakin uhrissa"..

Henkilökohtaisesti tämä ei ole "päivähoitopaikka", vaan koukuttava ongelmavyyhti, johon on tullut eräänlainen
riippuvuus. Minulla olisi paljon muitakin kiinnostuksen kohteita, mutta tämä on oikeudenmukaisuusprojekteistani tärkein!

Haluan ratkaista tämän ongelman, koska se edustaa epäoikeudenmukaisuutta, epätarkoituksenmukaisuutta,harvainvaltaa:
kansan suuren enemmistön etujen vastaista politiikkaa, suomenkielisyyden välineellistämistä ja halveksimista.

Mutta jotta se ratkeaa, koko poliittisen eliitin pitäisi saada samanlainen herätys kuin me olemme saaneet.

Kuka heidät herättää, kun heidän ympärillään pyörii koko ajan pakkolobbareita...

Tähän kaipaan vastalääkettä ja vastavoimaa! Ei me muutamat aktiivit ehditä lobbata kaikkia sipilöitä ja muita!

Kun perussuomalainen tekee kielipoliittisen aloitteen, hän on eliitin silmissä häirikkö,
mutta kun RKP tekee aloitteen, se on "ymmärrettävää, koska ruotsin asema ei saa heikentyä"!!

No, siinä päivän saarna.

Ei muuta kuin uutta matoa koukkuun, taistelutoverit!

"Asiamme on oikea:me voitamme"

Kuten aloituksessa todettin;
Selvitetään nyt kansalaistoimintana ne lainsäädännölliset puitteet,
jotta eliitin ei tarvitse tuhlata aikaansa niihin.

Talkookutsu on ainakin minun osaltani hyväksytty..

Mitä lainsäädäntöön liittyviä kompastuskiviä te muut olette huomanneet/pohtineet ?

Tavoite ei ole muuttunut; kielivapaus on saatava suoraan, ilman kokeiluja, perusopetuslain ja tutkintoasetuksen muutoksella,
mutta poliittinen koneisto on hidas, joten tavoitteemme tuskin toteutuu muuten kuin hidastetulla tempolla
eduskunnan maaliskuisen päätöksen mukaisesti!

Hannu Jussi,

Minua ainakin kovasti kiinnostaa Raaseporin tilanne ja toivoisin siitä tilannekatsauksia. Jos sinusta tuntuu, ettemme ole vastanneet sinulle usein, niin se johtuu vain siitä, että emme tiedä oikein mitä vastata. Olemme ymmällämme. Rkp:n toiminta on ollut niin suunnattoman härskiä.

Ehkä voisit tehdä avauksen esim. otsikolla "Raaseporin kielipolitiikka ja pakkoruotsi" tai jotain tämän tapaista. Sitten voisit lisätä aina uusia kuulumisia ja linkkejä paikallislehtien sivuille, kunnan päätöksiin, asiaa koskeviin paikkallisblogeihin. Kyllä niitä luettaisiin mielellään ja ehkä leivitettäisiin linkkejä, vaikka aina ei osattaisikaan mitään vastata.