Kuuden miljardin sopeutustoimet

[Hansa]

Valtiovarainministeriön tuoreiden laskelmien mukaan julkisen talouden velkaantumisen kääntäminen laskuun edellyttää jopa yli 6 miljardin euron sopeutustoimia, valtiontalouden puolelta neljä miljardia ja kuntien puolelta kaksi miljardia. Ministeriö sanoo, että sopeuttamisen pitää painottua menojen karsimiseen.

Velkaantumisen taittamiseksi Suomen kielipolitiikasta aiheutuvat menot on myös otettava tarkasteluun, koska kaksikielisyyden ylläpitäminen nykyisessä muodossaan aiheuttaa valtavia menoja valtiolle ja kunnille. Kaikki julkiset palvelut on tarjottava yhdenvertaisesti molemmilla kansalliskielillä, vaikka palveluja kysytään toisella kansalliskielellä olemattoman vähän. Se vaatii valtavia ylimääräisiä satsauksia henkilökuntaan ja materiaaleihin. Koko 5 milj suomenkielisen väestön pitää opiskella ruotsia kaikilla koulutusasteilla, vaikka ruotsinosaamiselle ei ole todellista tarvetta kuin aniharvoin. Tuohon hukkainvestointiin haaskataan miljoonia ja miljoonia euroja joka vuosi.

Kaksikielisille kunnille maksetaan korotettuja valtionosuuksia, tällä hetkellä n 90 miljoonaa vuodessa. Valtion pitää uskaltaa leikata tuota tarpeetonta lisäavustusta kunnille, joissa työllisyys ja hyvinvointi on jo muutenkin paremmalla tasolla kuin köyhemmissä Sisä-Suomen kunnissa.

[TK]

Ns. kaksikielisille kunnille maksetut korotetut valtionosuudet olisivat järkevä leikkauskohde. Nyt, kun leikkauslistoja laaditaan joka puolelle, olisi toivottavaa, että joku kielivapautta kannattava ehdokas tai puolue ottaisi tämän säästökohteen esille julkisuudessa.

Keskustelua voisi herätellä myös siitä, mikä olisi kaksikielisyyden takaava prosenttiraja. Olisiko se 20% tai enemmän?

Ainakaan tällaisilla prosenteilla kuntaa ei voi rehellisesti katsottuna pitää kaksikielisenä http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta
Vantaa on malliesimerkki leikki-kaksikielisestä kunnasta.