#2
Lukematon viesti
Kirjoittaja JV Lehtonen » 25.02.2015 20:06
VASTALAUSE
Aloitteen sisältö
Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että hallitus ja eduskunta ryhtyisivät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Aloitteessa esitetään kieli- ja koulutuspolitiikan kehittämistä niin, etteivät ruotsin kieltä opiskelemattomat oppilaat joudu jatko-opintojen ja työuran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhteessa ruotsia opiskeleviin.
Aloitteessa ehdotetaan, että julkiset palvelutehtävät on järjestettävä niin, että suomenkielinen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtävissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.
Aloitteen merkityksestä
Kansalaisaloite on antanut mahdollisuuden kielen opiskelua koskevaan keskusteluun. Aloite vahvistaa myös tavoitetta edistää ja tukea vapaata kansalaistoimintaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Mahdollisuus nostaa käsiteltäväksi kansalaisten tärkeäksi katsomiaan asioita täydentää näin osaltaan edustuksellista demokratiaa.
Me allekirjoittaneet sivistysvaliokunnan jäsenet kannatamme laajaa keskustelua ruotsin kielen opiskelun velvoittavuudesta koko ikäluokalle. Arvostamme kaksikielistä kulttuuriamme ja sen säilyttämistä saamelaisten oikeuksia unohtamatta. On perusteltua, että jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään varsinkin viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämän oikeuden mahdollistaminen ei kuitenkaan ole uhattuna, vaikka osa ikäluokasta ei opiskelisi ruotsia.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on todettu, että kansalaisista 75 prosenttia vastustaa velvoittavaa ruotsin kielen opiskelua. Kansalaisten näkemyksen kuuleminen ja huomioiminen päätöksenteossa vahvistaa luottamusta avoimeen kansalaisyhteiskuntaan. Olisi ollut valitettavaa, jos aloitteen olisi annettu raueta istuntokauden loppumiseen ja aikapulaan vedoten. On todettava, että myös aloitteen tahtotilan vesittäminen loisi päätöksenteosta ja hallinnosta ylimielisen asenteen, joka voisi heikentää luottamusta kansalaisaloitejärjestelmään ja edustuksellisuuteen laajemminkin.
Vastalauseen perustelut
Suuri osa suomenkielisistä ei tule elämänsä aikana tarvitsemaan ruotsin kieltä ammatissaan eikä ruotsin opiskelun tulokset vastaa siihen käytettyä usean vuoden opiskeluaikaa. Ruotsin kielen velvoittavalla opiskelulla ei ole saavutettu sellaista laajaa kaksikielisyyttä, jota on toivottu.
Perustuslain 17 §:n lähtökohtana on kaikkien kieliryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tästä perussäännöstä ei ole johdettavissa suoranaista ja välitöntä velvoitetta sille, että toisen kansalliskielen olisi oltava jokaiselle pakollinen oppiaine perusopetuksessa.
Ruotsin kielen valinnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan. Ihmisten oppimiskyky ei rajoita lukumäärältään useiden kielien opiskelua. On kuitenkin huomioitava, että kielten opiskeluun on käytettävissä rajallinen määrä opiskelutunteja. Lisäksi on hyväksyttävä se kokemusperäinen totuus, että opiskelijoilla on aina hyvin erilaisia motiiveja. Velvoittavuus ja heikko motivaatio aineen opiskeluun ovat tuloksellisen opiskelun kannalta huonoja lähtökohtia.
Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita kuten esimerkiksi matematiikka. Hyvään yleissivistykseen kuuluu myös laaja kieliosaaminen, mutta valittavien kielien osalta on hyväksyttävä nykyistä laajempi ja suvaitsevaisempi lähestymistapa. Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat mosaiikkimaisempia kuin 1960-luvun lopun yhteiskunta. Haluttomuus ja kyvyttömyys hyväksyä ja mukauta ympäristön muutoksiin on mille tahansa valtiolle strategisesti huono valinta.
Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite ei sinällään luo riittävää pohjaa asiasta päättämiselle yksityiskohtaisine lakimuutoksineen. Tarvitsemme laajapohjaisen kielipoliittisen selvityksen, jossa ennakkoluulottomasti arvioidaan todelliset mahdollisuudet ja tarpeet sallia laajempi valinnanvapaus myös kieliopinnoissa.
Kannatamme sellaisen lainsäädännön laatimista, joka mahdollistaisi alueelliset ja opiskelijan omaan valintaan perustuvat kokeilut. Toisen kansalliskielen valinnaisuudella lisättäisiin mahdollisuuksia vastata yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän kielellisiin haasteisiin. Kokeilut antaisivat osaltaan arvokasta tietoa ja perusteita edellä esitetylle laajalle kielipoliittiselle selvitykselle. Kokeilun avulla voitaisiin lisätä juuri sellaisten kielten opiskelua, joista on nuorelle alueen elinkeinoelämän tarpeista arvioiden todellista hyötyä muun muassa työllistymisessä.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että kansalaisaloite hylätään ja että hyväksytään seuraavat kannanotot:
1. kannanotto kuten SiVM. (Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa tekemään kokonaisselvityksen, jossa tarkastellaan maamme yleistä kielten opiskelun politiikkaa ja miten sitä pitäisi kehittää tulevia kielitaitohaasteita ennakoiden sekä huomioiden yhteiskunnan ja elinkeinoelämän yhä laajentuva ja monipuolistuva vieraiden kielten osaamisen tarve)
2. Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännölliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua.
Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015
Pauli Kiuru /kok
Sanna Lauslahti /kok
Huom 1. Keskustan vastalauseessa samat kannanotot 1 - 2. Perustelut ovat hieman erilaiset.
Huom 2. Vastalauseemme on kirjoitettu 1 h 10 minuutissa. Valiokunnan mietintöluonnos tuli edellisenä iltana klo 21.00 jälkeen. Aloitteen käsittelyä ei ollut alkuperäisessä viikkosuunnitelmassa. Tieto käsittelystä tuli nopealla varoitusajalla.
