vapaakielivalinta.fi

Vaikka itse kansalaisaloite meni nurin äänin 12-3, mielenkiintoisempaa materiaalia
löytyy vastalauseiden osastolta-

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015022 ... 1_uu.shtml

Yhteisehdotus alueellisista kielikokeiluista pakollisen ruotsin kielen opiskelun sijasta kaatui lopullisessa äänestyksessä tiukasti 9-8.

Näillä luvuilla voi tulla jopa voitto suuressa salissa..
Ja mitä sen jälkeen. Ei oikeastaan mitään, valtioneuvostolle tulee velvoite ryhtyä toimeen.

Eihän Stubbin hallitus enää ehdi mitään tehdä, mutta signaali on annettu- muutos on tulossa!

VASTALAUSE



Aloitteen sisältö

Kansalaisaloitteen tavoitteena on, että hallitus ja eduskunta ryhtyisivät toimiin ruotsin kielen opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Aloit­teessa esitetään kieli- ja koulutuspolitiikan ke­hittämistä niin, etteivät ruotsin kieltä opiskele­mattomat oppilaat joudu jatko-opintojen ja työu­ran suhteen epätasa-arvoiseen asemaan suhtees­sa ruotsia opiskeleviin.

Aloitteessa ehdotetaan, että julkiset palvelu­tehtävät on järjestettävä niin, että suomenkieli­nen voi ruotsia osaamatta toimia julkisissa tehtä­vissä ja ruotsinkieliset saavat hyvää palvelua niiltä, joiden kielitaito perustuu vapaaehtoiseen ruotsin opiskeluun.

Aloitteen merkityksestä

Kansalaisaloite on antanut mahdollisuuden kie­len opiskelua koskevaan keskusteluun. Aloite vahvistaa myös tavoitetta edistää ja tukea vapaa­ta kansalaistoimintaa, jossa eri väestöryhmät osallistuvat ja vaikuttavat aktiivisesti yhteiskun­nan kehittämiseen. Mahdollisuus nostaa käsitel­täväksi kansalaisten tärkeäksi katsomiaan asioi­ta täydentää näin osaltaan edustuksellista demo­kratiaa.

Me allekirjoittaneet sivistysvaliokunnan jäse­net kannatamme laajaa keskustelua ruotsin kie­len opiskelun velvoittavuudesta koko ikäluokal­le. Arvostamme kaksikielistä kulttuuriamme ja sen säilyttämistä saamelaisten oikeuksia unohta­matta. On perusteltua, että jokaisella on oikeus käyttää äidinkieltään varsinkin viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämän oikeuden mahdol­listaminen ei kuitenkaan ole uhattuna, vaikka osa ikäluokasta ei opiskelisi ruotsia.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on to­dettu, että kansalaisista 75 prosenttia vastustaa velvoittavaa ruotsin kielen opiskelua. Kansalais­ten näkemyksen kuuleminen ja huomioiminen päätöksenteossa vahvistaa luottamusta avoi­meen kansalaisyhteiskuntaan. Olisi ollut valitet­tavaa, jos aloitteen olisi annettu raueta istunto­kauden loppumiseen ja aikapulaan vedoten. On todettava, että myös aloitteen tahtotilan vesittä­minen loisi päätöksenteosta ja hallinnosta yli­mielisen asenteen, joka voisi heikentää luotta­musta kansalaisaloitejärjestelmään ja edustuk­sellisuuteen laajemminkin.

Vastalauseen perustelut

Suuri osa suomenkielisistä ei tule elämänsä ai­kana tarvitsemaan ruotsin kieltä ammatissaan eikä ruotsin opiskelun tulokset vastaa siihen käytettyä usean vuoden opiskeluaikaa. Ruotsin kielen velvoittavalla opiskelulla ei ole saavutet­tu sellaista laajaa kaksikielisyyttä, jota on toi­vottu.

Perustuslain 17 §:n lähtökohtana on kaikkien kieliryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Tästä perussäännöstä ei ole johdettavissa suoranaista ja välitöntä velvoi­tetta sille, että toisen kansalliskielen olisi oltava jokaiselle pakollinen oppiaine perusopetukses­sa.

Ruotsin kielen valinnaisuus mahdollistaisi laajemman kielitarjonnan. Ihmisten oppimisky­ky ei rajoita lukumäärältään useiden kielien opiskelua. On kuitenkin huomioitava, että kiel­ten opiskeluun on käytettävissä rajallinen määrä opiskelutunteja. Lisäksi on hyväksyttävä se ko­kemusperäinen totuus, että opiskelijoilla on aina hyvin erilaisia motiiveja. Velvoittavuus ja heik­ko motivaatio aineen opiskeluun ovat tulokselli­sen opiskelun kannalta huonoja lähtökohtia.

Kielet eivät ole universaaleja oppiaineita ku­ten esimerkiksi matematiikka. Hyvään yleissi­vistykseen kuuluu myös laaja kieliosaaminen, mutta valittavien kielien osalta on hyväksyttävä nykyistä laajempi ja suvaitsevaisempi lähesty­mistapa. Suomalaisen yhteiskunta, talouselämä ja kulttuuri ovat mosaiikkimaisempia kuin 1960-luvun lopun yhteiskunta. Haluttomuus ja kyvyt­tömyys hyväksyä ja mukauta ympäristön muu­toksiin on mille tahansa valtiolle strategisesti huono valinta.

Käsiteltävänä oleva kansalaisaloite ei sinäl­lään luo riittävää pohjaa asiasta päättämiselle yksityiskohtaisine lakimuutoksineen. Tarvit­semme laajapohjaisen kielipoliittisen selvityk­sen, jossa ennakkoluulottomasti arvioidaan to­delliset mahdollisuudet ja tarpeet sallia laajempi valinnanvapaus myös kieliopinnoissa.

Kannatamme sellaisen lainsäädännön laati­mista, joka mahdollistaisi alueelliset ja opiskeli­jan omaan valintaan perustuvat kokeilut. Toisen kansalliskielen valinnaisuudella lisättäisiin mahdollisuuksia vastata yhteiskunnallisiin ja elinkeinoelämän kielellisiin haasteisiin. Kokei­lut antaisivat osaltaan arvokasta tietoa ja perus­teita edellä esitetylle laajalle kielipoliittiselle selvitykselle. Kokeilun avulla voitaisiin lisätä juuri sellaisten kielten opiskelua, joista on nuo­relle alueen elinkeinoelämän tarpeista arvioiden todellista hyötyä muun muassa työllistymisessä.



Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että kansalaisaloite hylätään ja että hyväksytään seuraavat kannanotot:

1. kannanotto kuten SiVM. (Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa te­kemään kokonaisselvityksen, jossa tar­kastellaan maamme yleistä kielten opis­kelun politiikkaa ja miten sitä pitäisi ke­hittää tulevia kielitaitohaasteita enna­koiden sekä huomioiden yhteiskunnan ja elinkeinoelämän yhä laajentuva ja monipuolistuva vieraiden kielten osaa­misen tarve)

2. Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännölliset edelly­tykset alueellisiin kokeiluihin kielivali­koiman laajentamiseksi ilman velvoitta­vaa toisen kansalliskielen opiskelua.

Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2015



Pauli Kiuru /kok
Sanna Lauslahti /kok



Huom 1. Keskustan vastalauseessa samat kannanotot 1 - 2. Perustelut ovat hieman erilaiset.

Huom 2. Vastalauseemme on kirjoitettu 1 h 10 minuutissa. Valiokunnan mietintöluonnos tuli edellisenä iltana klo 21.00 jälkeen. Aloitteen käsittelyä ei ollut alkuperäisessä viikkosuunnitelmassa. Tieto käsittelystä tuli nopealla varoitusajalla.

Laitettiin yhtä aikaa samaa tekstiä tänne, JVL

JV Lehtonen kirjoitti:Vaikka itse kansalaisaloite meni nurin äänin 12-3, mielenkiintoisempaa materiaalia
löytyy vastalauseiden osastolta-

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015022 ... 1_uu.shtml

Yhteisehdotus alueellisista kielikokeiluista pakollisen ruotsin kielen opiskelun sijasta kaatui lopullisessa äänestyksessä tiukasti 9-8.

Näillä luvuilla voi tulla jopa voitto suuressa salissa..
Ja mitä sen jälkeen. Ei oikeastaan mitään, valtioneuvostolle tulee velvoite ryhtyä toimeen.

Tuo iltalehden juttu on hyvä. Siinä on mukana myös gallup, jossa tällä hetkellä 88% haluaa ruotsin vapaaehtoiseksi.

Eloranta: Pakkoruotsin pohdinta jatkuu kokonaisselvityksellä

Julkaistu 25.2.2015
Kirjoittaja Eeva-Johanna Eloranta
Kategoriassa Etusivu, Tiedotteet

Tiedote
25.2.2015

Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Eeva-Johanna Elorannan (sd.) mukaan eduskunnan sivistysvaliokunta ei heittänyt märkää rättiä ruotsin kieltä valinnaiseksi oppiaineeksi ehdottaneelle kansalaisaloitteelle. Sivistysvaliokunnan mietinnössä edellytetään, että valtioneuvosto tekee kokonaisselvityksen, jossa tarkastellaan maamme yleistä kieltenopiskelupolitiikkaa ja miten sitä pitäisi kehittää tulevia kielitaitohaasteita ennakoiden sekä huomioiden yhteiskunnan ja elinkeinoelämän yhä laajentuva ja monipuolistuva vieraiden kielten osaamisen tarve.

– Nyt pitää pohtia kieltenopiskelua kokonaisuudessaan eikä pelkkää ruotsin kieltä. Katson, että selvitykseen tulee sisältyä ruotsin kielen aseman tarkastelu kieltenopetuksessa ja selvitys myös siitä, mikä on tarkoituksenmukaisin tapa turvata palvelut molemmilla kansalliskielillä. Vasta selvityksen tekemisen jälkeen on aika linjata mitä kielten opiskelulle ja ruotsin kielen pakollisuudelle tehdään. Oma kantani on, ettei ruotsin kielen pakollisuutta tarvita. Sen sijaan tarvitsemme lisää mahdollisuuksia eri kielten opiskeluun, Eloranta pohtii.

Valiokunta katsoi, ettei ruotsin kielen asemaa oppiaineena voida tarkastella erillisenä säädöskysymyksenä ja irrallaan kieliasioiden kokonaisuudesta. Huomiota on kiinnitettävä mm. perustuslain säännöksiin sekä kielilakiin ja kieliasioiden erityislainsäädäntöön. Lainsäädäntö ja koulutuspoliittinen päätöksenteko täytyy perustua yhteiskunnan tarpeet huomioon ottavaan johdonmukaiseen, pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen harkintaan. Harkinnassa on otettava huomioon sekä yhteiskunnan että elinkeinoelämän tarpeet ja huolehdittava siitä, että kaikki kansalaiset saavat mahdollisimman tasa-arvoiset lähtökohdat elämälleen.

– Kansalaisaloitteen hyväksyminen sellaisenaan olisi ollut vaikeaa pelkästään siitä syystä, että siinä ei otettu kantaa siihen, miten kieltenopiskelu olisi järjestettävä, mikäli ruotsin kielen pakollisuudesta luovuttaisiin, Eloranta perustelee.

Positiivista, että muutkin kuin perussuomalaiset kansanedustajat uskaltautuvat esittämään vastalauseita pakkoruotsi-systeemistä. Kaikenlaisilla kokeiluilla on Suomessa pitkät perinteet, joten kokeilu-ehdotuksilla on hyvät mahdollisuudet tulla hyväksytyksi eduskunnassa.

HBl otsikoi, että kouluruotsista tullaan käymään "Tuff match". Nylander on haettu kertomaan, että isossa salissa voi käydä kuinka vain. Hänen mukaansa vaalien läheisyys tuo paineita tietyille kansanedustajille. MUTTA tietenkään hänestä oppilailla ei saa tehdä kokeita ja miten sellaista koetta seurattaisiinkaan. Katsottaisiinko vain kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päästä, että miten kävi niille, jotka "eivät saaneet oppia ruotsia". Mitäs sitten, jos heille onkin käynyt huonosti, kyselee Nylander.

Elomaa perussuomalaisista painottaa, että nyt ennen vaaleja mitataan, pysyvätkö ennen viime vaaleja kielivapautta kannattaneet edustajat sanojensa takana. Kiukru Kokoomuksesta muistuttaa, että 75% suomalaisista haluaa vapaaehtoisen ruotsin ja heidän äänensä tulisi kuulua.

Yllättäin tämä teksti on näkyvissä:
http://hbl.fi/nyheter/2015-02-25/725776 ... olsvenskan

Ja HBL vakikommentoijat:

"
Sajn 9 timmar sedan

Ifall skolsvenskan faller bort bör rimligen också tvångsfinskan försvinna från skolorna.

Anmäl kommentar


M Blomqvist-lyytikäinen 13 timmar sedan

Språköar och språkbad är den bästa reklamen för svenska på finska orter. Vi bor på en helfinsk ort och min man är finskspråkig. Men tack vare språkön i närheten har barnen kunnat gå i skola på svenska. Och jag vågar påstå att alla derad finskspråkiga kompisare har en pisitiv inställning till svenskan, då de upplever ett levande exempel på svenska. Barnens kompisar är i.tresserade av svenska, klarar den bra i skolan och skriver svenska i studentexamen. Vi blr satsa på finska orter!

Anmäl kommentar


Elisabet S 14 timmar sedan

Föreslår att vi går till motattack. Problemet är att skolsvenskan inte leder till tillräckligt bra kunskaper för att göra eleverna nöjda med resultatet. Svaret är inte mindre svenska utan mera tillfällen att träna upp tal och talförståelse. Här kunde nya modeller med delvisa språkbad i gymnasieklasserna utvecklas för dem som är intresserade, kanske främst i tvåspråkiga kommuner. Ett tillfälle för Finland att bli världsledare på språkundervisning! Det finns många länder i världen, som skulle vara intresserade av att importera nya bättre modeller.

Anmäl kommentar


HbV 13 timmar sedan

"Problemet är att skolsvenskan inte leder till tillräckligt bra kunskaper för att göra eleverna nöjda med resultatet." Nej. Problemet är att svenskan är inte viktigt i Finland eller i världen. Det mest av finländarna behöver inte svenska i sitt liv. Svenskan är bara viktig för finalndssvenskar och svekomaner som kan inte se världen utanför skandinavi. Det kan inte vara så att alla finnar är tvungen att lärä sig svenska. Det kan inte vara så att alla tjänsteman måste betjäna dig på svenska. Vi måste har fritt språkval.

Anmäl kommentar 3


macgurun 17 timmar sedan

Får dom inte som dom vill så håller de väl andan tills de blir blå. Bit för bit skall ju ryssarna ta det här landet och ett utmärkt sätt är ju att göra det med femtekolonnare. Tror nån att om de får bort "tvångssvenskan" så blir de nöjda och slutar där? Knappast. Vi har vissa obligatoriska ämnen i skolan plus möjligheten till frivilliga ämnen och får man inte dom i skolan finns det utomstående institut där man säkert kan studera fast urdu. Att bara vilja ha bort ett av våra nationalspråk som varit en del av landet och kulturen ända sen vårt land knappast var en vit fläck på kartan är bara urdumt och svinaktigt.

Anmäl kommentar 1


Henry Forsström 13 timmar sedan

håller med"

----
Tuli tässä kaverin mielipide mieleen, jossa sanoi surujen olevan hymyileviä, miellyttäviä, sivistyneitä jne. siis kaikin tavoin mukavia ja toiset huomioon ottavia henkilöitä.
Sitten kirjoittaessaan yleisöpalstoilla marisevat, vaativat - kirjoittavat kuin luciferin pikkuserkku - ovat siis samoja ihmisiä, suruja.

Tämmöiset Lauslahti - Kiuru kokeiluehdotukset tulee tyrmätä heti tuoreeltaan.
Näillä vain halutaan pidentää pakkoruotsia.
Kokeilun tuloksia pitää odotella ainakin 10-12 vuoteen ennenkuin mitään voidaan päätellä saavutetun.
Tuona aikana muiden pakkoruotsi vain kovenee.
RKP osaa myös pitkittää kokeiluja joten menisi 20-25 vuotta ennenkuin voitaisiin todeta ettei Itä-Suomen venäjä kokeilu sittenkään toiminut.
Silloin tulee seuraava Lauslahti- Kiuru joka ehdottaa jotain muuta kokeiltavaksi....

EI
Tuo ei ole se tie.

Pakkoruotsin poisto nyt heti toisi myös tuloksia nyt heti.
Viittä vaille valmiit saisivat vihdoin paperinsa ja pääsisivät pätevinä työnhakijoina tuottavan työn hakuun.
EK aina valittelee ettei löydy sen ja sen alan koulutettuja.
Saattaa löytyäkin mutta osa ei vain ole saanut tutkintoaan valmiiksi puuttuvan virkaruotsin takia.
Kaikilta nuo kielet eivät vaan onnistu. Eikä se tarkoita etteikö he silti voisi olla maan fiksuimpien joukossa matemaattisilla aloilla. Tai fysiikassa tai kemiassa tai...

Noustenmaa kirjoitti:Tämmöiset Lauslahti - Kiuru kokeiluehdotukset tulee tyrmätä heti tuoreeltaan.
Näillä vain halutaan pidentää pakkoruotsia.
Kokeilun tuloksia pitää odotella ainakin 10-12 vuoteen ennenkuin mitään voidaan päätellä saavutetun.
Tuona aikana muiden pakkoruotsi vain kovenee.
RKP osaa myös pitkittää kokeiluja joten menisi 20-25 vuotta ennenkuin voitaisiin todeta ettei Itä-Suomen venäjä kokeilu sittenkään toiminut.
Silloin tulee seuraava Lauslahti- Kiuru joka ehdottaa jotain muuta kokeiltavaksi....

EI
Tuo ei ole se tie.

Pakkoruotsin poisto nyt heti toisi myös tuloksia nyt heti.
Viittä vaille valmiit saisivat vihdoin paperinsa ja pääsisivät pätevinä työnhakijoina tuottavan työn hakuun.
EK aina valittelee ettei löydy sen ja sen alan koulutettuja.
Saattaa löytyäkin mutta osa ei vain ole saanut tutkintoaan valmiiksi puuttuvan virkaruotsin takia.
Kaikilta nuo kielet eivät vaan onnistu. Eikä se tarkoita etteikö he silti voisi olla maan fiksuimpien joukossa matemaattisilla aloilla. Tai fysiikassa tai kemiassa tai...

No, nykyinen eduskunta ja hallitus ei ehdi tehdä mitään konkreettista asian eteen, mutta siltana seuraavan hallituksen
kielipoliittisen työn moraaliseksi kannusteeksi jo tuo päätös 9-8 antaa vahvan selkänojan vaikkapa sitten
Noustenmaan ehdotukselle.
Noustenmaan linjaus tulee nostaa hallitusneuvotteluihin: onhan PS-kannatus selvässä nousussa taas.

Noustenmaa kirjoitti:Tämmöiset Lauslahti - Kiuru kokeiluehdotukset tulee tyrmätä heti tuoreeltaan.
Näillä vain halutaan pidentää pakkoruotsia.---
EI
Tuo ei ole se tie.-

Nyt olen samaa mieltä. Ehdottomasti.