Tosi mielenkiintoinen raportti.
raportissa kirjoitti:Muutosten vuoksi päättöarviointi hankaloituu, tämä etenkin jos oppilaalla on vain yksi kurssi vuodessa --- ruotsin kielen opetuksen varhentaminen koetaan hämmentävänä ja jokseenkin ristiriitaisena asiana. --- uudistuksen toteutustapa, joka vähentää tuntimäärää ja ennakoi heikompia oppimistuloksia, saa osakseen paljon negatiivisia kommentteja. Osa vastaajista ei tunne uudistussuunnitelmia kovin hyvin, mikä saattaa aiheuttaa vastustusta, ja se ettei asiasta ole keskusteltu koulu- ja kuntakohtaisesti, aiheuttaa hämmennystä.
Tässä noin pähkinänkuoressa itselleni oleellisimmat pointit:
Siis vaikka pakkoruotsista luopuminen muka "asettaisi oppilaat eriarvoiseen asemaan", nyt olleen luomassa järjestelmää, jossa
- osa kouluista käyttää ruotsiin esim 2+2+1+1 viikkotuntia,
- osa ehkä pitää tunnittoman vuoden 2+2+2+0 ja
- tiukimmin folktinget-verkostossa olevat kunnat, joilla on varaa nostaa ruotsinopettajien tuntimäärää kolmanneksella (kolmasosa kuudesta tunnista on kaksi ja juuri sen verran ruotsin tunnit lisääntyvät esim. Helsingissä), opettavat 2+2+2+2.
Päättoarvioinnin täytyy rakentua minimille eli kuudelle (6) tunnille. Silloin suurempaa tuntimäärää lukevat tulevat saamaan parempia arvosanoja päättötodistukseen ja kohottamaan keskiarvoaan, jolla pyritään jatkoon. Opettajien on hankalaa käyttää samoja kriteerejä käytännössä hyvin erilaisia määriä oppiainetta lukeneille. Käytännössä ehkä tarvitaan valtakunnallinen loppukoe, jonka arvosana määrittää päättöarvosanaa oleellisesti.
Tämä tarkoittaa, että samalla lukion ruotsin ensimmäisellä kurssilla istuu niitä, joilla on kymppi kahdeksan tunnin pakkoruotsista ja niitä, joilla on kuutonen kuuden tunnin ruotsista. Ja onhan siellä toki jo nyt osa A-ruotsinsa B-ruotsiksi pudottaneita. Arvatkaa, ollaanko sitä eriarvoisia. Tässä tullaan vaatimaan (ja tunnetusti saamaan) ihan uskomattomasti lisäresursseja. Ei ole kaukana se, että folktingetin vaatima kuudes pakollinen pakkoruotsin kurssi lukioissa toteutuu pakollisena nollakurssina niille, joiden peruskouluruotsi ei ole hyvää tasoa.
Koska aiheesta ei voida keskustella koulukohtaisesti (erilaisten opettajien ei voi antaa päätyä koululla vastakkain) eikä edes kuntatasolla (mitä mieltä olisivat veronmaksajat julkisesta keskustelusta, jossa ruotsinopettajien palkkapotti kasvaa kolmanneksella), niin kukaan ei oikein tiedä mitään. Ei tiedetä hätäkoulutetaanko luokanopettajia pilvin pimein ruotsinopettajiksi vai mitä. Huoli puetaan pedagogiseen kaapuun, mutta kyse on rahasta ja työoloista.
Kun lähes kaikki kieltenopettajat ovat meillä käytännön syistä ruotsinopettajia (muuten on tosi vaikea saada virkaa), mitään todellista keskustelua kielten keskinäisestä kilpailusta ei myöskään synny. Sitten vaan voivotellaan opiskelija-aineksen ja näiden perheiden "kielivastaisuutta", kun palat eivät millään sovi kohdalleen.
