vapaakielivalinta.fi

Kirjoitin jo kolme vuotta sitten oheisen blogipostauksen, mutta Uusi Suomi
uudisti blogiportaaliaan ja kirjoitus hävisi jonnekin..
Nyt se kuitenkin tupsahti esiin uudelleen ja löytyy netistä.

Voisiko "raati" tehdä täsmennys- ja parannusehdotuksia teemaan:
Pakkoruotsi on perustuslain vastainen järjestely.

Itse lisäisin pohdintaan suomenkielisen kansalaisen ruotsin kielen todellisen tarpeen..

Se on minimaalinen, koska ruotsinkielisten oikeudet turvataan (perustuslakivaliokunnan päätöksellä)
parhaiten ruotsinkielisellä työvoimalla ja "tyydyttävä"-vaatimus hoituu uusimmalla käännöstekniikalla
jopa kännykän avulla! Suomenkielisellä ei siis ole mitään todellista tarvetta ruotsin osaamiselle.
Ruotsinkielisellä (ja muilla vähemmistökielisillä) sen sijaan on selvä tarve suomen kielen osaamiselle.

Mutta siis parannusehdotuksia, muotoiluja ym. ym. palautetta.

Pakkoruotsi on perustuslain vastainen.

http://julesvirne.puheenvuoro.uusisuomi ... -vastainen

Pakkoruotsi on sekä perustuslain että terveen järjen vastainen järjestely.
5% ei ole sama asia kuin 95% -vai mitä? Eikö tämä ole aika selvä asia.
Kielikarttoihin kannattaisi tutustua, jos kokee asian jotenkin epäselväksi.

Yhteiskunnassa kansalaisilla on
- velvoitteita: mm. oppivelvollisuus ja verovelvollisuus, maanpuolustusvelvoite, velvoite hädässä auttamiseen...
- perusoikeuksia: oikeus maksuttomaan peruskoulutukseen, oikeus perusturvaan toimeentulon puuttuessa, sanavapaus, äänioikeus…

PERUSTUSLAKImme määrittää kansalaisten perusoikeudet, mutta joukkoon on viime muutoskierroksella tullut myös yksi velvollisuus: ”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille”. Onko pakkoruotsin tuttu lähtökohta "ruotsin asema ei saa heikentyä" osa suojeltavaa kulttuuriperintöämme?

Kesän 2012 Kokoomuksen puoluekokouksessa Jyrki Katainen käytti ponnekkaan puheenvuoron pakkoruotsin puolesta: "Minulle tämä ruotsin ja suomen kielen oppivelvollisuus on kansallisuuskysymys", Katainen sanoi. "Suomi on kaksikielinen maa, meillä on yksi kansa ja kaksi kieltä. Mikä on sellainen vahva kansakunta, jossa ihmiset eivät edes yritä ymmärtää toisiaan?" Kataisen mukaan molempien kotimaisten kielten opiskelu on suomalaisen yleissivistyksen kulmakivi. "Kokoomus on valinnan vapauden puolesta, mutta yhteiskunnassa on myös velvollisuuksia", Katainen sanoi puoluekokoukselle.

HBL oli tuolloin kirjannut Kataisen puheesta hiukan erilaisia kohtia:
- on osa kansallista identiteettiämme, että opiskelemme molempia kotimaisia kieliä.
- Kaikki kunnia valinnanvapaudelle, mutta kaikki ei voi olla valinnaista. Emme voi myöskään valita pois veroja. Jokaisessa toimivassa yhteiskunnassa on myös velvollisuuksia. Meidän ei tule kieltää juuriamme, pitäkäämme kansa yhtenäisenä.

Kataisen mielestä siis pakkoruotsi oli
- kansallisuuskysymys
- suomalaisen yleissivistyksen kulmakivi
- osa suomenkielisten kansallista identiteettiä
- suomenkielisten verojen kaltainen velvollisuus
- osa juuriamme.
Tässä olisi ollut tarpeen näyttää, mitkä lait ovat pakkoruotsivelvoittavia. Muuten tässä lähinnä kuvataan suomenruotsalaisten maalaamaa kuvaa siitä, miten suomenkielisten tulisi rakentaa suomenmaalaisuutensa. Tämä tarkoittaa, että toisin kuin muut kansat, suomalaiset tarvitsevat elämänmittaisen koulutusohjelman kelvatakseen oman maansa kansalaisiksi. Huh!

Tätä "pakkoruotsi on kuin vero ja siksi ok"-meemiä toisteltiin hetken ja sitten se katosi.

Tätä taustaa vasten sivistysvaliokunnan Vahasalon syksyinen kommentti oli suorastaan radikaali, kun hän tyytyi toteamaan, että pakkoruotsin taustalla on vain ja ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen.Vahasalo 3.10.2014: "Kun meillä on ruotsin kieli virallisena kielenä ja on linjattu, miten ne palvelut ja osaaminen turvataan, tämä on ollut se tapa. Jos löytyy joku muu tapa, jolla ruotsinkieliset palvelut turvataan, niin kyllä vapaaehtoisuus silloin käy."

Hyvä, että kun tähän asti on etsitty pakkoruotsille hämärää tukea perustuslaista (vaikka jo Brax oikeusministerinä joutui myöntämään, ettei perustuslaki sitä sisällä), nyt kysytäänkin, voiko jokin näin vääristynyt, tarpeeton ja suorastaan vahingollinen järjestelmä olla muuta kuin loukkaus perustuslain henkeä vastaan. Niinpä!

Kuten täällä aikaisemminkin on pohdittu, perustuslaki sallisi sellaisen järjestelyn,
että ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa ruotsi voisi olla kaikille pakollinen,
ja suomenkielisenemmistöisissä kunnissa suomi olisi kaikille pakollinen..

Se olisi Jaskan symmetriaperiaatteen ja perustuslain hengen mukainen ratkaisu.

Tuleehan vähemmistöllä olla oikeus oppia enemmistön kieli-
muutama kunta Suomessa on enemmistöltään ruotsinkielinen ja koko maa taas on
enemmistöltään suomenkielinen.

Näin ollen ruotsinkielisten pakkosuomi on perustuslain mukaan oikeudemukainen ratkaisu koko Suomessa,
mutta pakkoruotsi ei ole oikeudenmukainen muualla kuin ruotsienemmistöisessä kunnassa.

Ruotsinkieliset instituutiot turvaavat NRR:n mainitseman "kulttuuriperinnön" ja sivistykselliset tarpeet!
(koulut, kirkko ja oma yliopisto)

http://www.kielipolitiikka.net/faktamtr ... ayli50.jpg

"Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja
yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Tarve ymmärtää enemmistön kieltä on selkeä tarve vähemmistölle!

Mielestäni ei ole perustuslain hengessä hyväksyttävä sellainen ratkaisu, jossa ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa ruotsi olisi suomenkielisissä kouluissa pakollinen. Raaseporin ja Sipoon kaavailemat pakkoruotsisuunnitelmat eivät ole hyväksyttäviä. Ruotsin pitää olla kaikissa kunnissa valinnaiskieli suomenkielisissä kouluissa.

Vastaavasti tietysti suomen on oltava valinnaiskieli surukouluissa.

TK kirjoitti:Mielestäni ei ole perustuslain hengessä hyväksyttävä sellainen ratkaisu, jossa ruotsinkielisenemmistöisissä kunnissa ruotsi olisi suomenkielisissä kouluissa pakollinen. Raaseporin ja Sipoon kaavailemat pakkoruotsisuunnitelmat eivät ole hyväksyttäviä. Ruotsin pitää olla kaikissa kunnissa valinnaiskieli suomenkielisissä kouluissa.

Vastaavasti tietysti suomen on oltava valinnaiskieli surukouluissa.

Henkilökohtaisesti minulle tuo TK:n järjestely sopisi aivan mainiosti.

Mutta, jos ajatellaan perustuslain 17 § kautta..
Mielestäni ruotsinkielisten vapauttaminen suomen kielen opiskelusta ei ole perustuslain hengen mukaista,
koska 17 § ei velvoita opiskelemaan kieltä, mutta vaatii toisaalta valtiota turvaamaan
yhteiskunnallisten tarpeiden tyydyttämisen "samanlaisin perustein".

Maan (alueen) enemmistön edustajien ymmärtäminen on vähemmistön selkeä yhteiskunnallinen tarve.

Nythän tämä kommunikointitarpeen tyydytys on perverssillä tavalla käännetty enemmistön velvollisuudeksi,
ja jos kerran ruotsinkielisellä ei ole lainkaan velvollisuutta opiskella enemmistön kieltä voidakseen kommunikoida
enemmistön edustajien kanssa, palaamme taas lähtöruutuun, jossa enemmistö pakotetaan
vähemmistön kieleen, jotta kommunikaatio onnistuisi...

Tässä on siis selkeä lähtökohtaero, minun ja TK:n ajattelussa.

Viitaten 17 § muotoiluun lähden siitä, että enemmistön kieli määrittää kielen osaamisen tarpeen-
olipa yhteiskunnan virallinen kielitarjonta mikä tahansa.

Ja meillä on nämä muutamat ruotsinkielisenemmistöiset kunnat, missä
suomenkielisellä vähemmistöllä on velvollisuus "mukautua" paikalliseen enemmistöön.

Mitäs muut sanovat ??

Minä olen valmis hyväksymään Raaseporin suunnitelman pakollisesta ruotsista esim. B, C tai D-kielenä.
Mutta Sipoon suunnitelmaa en ole valmis hyväksymään, koska Sipoossa on suomenkielinen enemmistö!

JVL
Sorry en lukenut viimeistäsi, koska hiillyin.
Syystä, että esim. nykyinen Raasepori "pitää sisällään" laajoja suomenkielisiä alueita. Siis historiallisesti vanhoja suomenkielisiä alueita.
Ensin joitakin kuntia liitettiin Tammisaareen, jolloin tehtiin ensimmäinen ruotsalaiskaappaus ja sitten Tammisaareen liitettiin Pohja ja Karjaa, joissa molemmissa huomattava suomenkielisenemmistö.
Nyt pakkoruotsi ekalle on saanut suomenkielisiä lähtemään vanhoilta alueiltaan, ainakin he, joilla kouluikäisiä lapsia.
Raaseporista on tämän takia tulossa surujen toivoma yksikielinen ruotsinkielinen "autonominen alue".

Se on päin helvettiä! Vai sanoisinko - historiallisesti täysin väääärin!

Hannu Jussi kirjoitti:JVL
Sorry en lukenut viimeistäsi, koska hiillyin.
Syystä, että esim. nykyinen Raasepori "pitää sisällään" laajoja suomenkielisiä alueita. Siis historiallisesti vanhoja suomenkielisiä alueita.
Ensin joitakin kuntia liitettiin Tammisaareen, jolloin tehtiin ensimmäinen ruotsalaiskaappaus ja sitten Tammisaareen liitettiin Pohja ja Karjaa, joissa molemmissa huomattava suomenkielisenemmistö.
Nyt pakkoruotsi ekalle on saanut suomenkielisiä lähtemään vanhoilta alueiltaan, ainakin he, joilla kouluikäisiä lapsia.
Raaseporista on tämän takia tulossa surujen toivoma yksikielinen ruotsinkielinen "autonominen alue".

Se on päin helvettiä! Vai sanoisinko - historiallisesti täysin väääärin!

Pakkoruotsi ekalta -järjestely on perustuslain vastainen, koska suomenkielisen väestön todellinen, merkittävämpi
tarve on osata ensin englantia (ja vasta sitten ruotsia) pärjätäkseen kansainvälisessä maailmassa.

Ruotsinkielisen väestön ensisijainen tarve on osata suomea, ei englantia, koska tämä maa on suomenkielisenemmistöinen.
Kyllähän suomenkielistenkin pitää oppia suomi ennen kuin alkavat opiskella englantia.

Tämä maa nyt vain sattuu olemaan 90 %:sti suomenkielinen eli suomen osaaminen Suomessa on niin suomenkielisen,
ruotsinkielisen kuin minkä tahansa muunkielisenkin aito tarve!

Mutta paikallisen enemmistön ymmärtämiseksi jonkinasteinen ruotsin osaaminen on myös tarpeellista,
jos asuu alueella, missä ruotsi on enemmistökieli.

Uskoisin, että peruskoulu-uudistuksen idea yksipuolisesta pakkosuomesta ruotsinkielisille kaatui todellisuudessa
perustuslain väärintulkintaan eli ei tajuttu tai ei haluttu myöntää, että suomen kieli on ruotsinkieliselle
aito tarve, mutta suomenkieliselle väestölle ruotsin kielen osaaminen ei ole aito tarve.

Se, onko ruotsin kielen osaaminen ruotsinkielisenemmistöisellä alueella aito tarve,
on toki mielipidekysymys sekin. Hallinnon kanssa asioidessa ruotsia ei tarvita,
koska jokainen kunta on kaksikielinen tai sitten suomenkielinen.
Mutta elämään kuuluu muutakin kuin viranomaisissa asiointi.

Yo-pakkoruotsin poistamisessa käytettiin mielestäni oikeaa logiikkaa, kun ruotsinkielisten
ei tarvitse enää kirjoittaa suomea.

Mutta lukion pakkoruotsia ei saada poistettua, koska pakkosuomi on välttämätön tarve ruotsinkieliselle-
ja väärän perustuslaintulkinnan takia ruotsin väitetään olevan meille aito tarve! Mutta eihän se ole.
Suomen kielen taito on se aito tarve, jota perustuslain pitäisi turvata!
Tämän itsestäänselvyyden sijasta meillä on väärä perustuslaintulkinta, jossa lähtökohtana on
kieroutunut symmetria-ajattelu.

Siksi pitää löytää tämä enemmistöperiaate mahdollistamaan oikean symmetrian toteutuminen.

Symmetrian lähtökohta on aito tarve toiseen kansalliskieleen - suomenkielisellä sitä tarvetta ei ole
muualla kuin ruotsinkielisenemmistöisellä alueella.

Silti meillä toteutetaan keinotekoiseen tarpeeseen vedoten perustuslain vastaista politiikkaa.

Jotta voimme toimia perustuslain mukaisesti, pitää aito tarve määrittää ja mielestäni
vähemmistöllä on aito tarve osata enemmistön kieltä-- vaikka se ymmärrettävästi
Raaseporissa aiheuttaakin "hiiltymistä".

Henkilökohtaisesti en halua holhota ruotsinkielisiä, ja suostun mielelläni siihen ratkaisuun, että
heillä ei ole pakkosuomea, kun pakkoruotsi poistuu meiltä, mutta poliittinen eliitti
käyttää tätä väärää symmetriaa estämään pakkoruotsin poistamisen.

Siksi on annettava vaihtoehtoinen symmetriamalli- perustuslain hengessä-
sen takia otin esiin tämän enemmistökieliaspektin ja siihen sisältyvän symmetria-ajatuksen.

Lukekaa ajatuksella sitä pykälää!

"Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja
yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan."

Nykyisen tulkinnan puute on se, että tarpeiden kuvitellaan olevan samanlaiset,
vaikka laki sanoo, että tarpeista huolehtimisen pitää
olla samanlaista!


Meidän tarpeemme ovat erilaiset! Miksi sitä ei haluta myöntää ?

Lehtonen, esität asian ikään kuin suruväestö Raaseporissa ei osaisi ollenkaan suomea! Että suomenkielisten pitäisi opetella surukieltä pystyäkseen kommunikoimaan surukielisten kanssa! Kertakaikkisen kummallinen ajatus.

Manner-Suomessa pitää pärjätä ja tulla toimeen joka kunnassa pelkällä suomella. Maan pääkielen, suomen, osaaminen on ensiarvoisen tärkeää kaikille kielivähemmistöille, sillä suomi on kaikkien, 150:tä erilaista kieltä puhuvien yhteinen ja yhdistävä kommunikointikieli.

Siltikin, luonnollisesti suruille suotakoon pakkosuomesta luopuminen, jos he niin haluavat.

TK kirjoitti:Lehtonen, esität asian ikään kuin suruväestö Raaseporissa ei osaisi ollenkaan suomea! Että suomenkielisten pitäisi opetella surukieltä pystyäkseen kommunikoimaan surukielisten kanssa! Kertakaikkisen kummallinen ajatus.

Manner-Suomessa pitää pärjätä ja tulla toimeen joka kunnassa pelkällä suomella. Maan pääkielen, suomen, osaaminen on ensiarvoisen tärkeää kaikille kielivähemmistöille, sillä suomi on kaikkien, 150:tä erilaista kieltä puhuvien yhteinen ja yhdistävä kommunikointikieli.

Siltikin, luonnollisesti suruille suotakoon pakkosuomesta luopuminen, jos he niin haluavat.

Henkilökohtaisesti olen samaa mieltä eli minulle on herttaisen yhdentekevää, lukevatko he suomea.
Kantakoot vastuun, jos jättävät suomen opiskelematta.

Mutta yritän tässä unettomana yönä miettiä asiaa myös "poliitikon näkökulmasta".
Euroopassa ei ole mitenkään tavatonta, että enemmistön edustajat opiskelevat paikallisena
vähemmistönä ollessaan paikallisen enemmistön kieltä..

Vaikka RKP ei olisikaan hallituksessa, SDP tai kokoomus siellä on.
Niiden eliittiä tässä pitää yrittää saada muutoksen taakse.

Keskustalla on vaaliohjelmassa venäjä-kokeilu ja PS haluaa täyden vapauden.

Miten asettuvat pelimerkit ?

JV Lehtonen kirjoitti: Euroopassa ei ole mitenkään tavatonta, että enemmistön edustajat opiskelevat paikallisena
vähemmistönä ollessaan paikallisen enemmistön kieltä.

Käsittääkseni silloin vähemmistö lasketaan miljoonissa ja/tai kyse on aidosti alueen alkuperäiskielestä ja pitkän historian omaavasta kansasta (esim. baski, katalaani, iiri, ...).

Käsittääkseni kaikkialla muualla merkittävä vähemmistökieli, jota luetaan myös kouluissa, on ihan järkevästi valittu ja järkeväksi koettu kieli. Meillä kyseessä on alle viiden prosentin vähemmistön kieli, jolla ei olisi mitään merkitystä, ellei se olisi ikiaikaisen eliitin kieli, eliitin, jolla on edelleen vaurautta ja vaikutusvaltaa estää 95%:n järkevä kieltenopetus - jopa siihen asti, etteivät nuoremme voi valmistua mihinkään ammattiin ilman mittavia vähemmistökielen opintoja ja jopa niin, että moni jää vaille pätevyyttä ja syrjäytyy tämän turhan kielipainotuksen vuoksi.

JV Lehtonen kirjoitti: Nykyisen tulkinnan puute on se, että tarpeiden kuvitellaan olevan samanlaiset,
vaikka laki sanoo, että tarpeista huolehtimisen pitää
olla samanlaista!


Meidän tarpeemme ovat erilaiset! Miksi sitä ei haluta myöntää ?

Tämä on oleellista!

Myös ruotsin varhaistaminen ykköselle kunnissa, joissa ruotsilla on vahva asema, on vastoin suomenkielisten etua, sillä kunnan velvoite on tarjota vain peruskoulutus - jatkokoulutus joudutaan hakemaan laajemmilta alueilta ja silloin suomenkieliset kamppailevat jatkopaikoista muitten suomenkielisten kanssa, joilla taas on ollut mahdollisuus painottaa A1-kielenä itselleen opintojen ja työn kannalta tärkeintä kieltä. Siis edes ns. Svenskfinlandissa ei ole suomenkielisen etu aloittaa kieliopintojaan ruotsilla.

JV Lehtonen kirjoitti: Ruotsinkieliset instituutiot turvaavat NRR:n mainitseman "kulttuuriperinnön" ja sivistykselliset tarpeet!
(koulut, kirkko ja oma yliopisto)

Toki. Mutta minusta olisi mielenkiintoista tietää, miksi tällainen lisäys tehtiin. Ketkä hakivat perustuslakiin sanamuotoa ”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille”.

Tiedän, että tätä sanamuotoa ja sen tuomista perustuslakiin on ihmetelty myös lainoppineiden keskuudessa. Se on osa perustuslakia, mutta vailla konkretiaa - ja se on ainoa velvoite, joka on kirjattu perusoikeuksien rinnalle.

NRR kirjoitti:

JV Lehtonen kirjoitti: Ruotsinkieliset instituutiot turvaavat NRR:n mainitseman "kulttuuriperinnön" ja sivistykselliset tarpeet!
(koulut, kirkko ja oma yliopisto)

Toki. Mutta minusta olisi mielenkiintoista tietää, miksi tällainen lisäys tehtiin. Ketkä hakivat perustuslakiin sanamuotoa
”vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille”.

Tiedän, että tätä sanamuotoa ja sen tuomista perustuslakiin on ihmetelty myös lainoppineiden keskuudessa. Se on osa perustuslakia, mutta vailla konkretiaa - ja se on ainoa velvoite, joka on kirjattu perusoikeuksien rinnalle.

Todella erikoinen, minulle uusi "pykälä".

En ole havainnut perustuslakiin viitattavan esim. soiden suojelussa, kun nykyinen ministeri ajoi vapaaehtoisuutta pakkolunastusten
sijaan maamme ainutlaatuisen suoluonnon suojelemiseksi.

Liioin ei ketään voi henkilökohtaisesti velvoitta soidensuojeluun, jos ei edes omista suota.
Ketään ei pakoteta suon- tai muun luonnonsuojelukohteen omistajaksi..

Onko suomalaisten pakottaminen ruotsin kieleen osa kulttuuriperintöämme ?

Näyttäisi tosiaan olevan: Tämä ajattelu on vahvasti suomenruotsalaisessa kulttuurisessa DNAssa:

Käräjillä 1646 julistettiin:


Jokainen suomalainen, joka ei tahdo oppia ruotsia, käydä kirkossa, käräjillä ja kokouksissa ja kaikin tavoin olla esivallalle kuuliainen ja tottelevainen pappisviranomaisille sekä hurskas ja lempeä ruotsalaisille, samaten kuin maan ja valtakunnan muut asukkaat, sen koti on poltettava, talonkirja tehtävä mitättömäksi ja on hän jokaisen ruotsalaisen edessä henkipatto...

http://anarkisti.vuodatus.net/lue/2015/ ... uotsi-1646

ja toinen ajankohtainen:"Gunnar Suolahti 1700-luvun kielioloista"

JV Lehtonen kirjoitti: Onko suomalaisten pakottaminen ruotsin kieleen osa kulttuuriperintöämme ?

Näyttäisi tosiaan olevan: Tämä ajattelu on vahvasti suomenruotsalaisessa kulttuurisessa DNAssa

Niin. Moni ruotsinkielinen ilkeilee suomenkielisille nettipalstoilla näin: ruotsinkielisten on aina täytynyt sivistää suomenkieliset väkisin, eiväthän ne halunneet alkujaankaan käydä kouluja.

Vaikka pilkka on laadittu tähän hetkeen, niin ilkunnalla on pitkät juuret.