vapaakielivalinta.fi

Suomenruotsalainen mm. juridiikkaa lukeva nuori blogisti kirjoittaa tuoreessa (ruotsinkielisessä) esseessä otsikolla
"Finland – tvåspråkigt ännu 2030?" (Finland - kaksikielinen vielä 2030?), että todennäköisesti ruotsin pakollisuus hiljakseen väistyy ja joudutaan miettimään uusia tapoja ylläpitää suru-kaksikielisyyttä. Hän ehdottaa meill Belgian mallia, missä maa on jaettu kielialueisiin, jotka määrittävät sen, millä alueilla täällä olisi taattava ruotsinkielinen palvelu.
http://www.sebbe.fi/wp-content/uploads/ ... u-2030.pdf

Aika kaukaa haettu tuo Belgia vertailu.
Maat eivät ole samanlaisia eivät edes samankaltaisia mitä kieliin tulee.

no joo -kieliä on pari kolme siinä ne yhtäläisyydet sitten olivatkin.

Belgia on selvästi kahtia jakautunut.
Siis kielen perusteella.
On kaksi yksikielistä aluetta.
Tätä jakoa ei Suomessa ole.

Se on kummallista että niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin kahden pakollisen kielen vapaasta valinnasta saadaan aikaan koko valtakunnan laajuisia jakolinjoja ja ties mitä muita keinotekoisia poliittisia, kielellisiä tai muita himmeleitä.

Kielellinen alueperiaate voidaan rakentaa kuntien itsehallinnon pohjalle.
Sen loukkaamattomuudestahan on
muodostumassa esim. sote-uudistuksen suurin ongelma.

http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapa ... fault.aspx

Jos kunnallisen itsehallinnon taso pysyy nykyisellään, silloin kuntataso on luonteva
ratkaisumalli myös kielipolitiikkaan!

Ei tarvita mitään uusia alueratkaisuja, maakuntamalleja tai vastaavia.

Kunnille pitäisi antaa täydellinen vapaus määritellä kunnan kielistatus,
mutta kunnan pitäisi ensisijaisesti itse kantaa kaksikielisyyden rikkaus eli siitä aiheutuvat kulut!

Koska kielipoliittiset valtionosuudet on kuitenkin mahdotonta poistaa,
valtionosuudet tulee mitoittaa samalla tavalla sekä niissä kunnissa missä
virallinen kieli on saame että niissä kunnissa, missä virallinen kieli on ruotsi.

Tällä hetkellä jopa tässä kysymyksessä on olemassa kaksoisstandardi:
saamenkieliset kunnat eivät ole
lainsäädännön määritelmän mukaan kaksikielisiä, vaan
kaksikielisyys-termi tarkoittaa vain ruotsinkielisiä kuntia!!!

Valtionosuuksia siis maksetaan nykyään eri perusteilla saamen kielen alueelle kuin ruotsalaisalueelle.

Suomen kieli on virallinen kieli KAIKISSA manner-Suomen kunnissa jo nyt.
(Närpiön tapaus viivästyy valituksen takia)

Tällöin kommunikaatiokieleksi kunta-valtio -akselilla riittää yksi kieli, suomen kieli, maan pääkieli.

RKP on jo varautumassa tähän esim. Sipoossa ja Pohjanmaalla.

Vaasan seudulle esitetään kymmenen kunnan yhdistymistä. Isostakyröstä, Kaskisista, Korsnäsistä, Kristiinankaupungista, Laihiasta, Maalahdesta, Mustasaaresta, Närpiöstä, Vaasasta ja Vöyristä muodostettaisiin uusi kunta 1.1.2017. Kaksikielisen kunnan nimi olisi Vaasa.

Uusi Vaasa selviytyisi kuntajakoselvittäjien mielestä lähitulevaisuuden palvelutarpeen haasteista.

− Uuden Vaasan visio on olla Länsi-Suomen monikulttuurinen, yhteistyöverkoston vetovoimainen kasvukeskus. Vahva kunta kykenee takaamaan seudun kilpailukyvyn sekä huolehtimaan infrastruktuurista. Kehityksen painopisteinä olisivat muun muassa energiakeskittymän kehittäminen ja investointien houkutteleminen, Enestam ja Repo kertovat.

Kuntatason ratkaisu muistuttaisi
Ruotsin kehittämää suomen kielen hallintoaluetta,
joka siis lähtee kuntien omasta aloitteesta.
Kunta on aina aloitteellinen ja saa jonkin verran valtion rahoitusta Ruotsin mallissa
Ruotsin valtio ei pakota yhtäkään kuntaa suomen kielen hallintoalueeseen!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielen_hallintoalue

Suomi on rakentanut kaksikielisyydestä järjettömän byrokratiaviidakon,
joten rakenneuudistus säästäisi valtion varoja ja toisi kaksikielisyyden lähemmäksi
kansalaista, kun se siirrettäisiin täysin kuntien määritettäväksi.

Toki kuntamallissa RKP saisi lisää valtaa paikallisesti, mutta sen valtakunnallinen merkitys
saataisiin neutraloitua sille kuuluvalle tasolle.

ÅAn tutkimuksessahan enemmistö kansasta oli sitä mieltä, että RKP:llä on liikaa valtaa!

Noustenmaa kirjoitti:Aika kaukaa haettu tuo Belgia vertailu. ---
Belgia on selvästi kahtia jakautunut.
Siis kielen perusteella.
On kaksi yksikielistä aluetta.
Tätä jakoa ei Suomessa ole.

Belgia on tosiaan selkeästi jakautunut
- hollanninkielinen pohjoisosa
- ranskankielinen eteläosa
- pieni saksankielinen kaistale idässä
Hollanninkielisillä alueilla elää 58 % väestöstä, ranskankielisillä 31 %, kaksikielisen Brysselin asukkaita on 10 % ja saksankielisiä n. 0,7 % asukkaista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Belgia

Folktinget on omassa propagandassaan toistuvasti nostanut Belgian keskusteluun Sveitsin ja Irlannin sekä Luxemburgin ohella. Sveitsissä ja Belgiassa on kuitenkin selkeästi omankieliset alueet, englanninkielisessä Irlannissa elvytetään esivanhempien puhumaa iiriä eikä Luxemburg oikeastaan ole maa vaan kaupunki, joka on mm. täysin riippuvainen ympäröivien maiden koulutustarjonnasta, oma yliopistokin syntyi vain muutama vuosi sitten eikä siellä voi opiskella kuin kieliä ja oikeustiedettä. Missään näistä maista ei ole edes pakollista virkapakkovähemmistökieltä kaikille korkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille kuten meillä on pakollinen virkaruotsi.