Magma: "vapaaehtoinen ruotsi on suru, mutta henkiin jäädään"

[NRR]

Yllättäin HBL on jättänyt lukitsematta artikkelin, jossa Magman Björn Sundell pohtii, miten vapaaehtoiseen ruotsiin tulisi varautua:
http://hbl.fi/nyheter/2015-01-16/707116 ... n-overleva

Publicerad: 16.01.2015 08.11

Det behövs absolut en plan för vilka åtgärder som bör vidtas om svenskundervisningen i finska skolor blir frivillig, säger Björn Sundell, utredningsansvarig vid tankesmedjan Magma. Han har funderat på saken i några månader.

– För det första bör man diskutera vilket ansvar kommunerna har för att det verkligen finns undervisning i svenska. Det måste finnas ett system för att kommunerna inte ska kunna kräva för stora undervisningsgrupper, säger Sundell.

Han säger att undervisningen måste göras om så att den tilltalar pojkar mer och att det måste utredas vilken möjlighet och kapacitet universiteten har att undervisa svenska från grunden.

Siis fundeerattuaan asiaa muutaman kuukauden (?) BS on sitä mieltä, että tarvitaan ehdottomasti suunnitelma siitä, mitä tulee tehdä, jos ruotsista tulee vapaaehtoinen. Kunnilla tulisi olla velvollisuus tarjota ruotsia eivätkä vähimmäisryhmäkoot saisi muodostua esteeksi. Opetusta olisi uusittava siten, että se vetoaa myös poikiin. Yliopistojen tulisi kyetä opettamaan ruotsia alkeista alkaen.

Artikkelissa on myös ÅA:n julkishallinnon opettajan lausunto, että on tärkeää selkiyttää, kenen vastuulla ruotsinkielinen palvelu missäkin järjestelmässä on:

Linnea Henriksson, universitetslärare i offentlig förvaltning vid Åbo Akademi, konstaterar att det i alla typer av strukturer är viktigt att det bestäms klart vem som har ansvar för svensk service för att servicen inte ska vara beroende av personer.

[Hannu Jussi]

Linnea Henrikssonnin :
"vem som har ansvar för svensk service för att servicen inte ska vara beroende av personer." on todella tärkeä pointti suruille tiedoksi ja toivottavasti ymmärtävät sen, että taakka ei kuulu suomenkielisille.

Eilisessä ilta-HBL:ssä, tai aiemmin ja uudelleen tänään Andelin kirjoittaa järkevästi selittäen, mikä johti siihen, että kielipainotusta vähennettiin kirjoituksissa joitakin vuosia sitten.

[NRR]

Andelin kirjoittaa järkevästi selittäen, mikä johti siihen, että kielipainotusta vähennettiin kirjoituksissa joitakin vuosia sitten.

http://ostnyland.fi/opinion/ledare/2015 ... nde-isflak

Skolsvenskan lider inte bara av finskt språkmotstånd. Realämnena har tagit språkens plats.

--- I debatten använder Haglund däremot, som många andra, det vanliga argumentet mot en frisläppt, frivillig svenska: den blev inte blev populärare av att bli frivillig i studentexamen 2004.

Fast det är inte hela sanningen. I den reform som den dåvarande Vanhanenregeringen genomförde --- uppstod en hel rad ämnesprov som kunde ersätta proven i språk.

Sedan dess har man kunnat bli sex laudaturstudent med modersmål, engelska, matematik, biologi, fysik och kemi. Realämnena trängde undan alla språk, inte bara svenskan.
---
Det var tider då Finland trodde på Nokia- och ingenjörsboomen. Vi ville ha folk som skulle göra teknisk innovation och skriva affärsplaner. Det fick vi, i stället för den bredare allmänbildning som kunskaper i flera språk för med sig.

Tämän tekstin mukaan kouluruotsi ei kärsi vain suomalaisten kielivastaisuudesta. Reaaliaineet ovat ottaneet kielten paikan. Haglund käyttää väittelyssä monen muun tavoin tuttua argumenttia vapaaehtoista ruotsia vastaan: ruotsista ei tullut suositumpaa vaikka sen kirjoittaminen tehtiin vapaaehtoiseksi 2004. Tämä ei ole koko totuus. Vanhasen hallituksen uudistuksessa saatiin suuri joukko eri aineiden reaalikokeita, joilla saattoi korvata kielten kokeet. Tuon jälkeen on voinut kirjoittaa kuusi laudaturia siten, että mukana on äidinkieli, englanti, matematiikka, biologia, fysiikka ja kemia. Reaalikokeet korvasivat kaikki kielet, eivät vain ruotsia. Silloin Suomessa uskottiin Nokiaan ja insinööribuumiin. Piti saada ihmisiä, jotka tekevät teknisiä innovaatioita ja kaupallisia suunnitelmia. Tätä saatiinkin - sen laajemman yleissivistyksen sijaan, jonka useamman kielen osaaminen toisi mukanaan. Että näin.

Mielenkiintoinen näkökulma yleissivistykseen.

[Hannu Jussi]

Sama kirjoitus 2 x Höblässä.
.... kiinnitin huomioni samaan "sivistys"seikkaan.

[NRR]

Wikipedian mukaan "Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kaikkien kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä. --- Suomeen yleissivistyksen ideaali tuli Saksasta --- 1700-luvun lopulla --- Tuolloin yleissivistyksen ideaaliin kuului antiikin ajan taruston auttava tunteminen sekä kyky puhua joitain tärkeimpiä kieliä, joiksi Suomessa muodostuivat ruotsi, latina ja saksa."

Voi olla, että suomenruotsalainen koulu ja yhteisö on säilyttänyt tämän vanhan yleissivistyskäsityksen tiukemmin kuin suomenkielinen koulu ja yhteisö. Näin kielten merkitys on siellä paljon suurempi kuin meillä muilla - ja myös huomattavan moni on saanut paikkansa ja palkkansa kieliosaamisella.

Kesällä eksyin suomenruotsalaiseen blogiin, jossa selitettiin: "Uskon, että menetetään kansan sivistystasossa (folkets bildningsgrad), jos koulussa luetaan vähemmän kieliä. Niille, joiden ei tarvitse opiskella useita kieliä, tehdään vääryyttä."

Suomenruotsalaisten (ja kenties suomalaisten humanistien) piirissä kielten osaamista pidetään sivistyksen mittarina. Tämä nousee vuoropuhelun ja koulutuskehittelyn esteeksi nyt, kun luonnontieteellinen ja tekninen osaaminen, politiikka, talous sekä luova ongelmanratkaisu, kansalaisvaikuttaminen ja monitahoinen ammattiosaaminen nähdään oleelliseksi osaksi sivistystä. Tämä ei ole kielivastaisuutta vaan kohtuullisuutta. "Maalmassa monta on ihmeellistä asiaa..."

JEA vastasi tuolle kesäiselle blogistille:

--- vi borde få upp ett intresse för mera språk i Finland, framom ett teknokratiskt och finansstyrt samhälle. Jag tror vidare också att svenskan i Finland mår bra i ett allmänt, positivt språkvimmel som skapar ett positivt sug ---

(noin käännös - Suomessa tulisi herättää kiinnostus opiskella enemmän kieliä, teknokraattisen ja talouden ohjaaman yhteiskunnan sijaan. Uskon myös, että ruotsi voi hyvin yleisessä kielten tungoksen luomassa imussa ---

Tämä on nyt tapa puolustaa ruotsia vaikenemalla pakkoruotsista. Ruotsinopettajien viimekesäisessä koulutuspäivässä inspiraatiopuhujana oli tunnettu suomenruotsalainen mediahahmo, joka toivoi suomalaisen koulun painottavan enemmän kieliä vaikkapa sitten muiden sisältöjen kustannuksella!

Tämä on pelottava asenne!

Tässä taas lähtökohtana on "ruotsin asema ei saa heikentyä". Sen sijaan, että tyydyttäisiin vain vaikuttamaan suomalaisten pakollisiin kieliopintoihin, nyt pyritään muokkaamaan suomalaisten koko opiskelua siten, että kieliosaaminen ohittaisi muun itsensä kehittämisen.

Peruste kielten lisäämiselle haetaan yleissivistyksestä, joka muka vaatii kieliä. Näin ruotsin pelastusoperaatiosta saadaankin suomenkielisten pelastusoperaatio, yleissivistyksen pelastusoperaatio, inhimillisyyden pelastusoperaatio suomenkielisten teknokratiauskon ja talousorjuuden sijaan.

Ihan tätä en kaipaisi nyt keskusteluun. Nyt pitäisi saada kehittää sekä kieliopintoja että opetusta yleensä suomenkielisten ja uussuomalaisten lasten vaihtelevista lähtökohdista, heidän edukseen ilman tätä ikuista "ruotsin asema ei saa heikentyä" -lähtökohtaa ja sen tueksi luotuja, ajastaan jäljessä olevia ja turhaan ihmisiä sitovia yleissivistysihanteita tai teknokratiauhkia.

[TMK]

Kielet tosin eroavat toisista aineista yleissivistykseen nähden siinä, että melkein kaikista kielistä voi alalla kuin alalla olla hyötyä, eivätkä kielet ole niin mielenkiintoon sidottuja kuin monet muut aineet, vaan niitä voi hyödyntää vaikka lähtemällä vaihtoon, jolloin voi sitten syventää tietämystään sillä omalla alalla. Ne ovat siinä mielessä "poikkitieteellisiä". Tämän takia kielten kouluopetuksella on erityinen merkitys, jotta kielitaito ehtisi kehittyä tarpeeksi hyväksi ajoissa. Kaverini esimerkiksi sai töitä osaamalla erikoista kieltä alalla, joka toimii pääasiassa englanniksi. Itselleni esimerkiksi luonnontieteistä ei olisi kummoistakaan hyötyä, vaikka niitä olisin enemmän opiskellutkin, enkä nyt kovin paljoa niitä voisi hyödyntää arjessakaan, toisin kuin esimerkiksi eri kieliä, joihin nyt törmää ihan vain netissä liikkuessa.

[Jaska]

Hieman erikoista, että Jan-Erik kirjoittaa "kouluruotsista" ja "ruotsin vastaisuudesta". Eikö ruotsinkielisille todella voi kirjoittaa muuten kuin RKP:n ja Folktingetin propagandaa käyttäen? Vastustuksen kohteena on edelleenkin pakollinen ruotsi - se olisi ruotsiksi "obligatorisk svenska."

[NRR]

Kielet tosin eroavat toisista aineista yleissivistykseen nähden siinä, että melkein kaikista kielistä voi alalla kuin alalla olla hyötyä, eivätkä kielet ole niin mielenkiintoon sidottuja kuin monet muut aineet ---

Kielten osaaminen on varmasti palkitsevaa niille, joille kielet ovat kohtuullisen helppoja ja joiden mielenkiinto on kielissä - mutta toimittaja Tuomas Enbusken näkemys pakkoruotsista kuittaa myös muiden kielten hehkuttelun: Jos joku ei tarvitse ruotsia elämässään, niin silloin hän ei sitä ei tarvitse. Ruotsin opiskelua puolustetaan usein sympaattisilla tarinoilla. Joku kertoo käytännön esimerkin elämästään; opiskelin ruotsia ja sitten pääsin Tukholmaan töihin, löysin ruotsinkielisen puolison tai luin mahtavia kirjoja ruotsiksi. Jos nyt kuitenkin ollaan älyllisesti rehellisiä, ongelmana on, että ruotsin kielen paikalle voisi pistää ihan minkä muun tahansa kielen tai taidon."

Miten paljon helpompaa on arvioida arkeamme täyttävää tutkimustietoa ja sen tarkoitushakuisuutta, jos taustalla on vahvaa matemaattista osaamista. Miten näkökulma muuttuu tekniikan ja luonnontieteiden ymmärtämisen kautta. Miten itse asiassa minkä tahansa tieteenalan periaatteiden tuntemus selkeyttää ajattelua ja argumentaatiota. Miten vaikkapa kokin ammattiosaaminen muovaa näkemystä ja otetta inhimillisestä kulttuurista...

Kielet ovat väline siinä missä muutkin välineet (matemaattiset ja tilastolliset työkalut, tutkimustavat, ammattitaito, ...).

En halua vähätellä sitä, mitä kielet edustavat niille, joille ne ovat tärkeitä - mutta tätä tunnetta ei voi laajentaa koskemaan kaikkia.

[TMK]

Kielet tosin eroavat toisista aineista yleissivistykseen nähden siinä, että melkein kaikista kielistä voi alalla kuin alalla olla hyötyä, eivätkä kielet ole niin mielenkiintoon sidottuja kuin monet muut aineet ---

Miten paljon helpompaa on arvioida arkeamme täyttävää tutkimustietoa ja sen tarkoitushakuisuutta, jos taustalla on vahvaa matemaattista osaamista. Miten näkökulma muuttuu tekniikan ja luonnontieteiden ymmärtämisen kautta. Miten itse asiassa minkä tahansa tieteenalan periaatteiden tuntemus selkeyttää ajattelua ja argumentaatiota. Miten vaikkapa kokin ammattiosaaminen muovaa näkemystä ja otetta inhimillisestä kulttuurista...

Mutta kokin taitoja ei voi hyödyntää esimerkiksi omalla alallani, ja tuskin toisin päinkään, mutta sekä minulle että kokille olisi hyötyä ranskasta. Tutkimustiedon tulkitsemistä opiskellaan varmaan melkein joka alalla, ainakin yliopistoissa, mutta ei siihen kovin korkeaa matikkaa yleensä tarvitse. (Tai ainakin omalla kohdallani olen unohtanut lukion matematiikan melkein kokonaan, vaikka olin siinä oikeasti hyvä.) Ja opinnoissahan juuri tutustutaan siihen omaan tieteenalaan ja sen periaatteisiin ja yleensä vielä johonkin toiseen tai toisiin sivuaineina, mutta kaikissa niissä voi myös hyödyntää kielitaitoa, riippumatta siitä, mitä aineita opiskelee.

[NRR]

Mutta kokin taitoja ei voi hyödyntää esimerkiksi omalla alallani, ja tuskin toisin päinkään, mutta sekä minulle että kokille olisi hyötyä ranskasta.

Kokin taidot tulevat käyttöön arjessa - enemmän kuin kielet ja riippuen kokista, kokillekin voisi olla paljon kieliä enemmän hyötyä kemiasta molekyyligastronomian tuntemuksessa.

Jos minun pitäisi valita, mitkä kouluaineet ovat tarpeettomimmat nykyisen osaamiseni kannalta, niin minä voisi hyvinkin jättää ruotsin ja saksan pois - kummallakin olen lukenut lähinnä runoja. Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen on taas valanut pohjan koko ajattelulleni.

Nämä ovat henkilökohtaisia kokemuksia ja niitä voi käyttää silloin, kun joku tuttu nuori kysyy, mikä opinnoissamme on ollut merkityksellistä, hyödyllistä ja/tai säilyvää, mutta näillä ei voi perustella laajoja pakkoja muille eikä määritellä keskeistä sivistystä.

[Ajatuspaja]

Ajatuspaja Magman peruslähtökohta on suomenkieliselle väestölle täysin käsittämätön:

Miten ihmeessä pakkoruotsi oli/on suunnitelma A ruotsin kielen aseman säilyttämiseksi Suomessa ?
Miksi suomenkielistä väestöä käsitellään tässä ajatusmallissa objektina ja välineenä ?

Ruotsin kielen aseman takuu on ruotsin kielen kantokyky- kantokyky itsensä suhteen ja
merkitys yhteiskunnan ja kulttuurin kantajana.

Tässä suhteessa ruotsin asema on romahtanut sadassa vuodessa.
Tuon romahduksen vauhdin estämiseksi keksittiin sitten suunnitelma A eli pakkoruotsi ??
Näinkö tämä keskustelu pitää ymmärtää ?

Kansanryhmän elivoiman pitää lähteä kansanryhmän sisältä,
ei poliittisen kähminnän kautta enemmistöä kuormittamalla.

Enemmistön rooli on olla suvaitsevainen, sen enempää solidaarisuutta on turha pyytää!

Mutta hyvä, että asia nyt tulee avoimesti julki vuosikausien kestäneen höpöhöpön jälkeen.

Suomenruotsalaiset edunvalvojat ovat ryhtyneet rehellisiksi itselleen- se on jo saavutus sinänsä!

[rationalisti]

Toki kielet on osa yleissivistystä, mutta vain yksi tärkeä pieni osanen. Hyväksi kielellisen yleissivistyksen perustaksi katsoisin erinomaisen äidinkielen ja kohtalaisen lingua francan, joka tässä ajassa on huono englanti, hallinnan. Yleissivistykseen kuuluu paljon muutakin, kuten nyt vaikkapa:

- matematiikka; 90% < 5%
- maantieto; Suomen naapurimaat ovat Ruotsi
- historia; Suomea on aina asuttaneet ruotsalaiset ja suomalaiset tulivat jostain idästä vuonna 1809
- logiikka; yksi kieli ei ole mistään pois ja kielet ovat rikkaus => kaikkien pitäisi hallita kaikki maailman kielet (mutta ensimmäisenä ruotsi)

Näiden yllä olevien lisäksi on paljon muutakin, mutta haluaisin erityisesti nostaa esille fysiikan ja kemian. Ilman näiden syvällistä ymmärtämistä ei ole mahdollista ymmärtää aikamme perimmäistä kohtalon kysymystä ja lisäksi nämä kaksi ainetta matematiikan ohella muokkaavat aivoja parhaiten loogiseen ajatteluun. Ihmisen paljastaessa inhoavansa jompaa kumpaa näistä aineista ja rinnastaessa siihen pinnallisen tutustumisen yläasteella ainoaan jokaisella kouluasteella pakolliseen aineeseen kertoo enemmän kertojastaan kuin Suomen koulutuspoliittisesta todellisuudesta.

[Hillevi Henanen]

Yleissivistykseen kuuluu paljon muutakin, kuten nyt vaikkapa:

- matematiikka; 90% < 5%
- maantieto; Suomen naapurimaat ovat Ruotsi
- historia; Suomea on aina asuttaneet ruotsalaiset ja suomalaiset tulivat jostain idästä vuonna 1809
- logiikka; yksi kieli ei ole mistään pois ja kielet ovat rikkaus => kaikkien pitäisi hallita kaikki maailman kielet (mutta ensimmäisenä ruotsi)

Enemmän vielä olisi naurattanut, jos tämä ei olisi niin totta

[NRR]

Yleissivistykseen kuuluu paljon muutakin, kuten nyt vaikkapa:

- matematiikka; 90% < 5%
- maantieto; Suomen naapurimaat ovat Ruotsi
- historia; Suomea on aina asuttaneet ruotsalaiset ja suomalaiset tulivat jostain idästä vuonna 1809
- logiikka; yksi kieli ei ole mistään pois ja kielet ovat rikkaus => kaikkien pitäisi hallita kaikki maailman kielet (mutta ensimmäisenä ruotsi)

Enemmän vielä olisi naurattanut, jos tämä ei olisi niin totta

Totta - onpa osuva kuvaus!

[NRR]

Yllättäin HBL on jättänyt lukitsematta artikkelin, jossa Magman Björn Sundell pohtii, miten vapaaehtoiseen ruotsiin tulisi varautua: --- undervisningen måste göras om så att den tilltalar pojkar mer ---

Opetusta olisi siis tämän mukaan uusittava siten, että se vetoaa myös poikiin enemmän.

Toisaalta juuri ei-kielellisesti suuntautuneet pojat ollaan oltu valmiita syrjäyttämään pakkoruotsilla ja heidän ajautumistaan pois lukiosta tai jäämistään ilman loppututkintoa ruotsia vaille valmiina, ei ole pidetty minään muuna kuin asenneonglmana.

Kyse ei siis ole poikapedagogiikan ystävien toiminnasta vaan mistä?