vapaakielivalinta.fi

Terveydenhuoltoalan (esim. sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, ensihoitaja,...) amk-sisäänpääsykokeissa onkin nykyisin ruotsi?

Tässä viime kevään pyrkijä kuvaa tilannetta:

Kielissä on tekstejä ruotsiksi ja enkuksi ja sitten vastausvahtoehdot suomeksi. Arvaamalla mäkin vedin ne, en ymmärtänyt sanaakaan ruotsista. Sain siitä silti pisteitä 2/5. Muutama lähti kävelee pääsykoetilaisuudesta saatuaan ruotsin osuuden eteensä.

Kuinka monen alan amk-sisäänpäsykokeessa on ruotsinosio?

Tuntuu aika oudolta, että ruotsilla voidaan ohittaa matemaattisesti
ja reaaliaineissa lahjakkaat, vaikka luulisi sairaanhoitajan työssä tärkeämpää olevan mm.
lääkelaskenta ja ihmissuhdetaidot..

Kielipolitiikka alkaa olla jo turvallisuusriski, kun "ruotsin kieli pätevöittää kaikkeen"!

Toisaalta tällä politiikalla hoitoala pysyy naisvaltaisena matalapalkka-alana, jolta halutaan pois ja tilalle
rekrytoidaan ulkomaalaisia, joilla ei ole ruotsivelvollisuutta!
Kielipolitiikan kerrannaisvaikutukset vahvistavat yhteiskunnan muitakin jäykkiä rakenteita!

TE-toimistot jarruttavat hoitajien rekrytointia ulkomaille – "tämähän tarkoittaa, että liikkuvuutta rajoitetaan"

Ministeriö ei halua, että sairaanhoitajia rekrytoidaan ulkomaille, koska Suomi kärsii hoitajapulasta. Suomeen myös etsitään aktiivisesti sairaanhoitajia ulkomailta. Ministeriössä on paraikaa valmistelussa ilmoittelua koskeva uusi ohje TE-toimistoille.

----------

AMK:t näyttävät profiloituvan laajemminkin.
Esim. matemaattisesti lahjakkaat pääsevät opiskelemaan ilman pääsykoetta.
Ei painoteta ruotsia tässä:

http://yle.fi/uutiset/lupaus_ylioppilai ... origin=rss

Käytännössä tekniikan alojen koulutuksiin otetaan sisään kaikki, jotka ovat kirjoittaneet pitkästä matematiikasta ylioppilaskirjoituksissa vähintään C:n tai lyhyestä matematiikasta E:n.

Jos arvosanavaatimuksen täyttävä henkilö hakee SAMKin tekniikan koulutukseen ensimmäisellä hakusijalla,
hänet otetaan sisään suoraan ilman valintakoetta.

Ajatuspaja kirjoitti:Tuntuu aika oudolta, että ruotsilla voidaan ohittaa matemaattisesti
ja reaaliaineissa lahjakkaat, vaikka luulisi sairaanhoitajan työssä tärkeämpää olevan mm.
lääkelaskenta ja ihmissuhdetaidot..

Kielipolitiikka alkaa olla jo turvallisuusriski, kun "ruotsin kieli pätevöittää kaikkeen"!

Toisaalta tällä politiikalla hoitoala pysyy naisvaltaisena matalapalkka-alana, jolta halutaan pois ja tilalle
rekrytoidaan ulkomaalaisia, joilla ei ole ruotsivelvollisuutta!
Kielipolitiikan kerrannaisvaikutukset vahvistavat yhteiskunnan muitakin jäykkiä rakenteita!

Lisäksi Suomesta löytyisi ehkä myös maahanmuuttajataustaisia naisia, joille kulttuurisista syistä olisi helpompi lähteä perinteiselle naisalalle ja joita myös tarvittaisiin hoitamaan muita maahanmuuttajia myös kielten puolesta.

Aivan, maahanmuuttajien ja vähemmän kieliin suuntautuneiden lisäksi vanhemmat hakijat ovat huonossa asemassa, sillä ruotsihan unohtuu nopeasti.