pakkoruotsi ekalta, vapaaehtoista ruotsia yläkoulussa?

[NRR]

Jaskan blogiin on tullut kommentti, jonka mukaan Raaseporin mallia Sipooseen haluava RKP:n Christel Liljeström "sanoo uudessa Östnyland-lehdessä (ent. Borgåbladet), että pakollisen ruotsin varhaistuksen jälkeen hänelle kävisi, että ruotsi olisi vapaaehtoinen yläkoulussa ja lukiossa."
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... nt-2858589

Nimimerkki masa, kommentoi viime keväänä palstalla Stubbin vastaavaa näkemystä:

Stubbia haastatellaan tämän päiväisessä Höblässä [30.5.2014]. Kieliopinnoista hän lausuu seuraavaa

"Det svenska språkets ställning vill han också stärka genom att införa två främmande språk i undervisningen redan i första årskursen. Ett av dem ska vara det andra inhemska språket, det andra ett valfritt språk.
– Sedan kan man besluta om det andra inhemska språket i femman eller sexan. Barn lär sig språk innan de fyllt elva. Efter att de fyllt tolv brukar det vara lite svårt att få in nya språk.
Också frågan om språkundervisningen lovar han driva hårt."

[siis ruotsin asemaa tulee vahvistaa tuomalla kaksi vierasta kieltä ekalle luokalle, toinen olisi "toinen kotimainen", toinen vapaasti valittavissa. Sitten vitosella tai kutosella voisi päättää, jatkaako toista kotimaista. Lapset oppivat kieliä ennen kuin täyttävt yksitoista. Kahdentoista täyttäneillä on usein vaikeaa omaksua uutta kieltä. Myös kieltenopetuskysymystä Stubb lupaa ajaa lujasti.]

Eli silloin kun koululaisten tulisi oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan sekä ylipäätään olemaan koulussa,
heille aletaan opettamaan ruotsia. Vaihtoehtoa ei näemmä anneta. Syyksi Stubb esittää ruotsin aseman vahvistaminen Suomessa.
Mistä näitä Stubbeja oikein sikiää?

Stubb ei sentään kehdannut esittää, ettei englantia olisi myös ekalta. MUTTA Stubb puhui koko maasta, ei vain Svenskfinlandista!

Suomenkieliset ja uussuomalaiset lapset tarvitsevat kieltenopetuksen, joka lähtee heidän omista tarpeistaan ja taidoistaan - tällainen pakkotalkooruotsi ei ole kenekään suomenkielisen tai uussuomalaisen etu. Valitan.

PS. Vaikea huomata, miksi oli niin tärkeää varhaistaa juuri viime vaalikaudella ruotsi alakouluun. Kun joka alakoulussa on ruotsin opettaja, on paljon helpompaa toteuttaa tämä varhaistus ekalle muka kielten opetuksen kehittämisenä. Kaikki puhe siitä, että "kieliä muiden aineiden kustannuksella" jne. on vain pedannut tätä... Miten pitkälle nämä suunnitelmat on tehty jo ajat sitten?

PS.PS. Niin - mikä plan B muka tämä nyt esitetty versio on? Eikös tämä ole likipitäin se alkuperäinen tavoite? Kun ruotsin pakollisuuden poistamista oppikoulusta ehdotettiin 50-luvulla (sille olisi ollut silloin oikea aika!), historialähteiden mukaan kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston päällikkö "Gösta Cavonius ymmärsi, että mahdollisuus ottaa vain englanti, heikentäisi ruotsin kielen asemaa maassa". Hän esitti, että ruotsi maan toisena kansalliskielenä tulisi nostaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomenkielisissä kouluissa.

[jlo]

7-vuotiaalle on helpompi valehdella kuin 14-vuotiaalle. 14-vuotiaalle on helpompi valehdella kuin 25-vuotiaalle. Sen jälkeen muuttuu jo vaikeaksi ainakin avoimessa yhteiskunnassa.

[TK]

Jyrkkä EI pakkoruotsittajien Liljeströmin ja Stubbin suunnitelmille. Ainut hyväksyttävä ratkaisu on ruotsi valinnaiskielenä 1.luokalta alkaen. Pakkoruotsi pois suomenkielisistä kouluista!

http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

[TMK]

PS. Vaikea huomata, miksi oli niin tärkeää varhaistaa juuri viime vaalikaudella ruotsi alakouluun. Kun joka alakoulussa on ruotsin opettaja, on paljon helpompaa toteuttaa tämä varhaistus ekalle muka kielten opetuksen kehittämisenä.

"Onneksi" kuitenkaan näin tuskin on. Yläkoulujen ruotsin opettajat kiirehtivät alakouluihin opettamaan ne vaadittavat pari tuntia ruotsia ja, missä se ei ole mahdollista, luokanopettajat voivat opettaa ruotsin alkeita, siihen nyt melkein jokainen pystyy. (Tehokkuudesta ja laadustahan ei tarvitse välittää.) Korkeintaan suurimpiin alakouluihin kannattaa palkata erityinen ruotsin opettaja, tosin eiköhän moni englanninkin opettaja sitä voi jo opettaa.

[NRR]

Yläkoulujen ruotsin opettajat kiirehtivät alakouluihin opettamaan ne vaadittavat pari tuntia ruotsia ja, missä se ei ole mahdollista, luokanopettajat voivat opettaa ruotsin alkeita, siihen nyt melkein jokainen pystyy.

Kieltenopettajat pitävät tunneistaan kiinni ja opettajien ammattiliitto peesaa. Luokanopettajille on jo laadittu pätevöitymisväyliä ruotsinopetukseen. Tässä vain entistä suurempi osa opettajista saa osan palkastaan ruotsinopetuksesta. Kyllä tässä on ollut asiantuntevia tahoja pakon varhaistusta laatimassa ja nimenomaan tavoitteena tuoda ruotsi jokaiseen alakouluun, jolloin sen varhaistaminen on aina ennen muita.

[NRR]

CL on otsikoinut vastineensa jollekin ekalta alkavan pakkoruotsin kriitikolle lehdessä
"Monikielisyys on rikkaus" - nyt siis jopa monikielisyys tarkoittaa pakkoruotsia!
http://www.liljestrom.nu/2014/12/22/vas ... n-sanomat/

---Aloite koski suomen tai ruotsin kielen opiskelun aloittamista koulun ensimmäisellä luokalla.--- Näen, että asenne ja tahtotila asiaan liittyen ovat tärkeät.

Ongelma on, että yhä useampi suomenkielinen lapsi ei valitse koulussa muita kieliä kuin englannin. Ruotsinkielisellä puolella halu opiskella kieliä on selvästi suurempi.

Raaseporin suomenkielisessä koulussa, jossa on opiskeltu ruotsia jo ensimmäisestä luokasta saakka, on näkyvissä trendi, että heillä on myös englannin kielen suhteen paremmat tulokset. Ja tärkein kaikesta: heillä on avoin mieli muiden kielten opiskeluun.

Suomi tarvitsee kielitaitoisia ihmisiä ja ruotsin kielen jonkintasoinen osaaminen avaa ovia muihin kieliin. --- Miksi juuri ruotsin kielestä puhutaan käyttäen sanaa ”pakko”?

--- hyödynnetään nuoren oppilaan tahtotilaa ottaa vastaan uusia asioita ja kielen oppimisen suhteen se tapahtuisi leikkien, laulujen ja lorujen avulla.

Tässä yritetään lavastaa ongelma: luetaan vapaaehtoisesti vain englantia - no kun se toinen kieli on pakkoruotsi. Ei suomenkielisellä puolella ole muuta ongelmaa kuin pakkoruotsi, joka estää luontevat kielivalinnat.

Annetaan ymmärtää, että ruotsin varhaistus ykköselle tekisi suomenkielisistä innokkaita ja taitavia kieltenopiskelijoita - mikään muu kieli ei jostain syystä tähän kelpaa? Ja vieläpä toistetaan "porttiteoriaa", että suomenkielistä koulua käyvien lasten on syytä opiskella muita kieliä ruotsin kautta!

Vedotaan siihen, että ne lapset, jotka ovat (oletettavasti perheen yhteisellä päätöksellä) aloittaneet Raaseporissa ruotsilla, osaavat ihan hyvää englantia ja mieli on avoin kielille (tarkempi mittari kiitos) - mutta hehän ovat valikoitunut ryhmä, joka on halunnut painottaa kieliä ja nimenomaan ruotsia. Ei tällaisesta voi vetää mitään johtopäätöksiä. Perustetaan jalkapalloluokka ja sitten todetaan, että luokan oppilaat ovat hyviä myös yleisurheilussa, joten kaikkien pitää päästä jalkapalloluokalle - no ei näin.

Kun kieltäydytään näkemästä, että pakkoruotsi vie yhden kielen paikan ja pakkoruotsi aiheuttaa ongelmia (esim. kielellisesti hitaasti kehittyville, maahanmuuttajille), niin sitten vain taivastellaan, että miksi pitää puhua pakkoruotsista. Mistähän Ruotsissa puhuttaisiin, jos siellä olisi kaikille pakollinen suomi?

Ja ne lorut. Niitä soisi kuuluvan omalla äidinkielellä ja sitten valitulla pitkällä vieraalla kielellä - mutta että alakoulun kalliit tunnit olisivat loruja ja lauluja ruotsiksi - tämäkö on mielekäs tapa käyttää koulutukseen suunnattuja varoja?

Kun ihmisillä on aivan mieletön käsitys ruotsin siunauksellisuudesta, niin tällaista siitä tulee. Ja nyt puhutaan kuitenkin valikoitumattoman ryhmän opetuksesta.

Tulee mieleen EN:n kommentti Jaskan blogista: "ihme perisynti tämä suomen puhuminen äidinkielenä, ja kumman holhoavasti juuri ruotsinkieliset ovat kiinnostuneita meidän pelastamisestamme kielten ihanuuksien maailmaan."

[TMK]

Yläkoulujen ruotsin opettajat kiirehtivät alakouluihin opettamaan ne vaadittavat pari tuntia ruotsia ja, missä se ei ole mahdollista, luokanopettajat voivat opettaa ruotsin alkeita, siihen nyt melkein jokainen pystyy.

Kieltenopettajat pitävät tunneistaan kiinni ja opettajien ammattiliitto peesaa. Luokanopettajille on jo laadittu pätevöitymisväyliä ruotsinopetukseen. Tässä vain entistä suurempi osa opettajista saa osan palkastaan ruotsinopetuksesta. Kyllä tässä on ollut asiantuntevia tahoja pakon varhaistusta laatimassa ja nimenomaan tavoitteena tuoda ruotsi jokaiseen alakouluun, jolloin sen varhaistaminen on aina ennen muita.

Mutta tarkoitinkin sitä, että tuskin tilanne kovin helposti muuttuu sellaiseksi, että ekaluokalta kuudennelle olisi ruotsia. Keskustakouluissa saman opettajan tunnit vain ovat eri paikoissa, mutta sivukouluissa, jonne opettajat eivät järkevästi ehdi, opettaisi luokanopettaja. Mutta vaikka esimerkiksi kahden opettajan koulussa toinen pätevöityisikin ruotsin opetukseen, niin tuskin kukaan pystyy ilman perusteellisia opintoja opettamaan "kuudennen" vuoden ruotsia. Varmasti on myös alueita, jonne on muutenkin vaikea saada päteviä opettajia, niin tuskin sinne hirveästi hakeutuu juuri ruotsiin pätevöityneitä. Tuppaavat ehkä muutenkin olemaan itä-Suomen syrjäkyliä. Tosin ehkä kiertävä enkun ope sitten opettaisi ruotsiakin näissä kouluissa, mutta mistähän yläkoulujen opettajat sitten saavat tuntinsa...

[NRR]

tuskin tilanne kovin helposti muuttuu sellaiseksi, että ekaluokalta kuudennelle olisi ruotsia.

Toivottavasti.

Nyt sivistysvaliokunnan kuulemisen folktinget antoi lausunnon:

--- Folktinget katsoo, ettei ratkaisu ole se, että yhä harvemmat oppilaat opiskelevat ruotsia, vaan kieltenopetukseen on panostettava ja sitä on kehitettävä [= lisää resursseja, lisää tunteja]. Tässä Folktinget tukee niitä ehdotuksia, jotka opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä laati, puheenjohtajanaan nykyinen kansliapäällikkö Anita Lehikoinen --- muistiossa Toiminnallista ruotsia ---

Opetusministeri Virkkusen aikanaan perustama työryhmä ruotsin opetuksen kehittämiseksi avasi muistaakseni 2010 portaalin OPM:n sivuille, jossa kansa antoi parannusehdotuksia (= tuomionsa pakkoruotsille). Tästä palautteesta ei näkynyt jälkeäkään työryhmän myöhemmin julkaisemassa esityksessä, jossa päädyttiin esittämään "toiminnallista ruotsia":

1. Kielikoulutuksen jatkumoa painotetaan paikallisen tason kieliohjelmassa ja mahdollistetaan B1-ruotsin oppimäärää laajemmat opinnot perusopetuksen aikana.

2. Turvataan varhaiset ruotsin kielen valintamahdollisuudet esimerkiksi suuntaamalla vapaaehtoisen A2-ruotsin opetukseen kohdennettua valtion erityisavustusta.

3. Opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi mahdollisuudet ruotsin opetuksen varhentamiseksi osana hallituskauden aikana määriteltäviä tavoitteita kansallisen kielivarannon monipuolistamiseksi.

4. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus luovat mahdollisuuksia perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden oppiainejakoisuuden loiventamiseksi niin, että ruotsin kielen ja kulttuurin sisältöjä on mahdollista integroida muihin oppiaineisiin perusopetuksen luokilla 1–6.
---

10. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ruotsin kielen opetusaineistojen kehittämishankkeen. Siinä luodaan valtakunnallinen jo käytettävissä oleviin oppimisalustoihin soveltuva ruotsin oppimisen ja opetuksen digitaalinen oppimisympäristö kaikille koulutusasteille tukemaan opetuksen pedagogista kehittämistä ja koulujen keskinäistä verkottumista. Digitaalisen oppimisalustan rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota oppijalähtöisiin, mielekkäisiin kielenkäyttötilanteisiin ja harjoituksiin, jotka tukevat toiminnallista kielitaitoa.

11. Opetushallitus laatii valtakunnallisen kielikylpyopetuksen opetussuunnitelman perusteet osana käynnistyvää opetussuunnitelman uudistusta. Perusteissa huomioidaan kielikylpyopetuksen jatkumo ja kielikylvyn erityispiirteet etenkin kielikylpykielen ja äidinkielen opettamisen ja osaamistavoitteiden osalta.

12. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee kielikylpyopettajien määrällisen tarpeen kielikylpykysynnän pohjalta osana koulutuksen ennakointityötä. Ministeriö luo yhdessä korkeakoulujen kanssa kielikylpyopettajien erikoistumisväylän lastentarhanopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien koulutukseen.

13. Koulutuksen arviointikeskus, erityisesti Korkeakoulujen arviointineuvosto, arvioi ruotsin kielen aineenopettajankoulutuksen ja ruotsin opetuksen luokanopettajakoulutuksessa ottaen huomioon alueelliset erot sekä edellä esitetyt koulutustasoihin ja oppimiseen liittyvät erityiskysymykset.

14. Yliopistot varmistavat, että ruotsin kielen opettajankoulutukseen liittyvä harjoittelu on monipuolista ja toiminnalliseen kielitaitoon painottuvaa ja että harjoittelupaikkoja on tarjolla eri koulutusasteilla.

15. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus kohdentavat ruotsin opettajien ja luokanopettajien täydennyskoulutukseen resursseja. Täydennyskoulutuksessa painotetaan monimediaista oppimista ja toiminnallista kielitaitoa.

16. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suuntaavat resursseja varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kielikylpyopettajien kielikylpydidaktiseen täydennyskoulutukseen.

--- (kohtia 20)

Tätä "toiminnallista ruotsia" -listaa toteutetaan ja resurssoidaan kaiken aikaa! Tämä tulee työllistämään hillittömän hilpeän joukon pakkoruotsin asiantuntijoita eri tasoilla ja eri tahoilla...

[NRR]

Viime yönä on näköjään keskusteltu pakkoruotsista KaksPlussan sivuilla:
http://kaksplus.fi/keskustelu/plussalai ... lisaantya/

Tyypillinen keskustelu, jossa näkyy vanhempien hämmennys ja jonne on heti löytänyt tiensä myös "ruotsi on rikkautta, eikä kenellekään haittaa" -julistajat:

- Ei ole totta, ruotsi alkaa jo 6. luokalla - eikö pakkoruotsin pitänyt loppua kokonaan eikä suinkaan lisääntyä. Koululta tuli viesti, että elokuussa 2016 alkaa ruotsin kieli jo kuudesluokkalaisilla. Mitä hemmetin järkeä siinä on?
- Ei lisäänny --- vaan tunnit ripotellaan kolmen vuoden sijaan neljälle vuodelle. Ihan kusipäinen "uudistus" siis.
- Muutos tapahtuu koko Suomessa samanaikasesti, eli paikkakunnan vaihto ei aiheuta ongelmia. Ja tosiaan kokonaistuntimäärä peruskoulussa pysyy samana, tunnit vaan jakautuu neljälle vuodelle.
- Muutos tapahtuu kyllä samanaikaisesti, mutta kun niitä tunteja ei ole pakko jakaa tasaisesti neljälle vuodelle, vaan jossain voidaan jakaa 6-8. luokille, silloin 9. luokalla ei olisi ruotsia ollenkaan, ja siinä se ongelma tulee, kun joku, joka on opiskellut eri tuntimäärällä 6-8. luokat, vaihtaa paikkakuntaa ja menee kouluun, jossa ruotsia ei olisikaan enää 9. luokalla. Ymmärrätkö?
- Kiittäkää hallitusta jonka rantahurrit ovat lahjoneet ja muistakaa huhtikuun vaaleissa äänestää samoja puolueita niin tämä hulluus saa jatkoa...
- Raaseporissa pakkoruotsi alkaa jatkossa ENSIMMÄISELLÄ luokalla. Kiittäkää RKP:tä. Mutta kaikissa kouluissa pakkoruotsi alkaa jatkossa siis viimeistään 6. luokalla. Kuinka paljon mahtaakaan maksaa se, että ala-asteille järjestetään ruotsinopettajat? Tuskin on edes laskettu, koska ruotsin kielen tuputtamiseen löytyy aina rahaa.
- Muistan tämän tapauksen. Kun peruskoulu-uudistus oli julkistettu, siinä ei ollut pakkoruotsin aikaistusta. RKP:n edustaja sanoi TV-haastattelussa, että he ovat hyvin pettyneitä, mutta lisäsi sitten, että onneksi asia voidaan vielä hoitaa hallituksen suljettujen ovien takana. Ja niinhän asia sitten hoidettiin. RKP:n vaatimuksesta pakkoruotsi aikaistettiin vastoin asiantuntijoiden kantaa ala-asteelle.
- Täysin käsittämätöntä touhua. Kuka tämän päätöksen takana oikein on? RKP:hän aina on päättänyt suomenkielisten kieliopinnoista. Niin tässäkin tapauksessa. Vastoin kaikkia alan asiantuntijoita RKP vaati pakkoruotsin ala-asteelle. Ja aikoinaan peruskouluun ei edes pitänyt tulla pakollista ruotsia, mutta RKP kiristi sen pakolliseksi aineeksi, muuten hallitusta ei olisi saatu kasaan. --- Eihän suomenkielisten kieliopintojen pitäisi millään tavalla edes kuulua ruotsinkielisille.
- Kuudesluokka on liian myöhään. Helpompi mitä aikaisemmin alkaa kieliä oppia. Kielen osaaminen on suuri rikkaus. Olkoon sitten ruotsi, englanti, venäjä tai mikä tahansa. Siitä ei koskaan voi olla kenellekkään haittaa osata kommunikoida useampien ihmisten kanssa. Jos teillä itsellänne ei kiinnostusta ole ymmärtää muita, antakaa kuitenkin lapsillenne se mahdollisuus.--- Totuushan on että Suomi on kaksikielinen maa jolloin on loogista että sen kansalaisten tulee tuntea molemmat kielet. --- Ironista suomi-ruotsi kielikeskusteluissa on mielestäni aina se että kaksikielisyyden, eli suomen kielen virallistamisen ruotsin rinnalle, mahdollisti 1800-luvulla ruotsinkieliset.
- Onko Ahvenanmaa Suomea? Ja kyllä, tiedän että heillä on itsehallinto, mutta miksi he haluavat tehdä kaiken väärin RKP:n suomenkielisille tarjoamien perustelujen mukaan?
- Kertaakaan en ole ruotsia tarvinnut kommunikointiin sen jälkeen kun koulun penkiltä lähdin, eikä sen osaamisesta kyllä noin muutenkaan iloa ole ollut. Rahaa siinä vaan olisi säästänyt kun olisi jättänyt opettamatta turhaan kielen jota ei tule koskaan tarvitsemaan. Nekin rahat olisi voinut käyttää esim kulttuuri-/yhteiskuntakasvatukseen tai johonkin muuhun hyödylliseen.
- Venäjää olen tarvinnut vielä vähemmän, ei ryssän kanssa tarvitse olla tekemisissä jos ei välttämättä halua. Jos maailmanpolitiikkaa seuraa niin ei siitä kyllä tarvitse olla huolissaan, tulevat ihan kutsumattakin jakamaan oppejaan. Molempia vielä tarvitaan. Venäjää kun sodimme sitä vastaan ja Ruotsia kun menemme pakolaisiksi Ruotsiin.
- Mä en oikeesti muista, et mun kouluvuosinani pakkoruåtti olis ollu sen kummempi pakko kuin matematiikkakaan. Eikä mulle o koskaan ollu hyötyä siitä, et kirjoitin pitkän matikan. Eikä must tullu ruåttinopettajaa eikä dippainssiä, joten onko jossain hukkaan menneen koulutuksen rahasto, josta voisin hakea palautuksia? Tai siis korvauksia istumavelvollisuudesta turhilta tunneilta?
- Mun täytyy sanoa, et pakkoruåtti oli mun opintielläni pakoista pienin. Tielle olis mahtunu muutaman muunkin kielen pakko.
- Miksi vain ruotsi on tärkeää? Tämähän vain kaventaa lasten kielivalikoimaa. Esikoiseni otti nelosella saksan, mutta keskimmäinen ei missään nimessä aio ottaa, koska ruotsikin tulee vielä alakoulussa.

Tosiaankin, ihmiset ovat luulleet, että pakkoruotsi on jo katoamassa. Jopa opettajat ovat olleet koululla kauhuissaan, kun ovat tajunneet vasta nyt, että pakkoruotsi aikaistuu alakouluun. Tässä on koulu ja media ollut täysin hiljaa.

Luokseni tuli pari päivää sitten eräs maahanmuuttajataustainen ysiluokkalainen. Hän kysyi minulta, onko uudessa opetussuunnitelmassa nyt ruotsi vapaaehtoinen. Vastasin totuudenmukaisesti, ettei ruotsi ole vapaaehtoinen vaan tuntimäärä on sama kuin ennenkin, mutta opetus alkaa jo kuudennelta. Poika näytti hämmästyneeltä: "Mun äiti sano, että pakkoruotsista tulee vapaaehtoinen!" Ilmeisesti kotona oli luettu otsikkoja ja aloite oli jo kuulostanut niin hyvältä, että uskottiin sen tarkoittavan ruotsin vapaaehtoisuutta. "Musta ruotsin pitäisi olla vapaaehtoinen", jatkoi poika ja sitten alkoi selittää, miten olisi hyvä lukea kieliä, jotka on itselle tärkeitä. Kuuntelin häntä kiinnostuneena, mutten voinut sen paremmin sanoin kuin ilmeinkään osoittaa olevani samaa mieltä. Opettajat ovat koululla täysin sidotut tämän asian suhteen, jolleivät kannata pakkoruotsia. Opetussuunnitelman hengessä voi täysin vapaasti puhua siitä, miten tärkeää ruotsi on, miten Suomi on kaksikielinen maa ja miten ruotsista ei ainakaan ole kenellekään haittaa jne. Mutta kielivapauden puolesta ei voi ottaa kantaa, sillä se olisi "epäammatillista" - koululla korostetaan sitä, että oli opettaja itse mitä mieltä tahansa, koulussa hän edustaa koulun arvomaailmaa ja koulun sääntöjä ja toimii sen mukaisesti. Koulussa voi olla pakkoruotsikritiikkiä lähinnä vain oppilastöissä (esim. kuvataide, musiikki, ainekirjoitus äidinkielessä tai muissa kielissä) tai äidinkielen väittelyharjoituksissa tai lukion filosofian/yhteiskuntatiedon pohdinnoissa.

[NRR]

--- Opettajat ovat koululla täysin sidotut tämän asian suhteen, jolleivät kannata pakkoruotsia. Opetussuunnitelman hengessä voi täysin vapaasti puhua siitä, miten tärkeää ruotsi on, miten Suomi on kaksikielinen maa ja miten ruotsista ei ainakaan ole kenellekään haittaa jne. Mutta kielivapauden puolesta ei voi ottaa kantaa, sillä se olisi "epäammatillista" - koululla korostetaan sitä, että oli opettaja itse mitä mieltä tahansa, koulussa hän edustaa koulun arvomaailmaa ja koulun sääntöjä ja toimii sen mukaisesti.

Kyse ei ole tietenkään siitä, että opettajille olisi erikseen lähetetty ryhmäkirje, jossa kielletään puhumasta kriittisesti pakkoruotsista oppilaille. Kyse on siitä, että opettajat tietävät, etteivät yhteiskunnalliset kannanotot kuulu heidän rooliinsa ellei kyse ole hyvien tapojen edistämisestä opetussuunnitelman hengessä tai opetussuunnitelman perusteiden puolustamisesta.

Ehkä mediataloissa on sama periaate. Ehkä median suitsiminen lähtee siitä, etteivät toimittajat katso yhteiskunnallisiin asioihin kajoamista omasta näkökulmasta ammattillisen otteen mukaisina, jolleivät kannanotot sitten ole jonkin taustaorganisaation strategian suuntaisia ja velvoittamia.

[Ajatuspaja]

Suomenkieliset ja uussuomalaiset lapset tarvitsevat kieltenopetuksen, joka lähtee heidän omista tarpeistaan ja taidoistaan - tällainen pakkotalkooruotsi ei ole kenekään suomenkielisen tai uussuomalaisen etu.

Koko kielipolitiikka lähtee 5 %:n vähemmistön tarpeista ja intresseistä.

Miten tämä vääristymä on päässyt syntymään ja miten se oikaistaan:


Sitä pohdimme Ajatuspajassa!

[jlo]

"Raaseporin malli" ei ainakaan tämän tutkimuksen valossa ole kovin hyvä tapa lisätä kuntalaisten tyytyväisyyttä:

http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art- ... 78951.html

Kuntien tyytyväisyyskyselyssä Raasepori sijoittui viimeiseksi.