Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... e-joukossa
Suomessa on monia kielellisiä vähemmistöjä, joiden oikeudet porrastuvat niiden maassaoloiän mukaan. Ruotsin kieli on saanut suomen rinnalla kansalliskielen aseman, vaikka sitä puhuu vain 5,3 % asukkaista. Kiitokseksi siitä ruotsinkieliset ovat RKP:n välityksellä päättäneet pakottaa kaikki suomalaiset - myös muunkieliset - opiskelemaan ruotsia.
Ruotsinkielinen kielivähemmistö on vertaistensa joukossa kuin se oppilas, jonka opettaja nostaa apulaisekseen ja joka sitten saamallaan uudella auktoriteetilla ryhtyy kyykyttämään entisiä vertaisiaan. Kuinka kauan opettaja jaksaa leikkiä tämän pikku öykkärin mukana, tehden kiltisti tehtäviä, jotka tämä asemansa väärin ymmärtänyt pikku apulainen hänelle määrää? Milloin opettaja tajuaa, ettei hänen tehtävänsä ole leikkiä oppilasta, vaikka hän salliikin apulaisensa leikkiä opettajaa?
Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Olen niin kiitollinen näppäimistöstäsi Jaska! Kirjoitat juuri siitä mistä pitääkin, siitä mistä on vaiettu - ja teet sen niin äärimmäisen asiallisesti. Kiitos!
Lisäksi meillä ei ymmärretä, että kielellisen vaikeuden omaavat ovat oikeastaan oma kielivähemmistönsä - ilman omaa kieltä, mutta ehdottomasti aivan erilaiset oppimisen haasteet ja tuen tarpeet omaava ryhmä. On käsittämätöntä, että meillä ruotsista on tehty vaatimus, joka ohittaa kielellisen vaikeuden omaavien oikeuden kouluttautua laajemmin kuin ammattikoulutasolle.
Sen sijaan, että tunnustettaisiin keskivertokansalaisesta poikkevia kielitaidon haasteita omaavien oikeus edetä vahvuuksiensa kautta, meillä "en kannata pakkoruotsia kunhan ruotsia on osattava" -leiri todistelee säälimättömästi, ettei sillä ole väliä, jos opiskelijoita syrjäytetään pakkoruotsilla, nämä kun voivat olla Suomen oloissa vain leikisti päteviä ilman suoritettua virkapakkoruotsia: "--- kyllä korkeakoulussa oikeasti vaaditaan, että jotain [tässä siis virkaruotsi] on suoritettu ja omaksuttu. Se on tutkintoon vaadittavaa kypsyystasoa.--- [vuosia pakkoruotsin kanssa taistellut] nuorimies sitten saikin kurssit suoritettua ja valmistui. Eli hän on nyt pätevä, eikä leikisti pätevä ---"
RKP-verkostot ovat aivopesseet omiaan uskomaan, että koska he ovat kielivähemmistö, he ymmärtävät kaikkia kielivähemmistöjä ja jos heistä ruotsia kaikille on "tasa-arvoa" ja "oikeudenmukaisuuskysymys", niin näin myös on - ja heidän poikkeuksellisesta asemastaan syntyy jotain hyvää ja hienoa kaikille muillekin vähemmistöille.
Totuus on katkera: "yläasteella luin inarinsaamea, sukuni kieltä, kieltä jonka olisi pitänyt olla minun äidinkieleni, 0 tuntia viikossa. Ruotsia luin 5 tuntia viikossa. Lukiossa parhaimmillaan kävin kahta ruotsinkurssia päällekäin (10 tuntia viikossa) ja samalla inarinsaamea opiskelin hatarien nettiyhteyksien avulla 2 tuntia viikossa (jos yhteys ei pätkinyt tai opettaja ei ollut sairas). Suoritin lukion aikana muistaakseni 8 vai 9 ruotsin kurssia (voin olla väärässä, en muista tarkkaan, voi olla mitä vain 7-10 väliltä) ja inarinsaamea nippanappa sen verran että pääsin kirjoituksiin eli 3 kurssia. Lukion jälkeen menin ammattikorkeakouluun, jossa opiskelin kaksi kurssia ruotsia enkä tietenkään ainuttakaan kurssia saamea, sitä ei olisi voinut hyväksilukea opintoihin vaikka olisi kursseja suorittanut toisessa oppilaitoksessa, vaan toinen kieli englannin lisäksi oli automaattisesti ruotsi. --- Tämä ei ole vain minun tarinani, tämä on valitettavan monen inarin-, pohjois- ja koltansaamenkielisen tarina. Siinä systeemissä, joka pakottaa meidät opiskelemaan oman kielemme sijaan toista, tärkeämpää vähemmistökieltä, on jotain äärimmäisen mätää."
Ja entä tämä normiväestön kautta lisääntyvä kielivähemmistö eli kielellisiä vaikeuksia omaavat, diagnoosilla tai ilman. Heille kieli, jolla ei ole arjessa oikeasti mitään sijaa, ei koskaan avaudu. Kovan äkseerauksen kautta saadun pienen taitonsa he unohtavat jo kesälomalla, puhumattakaan muista opiskelutauoista. Aina on kuitenkin muka aloitettava uudestaan. Siellä he istuvat kympin ruotsinlukijoiden kanssa samoilla kursseilla ja samoissa kokeissa niiden kanssa, joiden kielilahjakkuus on huippua, mutta jotka silti saattavat reputtaa näissä kursseissa.
Tämä on yksikertaisesti julmaa ja järjetöntä.
Siksi pakkoruotsin ymmärtäjien on niin välttämätöntä vähätellä näitä ryhmiä, joiden opiskelun pakkoruotsi tärvelee. He ovat pakon ymmärtäjien retoriikassa joko niin laiskoja, asenneongelmaisia ja/tai tyhmiä, ettei heillä ole väliä. He ovat milloin "mopopoikia" milloin muuten vain pitkään murrosikäisiä ja heillä on "muita ongelmia". Heidän vanhempiensa kannanotot voi kuitata nimittelemällä näitä "itkeviksi pakkoruotsiäideiksi". Maahanmuuttajataustaiset ylistämällä alistetaan väittämällä, että nämä ovat niin monikielisiä, ettei heillä ole minkään kielen kanssa vaikeuksia - mutta miksi he eivät sitten ole ryhmistä kaikkein kouluttautuneimpia?
Tämä on ruma, ruma kuvio.
Kiitos Jaska! Keskustelunavaus oli loistava. Epäilen vastaako siihen kukaan pakon ymmärtäjien riveistä.
Meillä on lisäksi paljon aidosti kaksi- tai monikielisiä muilla yhdistelmillä kuin suomi-ruotsi. Se, että vain yksi äidinkieli on rekisteröitävissä on pettävää ja peittää todellisen tilanteen, todelliset haasteet.Jaska kirjoitti:Suomessa on monia kielellisiä vähemmistöjä --- ruotsinkieliset ovat RKP:n välityksellä päättäneet pakottaa kaikki suomalaiset - myös muunkieliset - opiskelemaan ruotsia. ---
Lisäksi meillä ei ymmärretä, että kielellisen vaikeuden omaavat ovat oikeastaan oma kielivähemmistönsä - ilman omaa kieltä, mutta ehdottomasti aivan erilaiset oppimisen haasteet ja tuen tarpeet omaava ryhmä. On käsittämätöntä, että meillä ruotsista on tehty vaatimus, joka ohittaa kielellisen vaikeuden omaavien oikeuden kouluttautua laajemmin kuin ammattikoulutasolle.
Sen sijaan, että tunnustettaisiin keskivertokansalaisesta poikkevia kielitaidon haasteita omaavien oikeus edetä vahvuuksiensa kautta, meillä "en kannata pakkoruotsia kunhan ruotsia on osattava" -leiri todistelee säälimättömästi, ettei sillä ole väliä, jos opiskelijoita syrjäytetään pakkoruotsilla, nämä kun voivat olla Suomen oloissa vain leikisti päteviä ilman suoritettua virkapakkoruotsia: "--- kyllä korkeakoulussa oikeasti vaaditaan, että jotain [tässä siis virkaruotsi] on suoritettu ja omaksuttu. Se on tutkintoon vaadittavaa kypsyystasoa.--- [vuosia pakkoruotsin kanssa taistellut] nuorimies sitten saikin kurssit suoritettua ja valmistui. Eli hän on nyt pätevä, eikä leikisti pätevä ---"
RKP-verkostot ovat aivopesseet omiaan uskomaan, että koska he ovat kielivähemmistö, he ymmärtävät kaikkia kielivähemmistöjä ja jos heistä ruotsia kaikille on "tasa-arvoa" ja "oikeudenmukaisuuskysymys", niin näin myös on - ja heidän poikkeuksellisesta asemastaan syntyy jotain hyvää ja hienoa kaikille muillekin vähemmistöille.
Totuus on katkera: "yläasteella luin inarinsaamea, sukuni kieltä, kieltä jonka olisi pitänyt olla minun äidinkieleni, 0 tuntia viikossa. Ruotsia luin 5 tuntia viikossa. Lukiossa parhaimmillaan kävin kahta ruotsinkurssia päällekäin (10 tuntia viikossa) ja samalla inarinsaamea opiskelin hatarien nettiyhteyksien avulla 2 tuntia viikossa (jos yhteys ei pätkinyt tai opettaja ei ollut sairas). Suoritin lukion aikana muistaakseni 8 vai 9 ruotsin kurssia (voin olla väärässä, en muista tarkkaan, voi olla mitä vain 7-10 väliltä) ja inarinsaamea nippanappa sen verran että pääsin kirjoituksiin eli 3 kurssia. Lukion jälkeen menin ammattikorkeakouluun, jossa opiskelin kaksi kurssia ruotsia enkä tietenkään ainuttakaan kurssia saamea, sitä ei olisi voinut hyväksilukea opintoihin vaikka olisi kursseja suorittanut toisessa oppilaitoksessa, vaan toinen kieli englannin lisäksi oli automaattisesti ruotsi. --- Tämä ei ole vain minun tarinani, tämä on valitettavan monen inarin-, pohjois- ja koltansaamenkielisen tarina. Siinä systeemissä, joka pakottaa meidät opiskelemaan oman kielemme sijaan toista, tärkeämpää vähemmistökieltä, on jotain äärimmäisen mätää."
Ja entä tämä normiväestön kautta lisääntyvä kielivähemmistö eli kielellisiä vaikeuksia omaavat, diagnoosilla tai ilman. Heille kieli, jolla ei ole arjessa oikeasti mitään sijaa, ei koskaan avaudu. Kovan äkseerauksen kautta saadun pienen taitonsa he unohtavat jo kesälomalla, puhumattakaan muista opiskelutauoista. Aina on kuitenkin muka aloitettava uudestaan. Siellä he istuvat kympin ruotsinlukijoiden kanssa samoilla kursseilla ja samoissa kokeissa niiden kanssa, joiden kielilahjakkuus on huippua, mutta jotka silti saattavat reputtaa näissä kursseissa.
Tämä on yksikertaisesti julmaa ja järjetöntä.
Siksi pakkoruotsin ymmärtäjien on niin välttämätöntä vähätellä näitä ryhmiä, joiden opiskelun pakkoruotsi tärvelee. He ovat pakon ymmärtäjien retoriikassa joko niin laiskoja, asenneongelmaisia ja/tai tyhmiä, ettei heillä ole väliä. He ovat milloin "mopopoikia" milloin muuten vain pitkään murrosikäisiä ja heillä on "muita ongelmia". Heidän vanhempiensa kannanotot voi kuitata nimittelemällä näitä "itkeviksi pakkoruotsiäideiksi". Maahanmuuttajataustaiset ylistämällä alistetaan väittämällä, että nämä ovat niin monikielisiä, ettei heillä ole minkään kielen kanssa vaikeuksia - mutta miksi he eivät sitten ole ryhmistä kaikkein kouluttautuneimpia?
Tämä on ruma, ruma kuvio.
Kiitos Jaska! Keskustelunavaus oli loistava. Epäilen vastaako siihen kukaan pakon ymmärtäjien riveistä.
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Öykkäri suruoppilas tyrannisoimassa opettajaa ja koko luokkaa - hyvä mielikuva nykyisestä mielipuoliseksi päästetystä kielitilanteesta. Tämä olisi hyvä kuva pilapiirroksenakin.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
poisto, väärä foorumi - pahoillani.
Viimeksi muokannut Hannu Jussi, 09.01.2015 12:02. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Ajatuspaja
- Viestit: 677
- Liittynyt: 07.01.2015 12:02
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Ruotsi on Suomessa vähemmistökieli, joka ei enää ansaitse kansalliskielen erityisasemaa.
Kansalliskielenä se ei ole virallinen vähemmistökieli, vaan de facto vähemmistökieli.
Oikea nimike ruotsin kielelle on kansallinen vähemmistökieli, mutta ei kansalliskieli.
Kansalliskieli-termin perusolemusta ei ole Suomessa kovin paljon pohdittu.
Ajatuspajan linjaus on, että ruotsi ei pysty enää kantamaan edes itseään,
eli kieli on liian heikko, jotta se voisi kantaa kansakuntaa.
Sitähän kansalliskielen luulisi tarkoittavan: Kieli kantaa kansakuntaa.
Ruotsin kantokyvyn täydellinen romahdus on ollut Suomen kieliolojen suurin muutos viiimeisten sadan vuoden aikana.
Siksi ruotsin asemaa kansalliskielenä tulisi tarkastella kriittisesti.
Pohdittavaksi yleisölle:
Mitä on kohtuullista odottaa ja olettaa kieleltä, jota kutsutaan kansalliskieleksi ?
Pelkkä historia ei riitä kansalliskielen statukseen, pitää olla myös näyttöjä kantokyvystä!
Jopa RKP:n Nylander perustelee pakkoruotsia sillä, että ruotsinkieliset eivät yksin pysty ylläpitämään kieltään.
Se on vankka todiste siitä, että ruotsi ei ansaitse kansalliskieliasemaa.
Se ei pysty kantamaan itse itseään!
Kansallinen vähemmistökieli on oikea status!
Kansalliskielenä se ei ole virallinen vähemmistökieli, vaan de facto vähemmistökieli.
Oikea nimike ruotsin kielelle on kansallinen vähemmistökieli, mutta ei kansalliskieli.
Kansalliskieli-termin perusolemusta ei ole Suomessa kovin paljon pohdittu.
Ajatuspajan linjaus on, että ruotsi ei pysty enää kantamaan edes itseään,
eli kieli on liian heikko, jotta se voisi kantaa kansakuntaa.
Sitähän kansalliskielen luulisi tarkoittavan: Kieli kantaa kansakuntaa.
Ruotsin kantokyvyn täydellinen romahdus on ollut Suomen kieliolojen suurin muutos viiimeisten sadan vuoden aikana.
Siksi ruotsin asemaa kansalliskielenä tulisi tarkastella kriittisesti.
Pohdittavaksi yleisölle:
Mitä on kohtuullista odottaa ja olettaa kieleltä, jota kutsutaan kansalliskieleksi ?
Pelkkä historia ei riitä kansalliskielen statukseen, pitää olla myös näyttöjä kantokyvystä!
Jopa RKP:n Nylander perustelee pakkoruotsia sillä, että ruotsinkieliset eivät yksin pysty ylläpitämään kieltään.
Se on vankka todiste siitä, että ruotsi ei ansaitse kansalliskieliasemaa.
Se ei pysty kantamaan itse itseään!
Kansallinen vähemmistökieli on oikea status!
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Suomen "kaksikielisyys" on paitsi pyhä, myös uskonto. Siihen liittyvät liturgiat, kirkonmenot ja kertomukset ihmeteoista lienevät jokaiselle tuttuja.
Pakanoita siihen voi käännyttää ainoastaan määrätietoisen, koko elämän kestävän lähetystyön, pakkokasteen tai lahjusten avulla, koska ilmiön havaitseminen arkielämässä omin avuin on mahdotonta (pl kapean rannikkovyöhykkeen oikeasti kaksikieliset alueet).
Siksi asiassa on turvauduttava pappien ja leipäpappien kertomuksiin ja siksi ruotsi eroaa kaikista muista vähemmistökielistä sielläkin, missä ruotsinkielisiä ei ole.
Siksi mikään määrä perusteluja ei tule koskaan riittämään. Uskontoa kun ei muuteta sen mukaan mitä vääräuskoiset sanovat tai sen mukaan, mitä kansa aiheesta haluaisi äänestää. Mikäs siinä - pitäkää tunkkinne, mutta antakaa minulle lupa käyttää omaani. Vähän huono korjata autoja kunnassa, jossa ei ole yhtään Volvoa, mutta jokaisella on Volvon tunkki, saatana.
Pakanoita siihen voi käännyttää ainoastaan määrätietoisen, koko elämän kestävän lähetystyön, pakkokasteen tai lahjusten avulla, koska ilmiön havaitseminen arkielämässä omin avuin on mahdotonta (pl kapean rannikkovyöhykkeen oikeasti kaksikieliset alueet).
Siksi asiassa on turvauduttava pappien ja leipäpappien kertomuksiin ja siksi ruotsi eroaa kaikista muista vähemmistökielistä sielläkin, missä ruotsinkielisiä ei ole.
Siksi mikään määrä perusteluja ei tule koskaan riittämään. Uskontoa kun ei muuteta sen mukaan mitä vääräuskoiset sanovat tai sen mukaan, mitä kansa aiheesta haluaisi äänestää. Mikäs siinä - pitäkää tunkkinne, mutta antakaa minulle lupa käyttää omaani. Vähän huono korjata autoja kunnassa, jossa ei ole yhtään Volvoa, mutta jokaisella on Volvon tunkki, saatana.
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Pakkoruotsituksesta on tehty "pyhä asia", pakkoruotsitus on nostettu uskonnon asemaan. Suomenkielisten olisi kuitenkin rohkeasti iskettävä satiirikirves pakkoruotsitus-hirviön kalloon. Jokaisen suomalaisen olisi tänä päivänä oltava rohkeasti Charlie.
-
Hillevi Henanen
- Viestit: 2832
- Liittynyt: 14.10.2013 20:18
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Jos se kaikille pakollinen Volvon tunkki olisi edes kunnollinen, mutta kun se on niin kelvoton, että se ei kelpaa edes Volvon korjaamiseen.jlo kirjoitti: Vähän huono korjata autoja kunnassa, jossa ei ole yhtään Volvoa, mutta jokaisella on Volvon tunkki, saatana.
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
No sekin vieläHillevi Henanen kirjoitti: Jos se kaikille pakollinen Volvon tunkki olisi edes kunnollinen, mutta kun se on niin kelvoton, että se ei kelpaa edes Volvon korjaamiseen.
Omani on ruostunut navetan takana käyttämättömänä 25 vuotta joten aika korkea kynnys on lähteä sillä veivaamaan.
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Hyvä idea, miksen itse tajunnut? En saanut kelpuutettavia ideoita Vapaa kielivalinta ry:n sarjakuvakilpailuun mennessä, mutta jos nyt rypistän, niin ehkä vuoden kuluttua saan jotain valmiiksi...TK kirjoitti:Öykkäri suruoppilas tyrannisoimassa opettajaa ja koko luokkaa - hyvä mielikuva nykyisestä mielipuoliseksi päästetystä kielitilanteesta. Tämä olisi hyvä kuva pilapiirroksenakin.
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Jlo ja TK, taas hyvä sarjakuvaidea! Kielivapaus-Lalli vastaan pakkoruotsipiispa Henrik(sson).TK kirjoitti:Pakkoruotsituksesta on tehty "pyhä asia", pakkoruotsitus on nostettu uskonnon asemaan. Suomenkielisten olisi kuitenkin rohkeasti iskettävä satiirikirves pakkoruotsitus-hirviön kalloon. Jokaisen suomalaisen olisi tänä päivänä oltava rohkeasti Charlie.
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Hengenvaarallistahan se olisi täysikokoinen auto laskea puhkiruostuneen tunkin varaan. Nämä voisi siirtää sarjakuvaideointi-ketjuun.jlo kirjoitti:No sekin vieläHillevi Henanen kirjoitti: Jos se kaikille pakollinen Volvon tunkki olisi edes kunnollinen, mutta kun se on niin kelvoton, että se ei kelpaa edes Volvon korjaamiseen.
Omani on ruostunut navetan takana käyttämättömänä 25 vuotta joten aika korkea kynnys on lähteä sillä veivaamaan.
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Ei mikään ihme, että hiljaisuus vallitsee Jaskan blogissa. Ainoa kommentti on viattomasti ruotsalaisten ikiaikaiseen asutukseen tässä maassa uskovan huomautus - ikään kuin sillä olisi jotain tekemistä kaikkien muitten ryhmien pakkoruotsituksen kanssa.
Re: Ruotsi vähemmistökieltemme joukossa
Olen täysin samaa mieltä.Ajatuspaja kirjoitti: Kansalliskieli-termin perusolemusta ei ole Suomessa kovin paljon pohdittu.
Ajatuspajan linjaus on, että ruotsi ei pysty enää kantamaan edes itseään,
eli kieli on liian heikko, jotta se voisi kantaa kansakuntaa.
Sitähän kansalliskielen luulisi tarkoittavan: Kieli kantaa kansakuntaa.
Ruotsin kantokyvyn täydellinen romahdus on ollut Suomen kieliolojen suurin muutos viiimeisten sadan vuoden aikana.
Siksi ruotsin asemaa kansalliskielenä tulisi tarkastella kriittisesti.
Wikipedian mukaan "Manner-Suomessa ruotsinkielisiä oli vuoden 2013 lopussa 265 482 henkeä, 4,9 % asukkaista."
4,9% ruotsinkielisiä (osin kaksikielisiä)!
Tutkimuksen mukaan suomenkielisistä hyvää ruotsia katsoo puhuvansa 4%.
Yhteensä alle kymmennen prosenttia!
Kyse ei ole kansalliskielestä.
Kyse on vanhasta kielivähemmistöstä, joka puhuu entisen eliitin kieltä. Tämä tausta selittää kielen aseman, joka ei vastaa todellisuutta. Vääristynyt asetelma aiheuttaa muille kieliryhmille paljon turhaa työtä ja tahallista syrjäyttämistä jatko-opinnoista.