Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... aamelaiset
Siinä missä suomen- ja ruotsinkieliset joutuvat pakolla opettelemaan vain yhden kotimaisen kielen äidinkielensä lisäksi, saamelaiset joutuvat opettelemaan äidinkielensä lisäksi sekä suomen että ruotsin. Englanti olisi siis saamenkieliselle jo kolmas vieras kieli - lienee turha odottaa, että saamenkieliset jaksaisivat opiskella enää neljättä vierasta kieltä!
Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset
Re: Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset
Sydän hypähteli ilosta tätä tekstiä lukiessani.
Lopussa on hyvä yhteenveto:
Ennen kaikkea saamen kielistä pitäisi saada nettiin perustuvia digitaalisia oppimisympäristöjä (ei ruotsista, johon niitä nyt rakennetaan valtion tuella), joissa kieltä voi harjoitella eri tasoilla ja jopa tavata toisia oman tason opiskelijoita. Näin saamen kielistä voisi tulla jopa "subjektiivinen oikeus" jollain opintojen tasolla missä päin Suomea tahansa. Osinhan tämä voisi olla yhteispohjoismainen projekti, sillä pohjoisen alueen kielten elvyttäminen ja vahvistaminen kuuluu myös Ruotsille ja Norjalle - ja heillä olisi siellä myös meänkielen ja suomen tarve.
Tuo ensimmäinen kohta, olisi laajemminkin tervetullut: "Pakkoruotsi poistetaan kaikilta niiltä, jotka joutuvat opiskelemaan äidinkielensä lisäksi maan pääkieltä suomea --- saavat valita ruotsin tilalle jonkin toisen vieraan kielen." Tästä on sitten todella lyhyt matka siihen, että voidaan huomioida myös kielellisen oppimisvaikeuden omaavat.
Monikielisyys on useimpien koulujen arkea, pääkaupunkiseudulla suomenkielisissä kouluissa pian viidennes oppilaista on muita kuin suomenkielisiä. Mutta opetuspuoli on tästä täysin vaiti. Vain pakkoruotsin hehkutusta saa kuulua.
Opetusneuvos Mustaparta sanoi joku vuosi sitten haastattelussaan surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja - en usko, että hän tarkoitti englannin korvaamista...
Kolumnissaan viime vuonna maailmankuvalehdessä aktiivi Husein Muhammed uskoo kaksikielisistä tulevan suurin vähemmistömme. Hän toivoo myös, että kaksikielisyyttä erilaisin komponentein alettaisiin rekisteröidä muiden maiden tapaan.
Meillä on mahtavat pakkoruotsiverkostot niin politiikassa, hallinnossa kuin tutkimuksessa, mutta todellisuutta vastaavaa kaksikielisyyskeskustelua osana kielikeskustelua ei juuri lainkaan. Tämä opetusneuvos Mustapartakaan ei ole tuon haastattelunsa jälkeen palannut asiaan.
Viime vuonna eräs toimittaja otti yhteyttä opetushallitukseen kysyäkseen, mitä koulussa voisi opiskella pakkoruotsin tilalla. Opetushallituksesta kerrottiin, että kysymyksenasettelu ei ole ollut ajankohtainen. Kielten opetusneuvos (Mustaparran kollega) vastasi:
– Me emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle.
Niinpä. Miten auttaisimme heitä ajattelemaan? Ensimmäiseksi tulee mieleen tämä Jaska blogi - kiitos, todella paljon!
Lopussa on hyvä yhteenveto:
En ole pakkokielten ystävä, mutta kenties Lapissa valinta ruotsin/norjan ja saamien välillä olisi jo resurssien näkökulmasta hyvä alku kielivapaudelle.Ongelmaa voidaan lähteä purkamaan erilaisilla vaihtoehtoisilla ratkaisuilla:
A. Pakkoruotsi poistetaan kaikilta niiltä, jotka joutuvat opiskelemaan äidinkielensä lisäksi maan pääkieltä suomea. Saamenkieliset ja muunkieliset saavat valita ruotsin tilalle jonkin toisen vieraan kielen.
B. Saamelaisalueen suomenkielisillä pakkoruotsin tilalle tulee pakkosaame. Saamenkieliset saavat valita ruotsin tilalle jonkin toisen vieraan kielen.
C. Saamelaisalueen suomenkielisillä säilyisi pakkokieli, mutta sen saisi valita saamen ja ruotsin väliltä. Saamenkieliset saavat valita ruotsin tilalle jonkin toisen vieraan kielen.
Ennen kaikkea saamen kielistä pitäisi saada nettiin perustuvia digitaalisia oppimisympäristöjä (ei ruotsista, johon niitä nyt rakennetaan valtion tuella), joissa kieltä voi harjoitella eri tasoilla ja jopa tavata toisia oman tason opiskelijoita. Näin saamen kielistä voisi tulla jopa "subjektiivinen oikeus" jollain opintojen tasolla missä päin Suomea tahansa. Osinhan tämä voisi olla yhteispohjoismainen projekti, sillä pohjoisen alueen kielten elvyttäminen ja vahvistaminen kuuluu myös Ruotsille ja Norjalle - ja heillä olisi siellä myös meänkielen ja suomen tarve.
Tuo ensimmäinen kohta, olisi laajemminkin tervetullut: "Pakkoruotsi poistetaan kaikilta niiltä, jotka joutuvat opiskelemaan äidinkielensä lisäksi maan pääkieltä suomea --- saavat valita ruotsin tilalle jonkin toisen vieraan kielen." Tästä on sitten todella lyhyt matka siihen, että voidaan huomioida myös kielellisen oppimisvaikeuden omaavat.
Monikielisyys on useimpien koulujen arkea, pääkaupunkiseudulla suomenkielisissä kouluissa pian viidennes oppilaista on muita kuin suomenkielisiä. Mutta opetuspuoli on tästä täysin vaiti. Vain pakkoruotsin hehkutusta saa kuulua.
Opetusneuvos Mustaparta sanoi joku vuosi sitten haastattelussaan surevansa sitä, että maahanmuuttajista puhutaan usein rikkautena, mutta ”sitten kun se rikkaus on meillä käsillä, niin me ei käsitetä, että tuossa se on.” Hän pitää positiivisena kehityksenä sitä, että maahanmuuttajien äidinkielen on tarkoitus tulla arvosanaksi todistukseen, mutta toivoo myös, että sillä kielellä pystyisi tulevaisuudessa korvaamaan jonkun muun kielen opintoja - en usko, että hän tarkoitti englannin korvaamista...
Kolumnissaan viime vuonna maailmankuvalehdessä aktiivi Husein Muhammed uskoo kaksikielisistä tulevan suurin vähemmistömme. Hän toivoo myös, että kaksikielisyyttä erilaisin komponentein alettaisiin rekisteröidä muiden maiden tapaan.
Meillä on mahtavat pakkoruotsiverkostot niin politiikassa, hallinnossa kuin tutkimuksessa, mutta todellisuutta vastaavaa kaksikielisyyskeskustelua osana kielikeskustelua ei juuri lainkaan. Tämä opetusneuvos Mustapartakaan ei ole tuon haastattelunsa jälkeen palannut asiaan.
Viime vuonna eräs toimittaja otti yhteyttä opetushallitukseen kysyäkseen, mitä koulussa voisi opiskella pakkoruotsin tilalla. Opetushallituksesta kerrottiin, että kysymyksenasettelu ei ole ollut ajankohtainen. Kielten opetusneuvos (Mustaparran kollega) vastasi:
– Me emme ole pystyneet ajattelemaan noin pitkälle.
Niinpä. Miten auttaisimme heitä ajattelemaan? Ensimmäiseksi tulee mieleen tämä Jaska blogi - kiitos, todella paljon!
Re: Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset
Pakon kriitikkoja surutta ennenkin suominut leidi, saapui blogiin kertomaan, että seiskalla Norjassa luetaan saamelaisten aakkoset ja opetellaan ääntämään saamenkielisiä sanoja - no sehän olisi aika hyvä malli riisutulle pakkoruotsille meillekin, kyllä.
Leidi vain esittää asiansa niin, että varmasti pääsee taas leimaten sivaltamaan kielivapauden puolesta puhujia:
- Minusta olisi hienoa, jos meillä olisi sama, mutta turhaan minä sitä tänne selitän, kielivapauttajille. Minulle kielet ovat lahjoja, eivät "kärsimystä".
Eivät kieliopinnot olekaan kärsimystä - jos ne ovat oppilaan edellytyksiin ja tarpeisiin nähden oikein valitut. Englantia opiskellaan varsin onnistuneesti ja vapaaehtoinen ruotsikin on saanut kiitosta.
Pakon pitkittäjät eivät suostu näkemään Jaskan tämänkertaisen otsikoinnin sisältämää totuutta - pakkoruotsista on monelle haittaa ja kieliryhmien joukossa eniten haittaa pakkoruotsi tuottaa toisille kielivähemmistöille, jopa sellaiselle suojeltavalle kansalliselle vähemmistölle kuin saamen kielten puhujat.
Sama leidi on aiemmin säälimättömästi todistellut, ettei sillä ole väliä, jos opiskelijoita syrjäytetään pakkoruotsilla, nämä kun voivat olla Suomen oloihin vain leikisti päteviä ilman suoritettua virkapakkoruotsia:
- --- kyllä korkeakoulussa oikeasti vaaditaan, että jotain [tässä siis virkaruotsi] on suoritettu ja omaksuttu. Se on tutkintoon vaadittavaa kypsyystasoa.--- nuorimies sitten saikin kurssit suoritettua ja valmistui. Eli hän on nyt pätevä, eikä leikisti pätevä ---
Tehdään vaan tämä leidi iloiseksi ja sovitaan näin: yhtenä vuotena opiskellaan saamen ääntämistä ja toisena ruotsin ääntämistä - muuten kieliopinnot valitaan ihan vain opiskelijan omat edellytykset ja tarpeet huomioiden. Ihan ok.
Leidi vain esittää asiansa niin, että varmasti pääsee taas leimaten sivaltamaan kielivapauden puolesta puhujia:
- Minusta olisi hienoa, jos meillä olisi sama, mutta turhaan minä sitä tänne selitän, kielivapauttajille. Minulle kielet ovat lahjoja, eivät "kärsimystä".
Eivät kieliopinnot olekaan kärsimystä - jos ne ovat oppilaan edellytyksiin ja tarpeisiin nähden oikein valitut. Englantia opiskellaan varsin onnistuneesti ja vapaaehtoinen ruotsikin on saanut kiitosta.
Pakon pitkittäjät eivät suostu näkemään Jaskan tämänkertaisen otsikoinnin sisältämää totuutta - pakkoruotsista on monelle haittaa ja kieliryhmien joukossa eniten haittaa pakkoruotsi tuottaa toisille kielivähemmistöille, jopa sellaiselle suojeltavalle kansalliselle vähemmistölle kuin saamen kielten puhujat.
Sama leidi on aiemmin säälimättömästi todistellut, ettei sillä ole väliä, jos opiskelijoita syrjäytetään pakkoruotsilla, nämä kun voivat olla Suomen oloihin vain leikisti päteviä ilman suoritettua virkapakkoruotsia:
- --- kyllä korkeakoulussa oikeasti vaaditaan, että jotain [tässä siis virkaruotsi] on suoritettu ja omaksuttu. Se on tutkintoon vaadittavaa kypsyystasoa.--- nuorimies sitten saikin kurssit suoritettua ja valmistui. Eli hän on nyt pätevä, eikä leikisti pätevä ---
Tehdään vaan tämä leidi iloiseksi ja sovitaan näin: yhtenä vuotena opiskellaan saamen ääntämistä ja toisena ruotsin ääntämistä - muuten kieliopinnot valitaan ihan vain opiskelijan omat edellytykset ja tarpeet huomioiden. Ihan ok.
-
Hannu Jussi
- Viestit: 1108
- Liittynyt: 02.04.2011 19:32
Re: Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset
NRR
Maksetut mielipiteet eivät vaihdu. Ne pysyvät vuodesta toiseen ja keskustelusta toiseen samana. Eikä tuo mainitsemasi henkilö ole edes ruotsinkielinen.
Olen pitänyt häntä maksettuna trollina.
Ajatusleikki.
demari ja suru
kokkari ja suru
vassari ja suru
vihreä ja suru
Kaikki surut pitävät omistä etuoikeuksistaan tiukasti kiinni. RKP on emäalus.
Otetaan helpompi. Suru ja susu pariskunta menevät naimisiin. Susu vaihtaa itsensä ja tulevat lapset kaikki rasti ruutuun ruotsinkieliseksi. Miksi?
Mikä tekee sen, että haluaa identifioitua vähemmistöksi??? Vähemmistöksi, joka joutuu taistelemaan? oikeuksistaan.
Ehkä sen takia, että oikeastaan - todellisuudessa, eivät koe olevansa vähemmistö. Onhan heille jo lapsesta saakka luvattu leveämpi leipä.
Kuitenkin mietin näitä susuja, jotka ovat vaihtaneet "minänsä" ruotsinkieliseksi, 1-150 v. sitten esim. koulun, avioliiton tai muun takia.
Tässä ihmisten erottelussa on oma suu lähempänä kuin koko kansan hyvinvointi. Oma hyvinvointi tekee myös sen, että kieltää juurensa, leikki ruotsalaista, ja kuvittelee, että myös muut ovat valmiita kiipeämään.
Maksetut mielipiteet eivät vaihdu. Ne pysyvät vuodesta toiseen ja keskustelusta toiseen samana. Eikä tuo mainitsemasi henkilö ole edes ruotsinkielinen.
Olen pitänyt häntä maksettuna trollina.
Ajatusleikki.
demari ja suru
kokkari ja suru
vassari ja suru
vihreä ja suru
Kaikki surut pitävät omistä etuoikeuksistaan tiukasti kiinni. RKP on emäalus.
Otetaan helpompi. Suru ja susu pariskunta menevät naimisiin. Susu vaihtaa itsensä ja tulevat lapset kaikki rasti ruutuun ruotsinkieliseksi. Miksi?
Mikä tekee sen, että haluaa identifioitua vähemmistöksi??? Vähemmistöksi, joka joutuu taistelemaan? oikeuksistaan.
Ehkä sen takia, että oikeastaan - todellisuudessa, eivät koe olevansa vähemmistö. Onhan heille jo lapsesta saakka luvattu leveämpi leipä.
Kuitenkin mietin näitä susuja, jotka ovat vaihtaneet "minänsä" ruotsinkieliseksi, 1-150 v. sitten esim. koulun, avioliiton tai muun takia.
Tässä ihmisten erottelussa on oma suu lähempänä kuin koko kansan hyvinvointi. Oma hyvinvointi tekee myös sen, että kieltää juurensa, leikki ruotsalaista, ja kuvittelee, että myös muut ovat valmiita kiipeämään.
Re: Eniten pakkoruotsista kärsivät saamelaiset
Pakkoruotsi on yhtä suuri rasite kaikille äidinkieleen katsomatta. Suomessahan puhutaan nykyään noin 150:tä erilaista kieltä äidinkielinä. Ainoa tervejärkinen ratkaisu on poistaa pakkoruotsi kaikilta suomalaisilta.
Kouluissa olisi oltava 1.luokalta alkaen tarjolla valinnaiskieliä. Vähintään olisi oltava kaksi kieltä valittavana. Mielestäni valittavien kielten joukossa pitäisi aina olla englanti. Saamelaisalueilla voisi olla tarjolla englanti ja saame, joista toinen valitaan 1.luokalta alkaen. Rkp-kunnissa voisi olla tarjolla englanti ja ruotsi, joista toinen valitaan 1.luokalta alkaen.
Kouluissa olisi oltava 1.luokalta alkaen tarjolla valinnaiskieliä. Vähintään olisi oltava kaksi kieltä valittavana. Mielestäni valittavien kielten joukossa pitäisi aina olla englanti. Saamelaisalueilla voisi olla tarjolla englanti ja saame, joista toinen valitaan 1.luokalta alkaen. Rkp-kunnissa voisi olla tarjolla englanti ja ruotsi, joista toinen valitaan 1.luokalta alkaen.