vapaakielivalinta.fi

Paljastus: RKP valmistautuu oppositioon
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... ppositioon

Ulospäin RKP esiintyy voitonvarmana, mutta varasuunnitelma on olemassa, ja sitä toteutetaan parhaillaankin. Sen näkee siitä, että RKP-johtoisissa kunnissa pyritään nyt sementoimaan pakkoruotsi kuntatasolle, ja vieläpä ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi englannin tilalle.

Olimme näköjään samoissa ajatuksissa - viime vaaleissa puolueet jopa näyttävät sopineen pakkoruotsin käsittelyn hillitsemisestä vaalikamppanjassa. Silloin aloitteellisena oli Keskusta, joka sitten työnnettiin oppositioon. Olisiko Siperia opettanut, ettei pakkoruotsiverkostoa myötäilemällä sittenkään pääse hallitukseen?

Jaska:

--- on pieni mahdollisuus siihen, että pakkoruotsia (tai toisen kotimaisen pakollisuutta) aletaan ajaa alas jo seuraavalla hallituskaudella. Se voi tapahtua useammalla eri tasolla, mutta alkaisipa pakkoruotsin alasajo sitten alueellisella tasolla, kouluasteiden tasolla tai kielivalikoiman tasolla, olisi kyseessä kuitenkin historiallinen voitto vapauden puolesta rajoittamista ja pakottamista vastaan. Ennemmin tai myöhemminhän se tapahtuu joka tapauksessa, joten vaaditaan vain kärsivällisyyttä.

Niin kärsivällisyyttä. Vuosia sitten jo puhuin ja kirjoitin siitä, että tällä menolla riittää "pakkoruotsia vielä lastenlapsillekin". Minun poikani kuuluu vielä niihin, jotka jäävät ruotsia vaille valmiiksi. Kuuluvatko hänen lapsensakin? Tämän oman vaikuttamisurani aikana pojasta on tullut mies, ja minä alan jo odotella lapsenlapsia. Sukupolvi vaihtuu äkkiä, pakkoruotsi murenee hitaammin. Luoja anna kärsivällisyyttä ja anna sitä heti!

Luoja anna kärsivällisyyttä ja anna sitä heti!

Onko se valmistuminen nykyään mikään henkilökohtainen ongelma ?
Enemmänhän se korkeakoulu kärsii siitä, että ei saa putkesta ulos RVM-opiskelijoita..

Esim. teknisellä alalla jo kesätöiden kautta pääsee työelämään, ei siinä enää
paperit ratkaise, vaan se, että on ylipäätään päässyt korkeakouluun.

Työuran suunnittelu on aloitettava jo opiskelun ekana vuonna.
Silloin lopullisessa työllistymisessä ei enää se tutkintotodistus ratkaise mitään-
ainakaan yksityisellä sektorilla.
Ja yksityistä sektoriahan meidän on kasvatettava ja julkista supistettava.

Jos minä olisin nyt opiskelija, panostaisin oman alan työkokemuksen hankkimiseen,
en pakkoruotsin suorittamiseen ja ruotsi-mainintaan tutkintotodistuksessa.

ELÄMÄ ON LYHYT- suomalaisen on elettävä elämäänsä itseään varten, ei ruotsalaista varten!

JV Lehtonen kirjoitti:

Luoja anna kärsivällisyyttä ja anna sitä heti!

Onko se valmistuminen nykyään mikään henkilökohtainen ongelma ?
Enemmänhän se korkeakoulu kärsii siitä, että ei saa putkesta ulos RVM-opiskelijoita..

Kyllä se ongelma on, ei vähätellä sitä.

Korkeakoulujen rahavirrat ovat valtaisia - pakkoruotsin tukeminen vie rahaa, muttei niin paljon, että sitä sen vuoksi karsittaisiin. Korkeakoulujen kielikeskukset ovat kuitenkin itse olleet ehdottamassa virkapakkoruotsin purkua.

¨- Saukkonen muistutti Porin Suomiareenalla, että "yliopistot ilmaisevat käyttävänsä jo nyt kohtuuttomasti resursseja ruotsin opetukseen".

MUTTA JVL, nyt puhuttelen sinua vakavasti. On meidän poikiemme oikeus päästä valmistumaan ja päästä kouluista ilman noita katkeroittavia kokemuksia, että on tullut leimatuksi tyhmäksi, laiskaksi ja oppimattomaksi. Nimenomaan tekniikan aloilla keskeytetään opintoja enemmän kuin muilla aloilla.

Tässä muistin virkistämiseksi

- Opettaja-lehdessä insinööriopinnoista: "Jos työnantaja tarjoaa sopimusta melkein valmiille opiskelijalle, jolla on esimerkiksi ruotsinkurssi tekemättä, ei hän sitä enää palaa suorittamaan."

- "Erityisen hankala tilanne on tekniikan alalla, jossa opiskeleville insinöörin aluille on pakko järjestää jopa kolme valmentavaa opintojaksoa ennen varsinaiselle kurssille osallistumista --- tukiopetusjaksoilla käydään läpi koko lukion oppimäärä, eli työmäärä on suuri." Näin vastaa siis ammattikorkean henkilökunta.

- Opiskelija blogissaan: "Opiskelen Hämeen ammattikorkeakoulussa kansainvälistä markkinointia ja toistaiseksi ehkä eniten hämmennystä kurssikaverieni keskuudessa on aiheuttanut Affärssvenska, joka tuttavallisessemmin tunnetaan nimellä virkamiesruotsi. Kun ei aikaisemmissa opinnoissa, joista on palttiarallaa pirusti aikaa, tuo ruotsinkieli ollut kiinnostuksen kohde numero 1, niin se tuo tiettyä händikäppiä tämän hetkiseen tilanteeseen. --- Onko siis pakko hakata päätä seinään vai voisiko asialle tehdä jotain?"

Lähipiirin tietolähde kertoo, että suurimmalla osalla lukion pojista on vaikeuksia ruotsin suorittamisessa. Virallisempi tietolähde kertoo näin:
- "Ruotsin kielen valitseminen ylioppilastutkintoon on painunut ennätysalhaalle. Pojista ruotsin kirjoitti tänä keväänä enää kolmannes, tytöistä vielä seitsemän kymmenestä. --- Suomenkielisistä päivälukioista jo 40 prosenttia on sellaisia, joissa alle puolet kirjoittaa ruotsin. Lukioita, joissa alle kolmannes kirjoittaa ruotsin on jo kolmisenkymmentä. Ruotsinkielisissä lukioissa suomen toisena kotimaisena suorittaa edelleen hieman alle 90 prosenttia ylioppilaista. --- Joensuun normaalikoulun lukiossa --- pojista ruotsin kirjoitti vain 17 prosenttia ---"

Jos virkaruotsi jatkaa, yhä useampi nuori mies karsii jatko-opintohalujaan sen sijaan, että pakottaisi itsensä lukemaan enemmän ruotsia koulussa.

Siis mikäli emme halua entisestään syrjäyttää poikia ja miehiä koulutuksesta (ja miksi haluaisimme -vain jotta osoitettaisiin kovien miesten pärjäävän ilmankin? - kaikki miehet eivät ole niin kovia, ei ole tarpeenkaan), pakolliset turhat kieliopinnot on saatava karsittua koulutuksen kaikilta tasoilta.

tämä liittyy nyt tuohon Jaskan kirjoitukseen - tosin, näin tänään HBL:

"Framåt, men varken höger- eller vänsterut
Publicerad:
2.1.2015 06.00
SFP Björn Månsson tar i sin HBL-kolumn (29.12) fasta på den regelbundet återkommande frågeställning hur Svenska folkpartiet kommer klara ett eventuellt byte av statsministerparti efter riksdagsvalet i april. Som regeringsparti oavbrutet sedan slutet av sjuttiotalet är detta ingen ny fråga för SFP.
För egen del har jag haft förmånen att jobba i medarbetarstaben i ett flertal regeringar. Jag började en gång i tiden då SFP jobbade tätt ihop med socialdemokraternas Paavo Lipponen, sedermera blev det centerpartisterna Jäätteenmäki, Vanhanen och Kiviniemi och nu under denna valperiod samlingspartisterna Katainen och Stubb.
De mindre partierna i regeringen associeras lätt i sin politik med statsministerpartiet. Därför har det varit enkelt att påstå att SFP ”gått i Lipponens ledband”, ”suttit i famnen på Centern” eller som nu ”spelat med Kokoomus”. Om man börjar granska sakpolitiken kan man dock enkelt märka att SFP alltid stått för sin egen politik och drivit sina egna frågor. Att politiskt placera SFP i något annat partis fålla är att göra saken väldigt enkelt för sig. Visst, för de mindre partierna är ett gott förhållande till statsministern alltid centralt, oberoende vilken partibok denne har. Men inte heller statsministern går fri från SFP:s kritik om det är behövligt, det fick centerpartisterna Vanhanen och Kiviniemi erfara då de drev Karleby mot Uleåborg i den tragiska regionalförvaltningsreformen.
De svåra ekonomiska tiderna, med de nödvändiga sparbesluten, har präglat den bild regeringspartierna har fått under denna period. Det är eventuellt detta som förklarar varför Månsson uppfattat att SFP i sin offentliga bild orienterat sig en bit högerut. Ambitionen med dessa åtgärder är att rädda välfärdssamhället. Vi ska minnas att en offentlig ekonomi i balans är en grundförutsättning för att vi ska kunna upprätthålla vård, skola och omsorg. Hårda tag för mjuka världen. Då behövs inte ideologiska stämplar – utan konkreta förslag på åtgärder – och mod att genomföra dem.
Frågan om SFP:s samarbete med Centern är relevant. Min uppfattning är att det alltid har fungerat väl. Partierna har av hävd samarbetat inom det så kallade mittensamarbetet och tidigare gick regeringsarbetet utmärkt att återuppta efter Centern åttaåriga oppositionstid. I dag har vi dessutom det utmärkta samarbetet på Europaplanet där vi jobbar i samma grupp i parlamentet. Det kan bland annat nämnas att SFP:s ordförande Carl Haglund var initiativtagare till att göra centerpartisten Olli Rehn till hela ALDE-familjens toppkandidat i valet i våras.
Valet i vår blir spännande och viktigt. Oavsett vem som vinner valet kommer de svåra tiderna att fortsätta, vilket kommer att sätta partiernas samarbets- och beslutsförmåga på prov. SFP har många gånger tidigare visat att vi är det ärliga partiet som står för det som är realistiskt i politiken. Vi driver vår egen politik och går varken högerut eller vänsterut, vi går framåt utgående från vår bas. Det kommer säkert att bära långt även denna gång oavsett vilket parti som tar ansvaret för att bilda regering efter valet.
Marcus Rantala,
Statssekreterare (SFP)
Stadsfullmäktigeledamot
Helsingfors"

Rkp ei suostu oppositioasemaan kuin pakotettuna. Onko Åbo Akademin tutkimus tarpeeksi selvä sanoma muille puolueille siitä, että pakkoruotsista halutaan nyt viimeinkin päästä eroon ja rkp halutaan ulos hallitusneuvotteluista?

Rkp on toiminut todella härskisti ja röyhkeästi pakkoruotsittajien Kataisen ja Stubbin hallitusten helmoissa. On tullut kansalliskielistrategiaa, pakkoruotsin aikaistamista, veronmaksajien rahoja on luvattu surukielen kielikylpyjen laajentamiseen ja nyt viimeisenä niittinä rkp yrittää kuumeisesti saada rkp-johtoiset kunnat pakottamaan suomenkieliset koululaiset aloittamaan pakkoruotsin 1.luokalta alkaen.

Pakkoruotsitukselle voidaan laittaa stoppi vain pakkoruotsin poistamisella kaikista suomenkielisistä kouluista kautta Manner-Suomen. Tällöin poistuu niin virkamiespakkoruotsi kuin rkp:n suunnitelmat pakottaa suomenkieliset aloittamaan pakkoruotsi 1.luokalta alkaen joissakin kunnissa.
Koululakeja on muutettava. Kielilaki on kirjoitettava uusiksi, Ruotsin kielilaista voidaan ottaa mallia.

http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

TK kirjoitti:Rkp ei suostu oppositioasemaan kuin pakotettuna. Onko Åbo Akademin tutkimus tarpeeksi selvä sanoma muille puolueille siitä, että pakkoruotsista halutaan nyt viimeinkin päästä eroon ja rkp halutaan ulos hallitusneuvotteluista?

Rkp on toiminut todella härskisti ja röyhkeästi pakkoruotsittajien Kataisen ja Stubbin hallitusten helmoissa. On tullut kansalliskielistrategiaa, pakkoruotsin aikaistamista, veronmaksajien rahoja on luvattu surukielen kielikylpyjen laajentamiseen ja nyt viimeisenä niittinä rkp yrittää kuumeisesti saada rkp-johtoiset kunnat pakottamaan suomenkieliset koululaiset aloittamaan pakkoruotsin 1.luokalta alkaen.

Pakkoruotsitukselle voidaan laittaa stoppi vain pakkoruotsin poistamisella kaikista suomenkielisistä kouluista kautta Manner-Suomen. Tällöin poistuu niin virkamiespakkoruotsi kuin rkp:n suunnitelmat pakottaa suomenkieliset aloittamaan pakkoruotsi 1.luokalta alkaen joissakin kunnissa.
Koululakeja on muutettava. Kielilaki on kirjoitettava uusiksi, Ruotsin kielilaista voidaan ottaa mallia.

http://www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

TK, ei kielilakia tarvitse muuttaa.

Riittää, että korkeakouluista poistetaan virkamiesruotsi ja että KIELITAITOLAKI päivitetään vastaamaan
maailman muuttumista.
Pakkoruotsi menettää merkityksensä, kun yliopistoasetus ja kielitaitolaki saadaan järkevälle tolalle.
Sen jälkeen alempien asteiden pakkoruotsilla ei ole yksilölle merkitystä, koska "perälauta on auki"!
Maan resurssien tuhlaaminen toki jatkuisi edelleen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielitaitolaki

PS: alkuperäinen kielitaitovaatimuksia säätelevä laki ei ollut lainkaan niin velvoittava kuin nykyinen:
Suomalaisten kuormaa siis kasvatettiin, vaikka ruotsinkielisten määrä oli vähentynyt puoleen 80 vuodessa!

Pääsemistä varten sellaiseen valtion virkaan, johon vaaditaan yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto, vaaditaan, 2 ja 3 §:ssä mainituin poikkeuksin, että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoittanut täydellisesti hallitsevansa virka-alueen asujainten enemmistön kieltä. Sen lisäksi on vaadittava virkaan nimitettävältä, jos virka-alue on yksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä sekä, jos virka on tuomarinvirka, myös toisen kielen välttävää suullista taitoa, mutta jos virka-alue on kaksikielinen tai virka- alueeseen kuuluu kaksi- tai erikielisiä kuntia, maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Ylioikeuksissa ja sellaisissa virastoissa, joiden virka-alue joltakin osalta on kaksikielinen, on eri kielten käyttämistä edellyttävät virkatehtävät, mikäli mahdollista, jaettava perusteiden mukaan, jotka valtioneuvosto asianomaisen ylioikeuden tai viraston esityksestä vahvistaa, eri henkilöiden suoritettaviksi, ja vaadittakoon silloin virkamieheltä, jonka virkatehtävät edellyttävät ainoastaan toisen kielen käyttämistä, sama kielitaito kuin virkamieheltä senkielisellä yksikielisellä virka-alueella.

Pääsemistä varten muuhun kuin edellisessä momentissa mainittuun valtion virkaan vaaditaan viran edellyttämä, riittävä kielitaito. Tarkemmat määräykset tästä annetaan asetuksella.

Asetuksella säädetään myös, onko, ja mihin virkoihin, vaadittava taitoa täydellisesti hallita sekä suomea että ruotsia.

TK kirjoitti:Rkp ei suostu oppositioasemaan kuin pakotettuna. --- Rkp on toiminut todella härskisti ja röyhkeästi pakkoruotsittajien Kataisen ja Stubbin hallitusten helmoissa. On tullut kansalliskielistrategiaa, pakkoruotsin aikaistamista, veronmaksajien rahoja on luvattu surukielen kielikylpyjen laajentamiseen ja nyt viimeisenä niittinä rkp yrittää kuumeisesti saada rkp-johtoiset kunnat pakottamaan suomenkieliset koululaiset aloittamaan pakkoruotsin 1.luokalta alkaen.

Pakkoruotsitukselle voidaan laittaa stoppi vain pakkoruotsin poistamisella kaikista suomenkielisistä kouluista kautta Manner-Suomen.

Tämä on hyvä kuvaus tilanteesta.

JV Lehtonen kirjoitti: Riittää, että korkeakouluista poistetaan virkamiesruotsi ja että KIELITAITOLAKI päivitetään vastaamaan maailman muuttumista.
Pakkoruotsi menettää merkityksensä, kun yliopistoasetus ja kielitaitolaki saadaan järkevälle tolalle.
Sen jälkeen alempien asteiden pakkoruotsilla ei ole yksilölle merkitystä, koska "perälauta on auki"!

Näin. Hyvä, että tämä pointti kirjattiin myös Jaskan blogin keskusteluun.


Ps. Jaskan blogissa on esitetty kaksi ajatusta, jotka minua ihmetyttävät:

- "olisi surkuhupaisaa, jos tällaisessa tilanteessa jostain pakkoruotsin poistamisen kaltaisesta asiasta tehtäisiin periaattelista hallituskysymystä"

Kirjattiinhan hallitusohjelmaan pykälä tasa-arvoista avioliittolakia vastaan, mutta mitä se painaa, kun kansalaisaloite otti tulta alleen. Nyt vapaaehtoista ruotsia kannattaa paljon suurempi joukko (75%) kuin tasa-arvoista avioliittolakia, mitä hallistusohjelma silloin painaisi?

- "pakkoruotsi on säilytettävä, ellei esitetä täsmällistä suunnitelmaa korvaavista kieliopinnoista, joissa opiskellaan nimenomaan kieliä eikä mitä tahansa muuta asiaa, sekä tarvittavasta rahoituksesta lisäkustannusten kattamiseksi"

Muuallakin kielivapaus toimii sujuvasti. Ahvenanmaan sijaan ottaisin itse mallia Ruotsista. Aluksi meillä riittää, että B1-ruotsin sijaan on mahdollista valita jokin toinen kieli ja ryhmät pidetään kohtuullisina. Tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä löytyy koulutasolla pian. Harvinaisia kieliä valitsevat tietävät nytkin, että niiden opetus jatkuu varmimmin vain pysymällä tietyssä koulussa. Yläkouluissa voidaan jo käyttää samaa tietokoneavusteista etäopetusmenetelmää harvinaisissa kielissä kuin syrjäseutujen lukioissa.

Jaskan mainio ote ja otsikointi toi paikalle myös RKP:n edustajan, joka kuplassa eläjän vilpittömyydellä toteaa:
"Puolustan henkeen ja vereen Suomen kaksikielisyyttä ja saamelaisten oikeuksia omaan kieleen. Vaikka tunteet miten kuohuvavat. Tosiasia on että monet rannikkoseutujen asukkaat eivät puhu suomea. Jopa Sipoossa on sellaisia. Se on sitten eri asiakysymys pitääkö kaikkien opiskella molemmat kielet. Ei siitä ainkaan haittaa ole, mutta hyödyistä voi aina vääntää kättä."

Ei muka haittoja. EI HAITTOJA.

Vaikka pakkoruotsi vie yhden pitkän vieraan kielen paikan,
vaikka pakkoruotsi syrjäyttää erityisesti poikia, erityisesti niitä joille kieltenopiskelu on hankalaa,
vaikka pakkovirkaruotsin kaltaista järjestelyä ei ole missään ja sen annetaan tärvätä monen opiskelijan keskittyminen omaan alaan valmistumisesta puhumattakaan,
vaikkei suomalaiseen kouluun saada pakkoruotsin ylivallan vuoksi koulutettua muiden kielten opettajia,
vaikka suomalaisen kieltenopetuksen tutkimus on jymähtänyt "ruotsi on kivaa ja sitä on saatava lisää" -pläjäyksiin aidon, yksilölle itselleen mielekkään kielitaidon tukemisen sijaan,
vaikka käsittämättömällä tavalla puututaan ihmisten kansalliseen identiteettiin väittämällä, että ruotsin osaaminen kuuluu suomalaisuuteen,
vaikkei saamen kielillä ole mitään edustusta suomenkielisissä kouluissa, suomenkielisten kansojen historiasta puhumattakaan,
...

NRR kirjoitti: - "pakkoruotsi on säilytettävä, ellei esitetä täsmällistä suunnitelmaa korvaavista kieliopinnoista, joissa opiskellaan nimenomaan kieliä eikä mitä tahansa muuta asiaa, sekä tarvittavasta rahoituksesta lisäkustannusten kattamiseksi"

Vaadittiinko RKP:ltä täsmällistä suunnitelmaa pakkoruotsin aikaistamisen toteuttamisesta, vaikutuksista ja kustannuksista?

Jaska, lisää tietoa.

Raaseporin tilanne on tämä .... ja valitettavasti on todettava, että Jukka Hautaviita = suomenkieliset koulut, on vahvimmin rkp:n asialla.

Sivistystoimen johtaja Robert Nyman
Varhaiskasvatuspäällikkö Märta Wikström
Opetuspäällikkö Maj-Len Engelholm (ruots. koulut)
Opetuspäällikkö Jukka Hautaviita (suom.koulut)

Kiitos JVL, että laitoit tämän vastaukseni Jaskan blogiin kohtaan, missä RKP:n edustaja totesi, ettei pakkoruotsista voi ainakaan haittaa olla.

NRR kirjoitti: Ei muka haittoja. EI HAITTOJA.

Vaikka pakkoruotsi vie yhden pitkän vieraan kielen paikan,
vaikka pakkoruotsi syrjäyttää erityisesti poikia, erityisesti niitä joille kieltenopiskelu on hankalaa,
vaikka pakkovirkaruotsin kaltaista järjestelyä ei ole missään ja sen annetaan tärvätä monen opiskelijan keskittyminen omaan alaan valmistumisesta puhumattakaan,
vaikkei suomalaiseen kouluun saada pakkoruotsin ylivallan vuoksi koulutettua muiden kielten opettajia,
vaikka suomalaisen kieltenopetuksen tutkimus on jymähtänyt "ruotsi on kivaa ja sitä on saatava lisää" -pläjäyksiin aidon, yksilölle itselleen mielekkään kielitaidon tukemisen sijaan,
vaikka käsittämättömällä tavalla puututaan ihmisten kansalliseen identiteettiin väittämällä, että ruotsin osaaminen kuuluu suomalaisuuteen,
vaikkei saamen kielillä ole mitään edustusta suomenkielisissä kouluissa, suomenkielisten kansojen historiasta puhumattakaan,
...

Tämä on suuri käsitteellinen haaste pakon pitkittäjille!

JV Lehtonen kirjoitti:

Luoja anna kärsivällisyyttä ja anna sitä heti!

Onko se valmistuminen nykyään mikään henkilökohtainen ongelma ?
Enemmänhän se korkeakoulu kärsii siitä, että ei saa putkesta ulos RVM-opiskelijoita..

Tässä on tärkeä pointti! Korkeakoulut saavat rahaa valmistuneiden mukaan, joten valmistuvien väheneminen tai valmistumisen hidastuminen ovat niille myrkkyä. Tästä narusta voisi yrittää nykiä - kielivapaus hyödyttäisi korkeakoulujakin.

NRR kirjoitti:Jaskan mainio ote ja otsikointi toi paikalle myös RKP:n edustajan, joka kuplassa eläjän vilpittömyydellä toteaa:
"Puolustan henkeen ja vereen Suomen kaksikielisyyttä ja saamelaisten oikeuksia omaan kieleen. Vaikka tunteet miten kuohuvavat. Tosiasia on että monet rannikkoseutujen asukkaat eivät puhu suomea. Jopa Sipoossa on sellaisia. Se on sitten eri asiakysymys pitääkö kaikkien opiskella molemmat kielet. Ei siitä ainkaan haittaa ole, mutta hyödyistä voi aina vääntää kättä."

Pessimismistäni huolimatta itse kiinnitin huomiota siihen, ettei tämä RKP:läinen näytä olevan ehdoton kielipakotuksen kannattaja. Lisäksi hän tuli sentään keskustelemaan avoimesti. Samoin aiemmin selkeänä kielipakottajana esiintynyt Ilari esittää tuolla omanlaisensa kielivapausmallin.

Näinhän se aina menee: kukaan, joka oikeasti pysähtyy ajattelemaan asiaa, ei voi/kehtaa enää rehellisesti sanoa tukevansa nykyistä kielipakottamista. Juuri tällaisten asiallisten keskustelujen kautta kielipakotuksen ymmärtäjien osuus pienenee. Tärkeintä on nousta poteroista ja keskustella.

Jaska kirjoitti:kukaan, joka oikeasti pysähtyy ajattelemaan asiaa, ei voi/kehtaa enää rehellisesti sanoa tukevansa nykyistä kielipakottamista. Juuri tällaisten asiallisten keskustelujen kautta kielipakotuksen ymmärtäjien osuus pienenee. Tärkeintä on nousta poteroista ja keskustella.

Totta. Tosin tästä on ainakin kaksi pakotietä.

Ensinkin voi väittää olevansa kielivapauden puolella, MUTTA nykyiset kielivapauden ajajat ovat niin inhaa porukkaa, ettei heidän voi sallia voittavan missään SITÄ PAITSI pakko on niin laajasti kannatettu viisaiden poliittisten päättäjien joukossa, että pakolle varmasti on ihan hyviäkin perusteita, joskin niitä ei nyt vain ole helppo nykyisessä ilmapiirissä tuoda ymmärrettävästi esille.

Toiseksi voi tyytyä siihen, ettei ole ehdottomasti pakon kannallta, MUTTA on eräitä erittäin painavia syitä, minkä vuoksi pakkoa ei voi purkaa - ja sitten tulee hämäriä viittauksia opettajien vähyyteen, koulujen erilaisuuden sallimisen aiheuttamaan sekasortoon, laiskuuden leviämiseen, ruotsinkielisten ihmisoikeuksien polkemiseen jne. - näiden pakon perusteiden ei tarvitse olla perusteltavissa, riittää että voi sanoa, että tämä nyt on minun mielipiteeni ja se on sitten vähintään yhtä hyvä kuin sinun (vaikka asia ei koskekaan omia oikeuksia vaan toisten pakkoja).

Jollet ole bannannut kaikkia pakon pitkittäjiä blogistasi, he ovat päättäneet välttää suoraa kontaktia. Ei siksi, että he tuntisivat olevansa heikoilla, vaan siksi, että he katsovat meiltä puuttuvan kyvyn ymmärtää laajempia kulttuurisia kokonaisuuksia...

Soisin blogillesi paljon laajemman lukijakunnan - mutta nyt sinne lienevät jo eksyneet poliitikotkin, joten se vaikuttaa kyllä.

Muuten tilanne on vähän sama kuin opettajalla, joka "muuttaa toki maailmaa, mutta vain yksi lapsi kerrallaan". Se on toimivaa mutta hidasta, voin vakuuttaa