Hämeen Sanomien pääkirjoitus on linjassa niin
Kalevan (http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjo ... us/684961/)
kuin Pohjolan Sanomien (http://www.pohjolansanomat.fi/Mielipide ... +asia.html)
pääkirjoitusten kanssa - mutta tyytyy laimeampaan kielivapauden tölvimiseen kuin nuo muut:
---
Kyselyn tulos on kaksijakoinen. Pakkoruotsista ei pidetä, mutta tästä huolimatta ruotsin kieleen ja maamme kaksikielisyyteen suhtaudutaan myönteisesti.
---
Åbo Akademin kysely ei kaihtanut porautua myös suomalaisten kielteisiin ajatuksiin kansallisesta vähemmistöstämme ja heiltä tivattiin kantaa suomenruotsalaiseen asemaan yhteiskunnassa. Peräti puolet vastaajista piti heitä etuoikeutettuna joukkona.
Suomenruotsalaisen pääoman edustajat ovat usein julkisuudessa. Heidän näkyvyytensä peittää alleen sen, että ruotsinkielisissä on paljon tavallista kansaa, palkansaajia, maanviljelijöitä, kalastajia, tarhaajia ja pienyrittäjiä, joiden arki on etäällä eliitin elämästä.
---
suomalaiset eivät kuitenkaan tunne kielivähemmistöä kohtaan suoranaista vihaa. Harvalukuinen joukko pitää kovaa ääntä ruotsinkielisten erityisasemasta, mutta he eivät silti ole onnistuneet saamaan kansaa puolelleen.
Ruotsalainen kansanpuolue on lähes poikkeuksetta ollut edustettuna maan hallituksissa. --- RKP on pysynyt reviirillään eikä ole liiaksi profiloitunut niissä poliittisissa kysymyksissä, jotka ovat suomenkielisille tärkeitä ja hallituksen pääpuolueiden määräysvallassa. Matala profiili on ollut omiaan viemään eteenpäin puolueen kannattajien etuja, jotka sittenkin ovat pieniä kysymyksiä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Se, onko Åbo Akademin kyselyn tuloksilla mitään vaikutuksia ruotsin kielen pakolliseen opiskeluun Suomen kouluissa, jää nähtäväksi. Kovin nopeasti tuskin tapahtuu mitään, ruotsi kuuluu vastakin opetusohjelmiin.
---
Kevään eduskuntavaalien teemaksi se nousee enintään Perussuomalaisten kampanjassa.
