vapaakielivalinta.fi

Ensimmäinen vastaisku Åbo Akademin tutkimukseen lienee Kalevan mielipideosaston tuore pääkirjoitus, joka toistaa tuttua liirumlaarumia:

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjo ... us/684961/

Taas RKP:n ajatuksettomuushautomosta eli aivopesimöstä humpsahti uusi päätoimittaja, joka ei ole milloinkaan elämässään seurannut pakkoruotsikeskustelua vaan toistelee ikivanhoja, pystyynkuolleita fraaseja. Eikä raukka kykene edes ymmärtämään, mitä eroa on ruotsin opetuksen vastustamisella ja ruotsin opetuksen pakollisuuden vastustamisella! Tunnen myötähäpeää.

Tämä kirjoitus on jollain tapaa säälittävä.

Kyselytutkimuksen tulokset kertovat pahoista asenneongelmista ruotsin kielen opiskeluun. Inho ruotsia kohtaan ja käsitys kielen tarpeettomuudesta perustuvat pelkkiin mielikuviin.

Propagandan takia järkevä keskustelu koulun kielivalinnoista ja niiden kulttuurisesta ulottuvuudesta on jäänyt pakkoruotsista mekkaloinnin alle. Se lienee äänekkään mutta suhteellisen pienen vastustajaryhmän tarkoituskin.

Aika suurellinen kaveri tai sitten hän on tottunut kovempaan vastukseen. Hänelle 74% on äänekäs mutta suhteellisen pieni vastustajaryhmä.

Sitten on tietty näitä fiksumpiakin mukana:

Vastaajista 70 prosenttia oli sitä mieltä, että ruotsin kielen ja kulttuurin häviäminen Suomesta olisi sääli.

Koska sama ihminen ei tämän kirjoittajan logiikalla voi sekä vastustaa pakkoruotsia, että toivoa kaikkea hyvää ruotsin kielelle ja kulttuurille, on kyselyn vastaajia täytynyt olla ainakin 74%+70% eli vähintään 144%.
Että minä rakastan tätä pakkoruotsimatematiikkaa.
Kun näitä väitteitä saa joskus muutettua numeroiksi, ei ole vaikea havaita, että niissä ei ole päätä eikä häntää. Tässäkin tapauksessa siis kysely on joko tehty vähintään 144 prosentille kyselyyn osallistuneista, tai sitten on pakko myöntää, että varsin suuri osa vastaajista haluaa ruotsin vapaavalinnaiseksi JA ruotsin kielen ja kulttuurin säilyvän.

HBL S Ginman on tänään kääntänyt tutkimuksen niin, että 60 % suomenkielisistä kannattaa kaksikielisyyttä, mutta koska 74 % haluaa vapaaehtoisen kouluruotsin, tulee ruotsinkielisten keksiä plan B.

Hannu Jussi kirjoitti:HBL S Ginman on tänään kääntänyt tutkimuksen niin, että 60 % suomenkielisistä kannattaa kaksikielisyyttä, mutta koska 74 % haluaa vapaaehtoisen kouluruotsin, tulee ruotsinkielisten keksiä plan B.

Pian B pakkoruotsin jatkolle vai kaksikielisyydelle?

NRR

Näin päättyy SG:n Ledare tänään:

"På svenskt håll är det tid att göra upp plan B. Hur upprätthålls kunskaperna i svenska och landets tvåspråkighet om obligatoriet inte längre finns? Det behöver inte betyda slutet på svenskan i Finland, men det måste finnas en plan."

Kiitos - siis ilman pakkoa. Toivottavasti tarkoitetaan mitä sanotaan.

vipunen kirjoitti:Ensimmäinen vastaisku Åbo Akademin tutkimukseen lienee Kalevan mielipideosaston tuore pääkirjoitus, joka toistaa tuttua liirumlaarumia:

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjo ... us/684961/

Eivät nuku Kalevankaan lukijat. 78 kommenttia tällä hetkellä.

Niin se mieli muuttuu reilussa vuodessa Kalevassakin:

Vuodesta toiseen vastentahtoisesti pakollisena opiskeltava ruotsi, jota enemmistö kansalaisista ei koskaan tarvitse, on iso rakenteellinen ongelma. Kielellisen vähemmistön oikeuksista on pidettävä kiinni, mutta se ei edellytä ruotsia pakollisena oppiaineena.

http://www.kaleva.fi/mielipide/paakirjo ... otsi/63865

Kalevan päätoimittaja on hiljattain vaihtunut. Markku Mantilan tilalle on tullut Kalevan toimittajana aikaisemmin työskennellyt Kyösti Karvonen. Mantilan aikana Kalevassa tosiaan julkaistiin muutamia kielivapauteen varovaisen myönteisesti suhtautuvia kirjoituksia, mutta Karvosella näyttää olevan toinen linja.

Yritin jättää pääkirjoitukseen kommentin, jossa suosittelen uudelle päätoimittajalle tutustumista kielitieteilijä Jaakko Häkkisen US blogeihin ja niissä käytyyn keskusteluun.

Pääkirjoituksen julkaisupäivänä (23.12) kommenttini poistettiin useita kertoja ja se jäi palstalle vasta aattoaamuna (rekisteröidyn nimimerkin kommentti menee suoraan läpi). Ilmeisesti moderointi lopetettiin vasta tällöin.

Näyttää ilmeiseltä, että toimittajat pelkäävät asiallista keskustelua, päätellen siitä että palstalle kuitenkin hyväksyttiin monenlaisia purkauksia.

"Näyttää ilmeiseltä, että toimittajat pelkäävät asiallista keskustelua, päätellen siitä että palstalle kuitenkin hyväksyttiin monenlaisia purkauksia."

Samaa olen havainnut nettikeskusteluissa tässä vuosien varrella.

Tässä kuitenkin NRR:lle vielä koko Ginmanin pääkirjoitus 23.12.14.

"Publicerad: 23.12.2014 00.46
De finskspråkiga värnar om det svenska i landet men vill ändå bli av med den obligatoriska skolsvenskan. Det är dags för plan B.
Resultaten av Åbo Akademis mätning av de finskspråkiga finländarnas inställning till svenskan verkar åtminstone på ytan vara motstridiga. Samtidigt som uppfattningen att svenskan är en viktig del av Finland får ett starkt stöd vill en majoritet avskaffa den obligatoriska skolsvenskan. Över 7 000 personer har besvarat den första enkäten och det är betydligt mer än i vanliga opinionsmätningar. Dessutom har över 300 av dem som besvarat den första enkäten fortsatt diskussionen i smågrupper.
Tre av fyra anser att skolsvenskan inte borde vara obligatorisk. Samtidigt tycker två av tre att det vore synd om det svenska språket och den svenska kulturen skulle försvinna från Finland. Långt över hälften – 64 procent – tycker att det svenska språket är en väsentlig del av vårt samhälle.
Med sådana siffror verkar slaget om den allmänna opinionen vara förlorat för dem som vill att alla finländska barn ska läsa det andra inhemska språket i skolan. Med valfrihetsargumentet går det i dag att motivera det mesta. Begreppet "tvångssvenska" används allmänt av finska medier, till och med av Yles finska nyheter trots bolagets tvåspråkighetsstrategi. I en sådan situation, eller rent av under en sådan press, är det kanske begripligt att människor inte reflekterar över alla andra tvångsämnen och skolans allmänbildande betydelse. Eller vilka dörrar kunskaper i svenska öppnar till den svenska och nordiska arbetsmarknaden.
Hittills har det funnits ett brett politiskt stöd också för obligatoriet. I och med medborgarinitiativet om att avskaffa den obligatoriska svenskan som behandlas i riksdagen får vi en ny pejling av läget. Riksdagen kommer att rösta i början av året.
De senaste åren har det odefinierade och diffusa begreppet tvåspråkiga skolor diskuterats och verkar också det ha ett visst stöd. Det är i alla fall inte så mycket värt så länge det inte handlar om konkreta planer. Samtidigt har en del tvåspråkiga kommuner vidtagit mått och steg för att befrämja tvåspråkigheten i praktiken i sina kommuner. Raseborg har beslutat starta med det andra inhemska redan under det första skolåret och i Sibbo finns ett liknande förslag med brett stöd. I Helsingfors och Esbo finns initiativet om en nordisk språkskola.
I den finlandssvenska retoriken innebär ett avskaffat obligatorium i förlängningen att svenskan inte längre är det andra nationalspråket. Det stämmer säkert att de mest svenskfientliga krafterna ser avskaffandet av skolsvenskan som bara ett första steg. Men steg nummer två tycks inte ha ett brett stöd.
På svenskt håll är det hög tid att göra upp plan B. Hur upprätthålls kunskaperna i svenska och landets tvåspråkighet om obligatoriet inte längre finns? Det behöver inte betyda slutet på svenskan i Finland, men det måste finnas en plan.
Susanna Ginman"

On vaikea saada kunnolla otetta ja käsitystä siitä, ketkä tai mitkä tahot taustalla vetelevät naruista ja ohjailevat toimituksia ja toimittajia.

Kiitos, Hannu Jussi!

Susanna Ginman HBL:ssä pukee sanoiksi ilmeisesti yleistä mielialaa ruotsinkielisten joukossa - ja samalla tulee vahvistaneeksi ruotsinkielisten hellimiä pelkoja ja toistaneeksi käsityksiä, jotka leimaavat kielivapauden kannattajia ja ohittavat suomenkielisten tarpeet:

Resultaten av Åbo Akademis mätning av de finskspråkiga finländarnas inställning till svenskan verkar åtminstone på ytan vara motstridiga. Samtidigt som uppfattningen att svenskan är en viktig del av Finland får ett starkt stöd vill en majoritet avskaffa den obligatoriska skolsvenskan.

"Åbo Akademin mittaustulokset suomenkielisten suomenmaalaisten asenteesta ruotsia kohtaan vaikuttavat ainakin pinnallisesti katsoen vastaansanomattomilta. Samanaikaisesti kun tukea saa näkemys, että ruotsi on tärkeä osa Finlandia, enemmistö haluaa poistaa pakollisen kouluruotsin."

Tre av fyra anser att skolsvenskan inte borde vara obligatorisk. Samtidigt tycker två av tre att det vore synd om det svenska språket och den svenska kulturen skulle försvinna från Finland. Långt över hälften – 64 procent – tycker att det svenska språket är en väsentlig del av vårt samhälle.

"Kolme neljästä katsoo, ettei kouluruotsin tule olla pakollinen. Samanaikaisesti kaksi kolmesta katsoo, että olisi sääli, jos ruotsin kieli ja ruotsinkielinen kultuuri katoaisi Finlandista. Pitkälti yli puolet - 64% - katsoo ruotsin olevan oleellinen osa yhteiskuntaa."

Med sådana siffror verkar slaget om den allmänna opinionen vara förlorat för dem som vill att alla finländska barn ska läsa det andra inhemska språket i skolan.

"Näiden lukujen valossa näyttäisi taistelu yleisestä mielipiteestä hävityltä niiden osalta, jotka katsovat, että kaikkien suomenmaalaisten lasten on luettava toista kotimaista kieltä koulussa."

Med valfrihetsargumentet går det i dag att motivera det mesta. Begreppet "tvångssvenska" används allmänt av finska medier, till och med av Yles finska nyheter trots bolagets tvåspråkighetsstrategi. I en sådan situation, eller rent av under en sådan press, är det kanske begripligt att människor inte reflekterar över alla andra tvångsämnen och skolans allmänbildande betydelse. Eller vilka dörrar kunskaper i svenska öppnar till den svenska och nordiska arbetsmarknaden.

"Valinnanvapausargumentilla voi nykyisin perustellamonia asioita. Käsitettä 'pakkoruotsi' käytetään yleisesti suomenkielisessä mediassa, jopa Ylen suomenkielisissä uutisissa heidän kaksikielisyysstragiastaan huolimatta. Tällaisessa tilanteessa, tai suorastaan tällaisessa paineessa, on ehkä ymmärrettävää, että ihmiset eivät pohdi kaikkia pakkoaineita ja koulun yleissivistävää merkitystä. Tai mitä ovia ruotsin osaaminen avaa ruotsalaisilla ja pohjoismaisilla työmarkkinoilla."

Hittills har det funnits ett brett politiskt stöd också för obligatoriet. I och med medborgarinitiativet om att avskaffa den obligatoriska svenskan som behandlas i riksdagen får vi en ny pejling av läget. Riksdagen kommer att rösta i början av året.

Tähän asti on vallinnut laaja poliittinen tuki pakollisuudelle. Eduskunnassa käsiteltävän pakollisen ruotsin poistamista esittävän kansalaisaloitteen myötä saamme uuden kuvan tilanteesta. Eduskunta äänestää vuoden alussa.

De senaste åren har det odefinierade och diffusa begreppet tvåspråkiga skolor diskuterats och verkar också det ha ett visst stöd. Det är i alla fall inte så mycket värt så länge det inte handlar om konkreta planer. Samtidigt har en del tvåspråkiga kommuner vidtagit mått och steg för att befrämja tvåspråkigheten i praktiken i sina kommuner. Raseborg har beslutat starta med det andra inhemska redan under det första skolåret och i Sibbo finns ett liknande förslag med brett stöd. I Helsingfors och Esbo finns initiativet om en nordisk språkskola.

"Viime vuosina on keskusteltu epämääräisestä käsitteestä nimeltä kaksikieliset koulut, ja nämä näyttävät saavan tukea. Tällä ei ole kuitenkaan kovin paljon merkitystä niin kauan kuin kyse ei ole konkreettisista suunnitelmista. Samanaikaisesti muutamat kaksikieliset kunnat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin kaksikielisyyden edistämiseksi käytännössä. Raasepori on päättänyt aloittaa toisen kotimaisen jo ekalta ja Sipoossa on menossa vastaava ehdotus, joka on saanut laajaa tukea. Helsingissä ja Espoossa on menossa aloite pohjoismaisen kielikoulun perustamiseksi."

I den finlandssvenska retoriken innebär ett avskaffat obligatorium i förlängningen att svenskan inte längre är det andra nationalspråket. Det stämmer säkert att de mest svenskfientliga krafterna ser avskaffandet av skolsvenskan som bara ett första steg. Men steg nummer två tycks inte ha ett brett stöd.

"Suomenruotsalaisessa retoriikassa pakon poistaminen merkitsee että pitemmän päälle ruotsi ei ole enää toinen kansalliskieli. On varmaa, että ruotsinvastaisimmat voimat näkevät kouluruotsin poistamisen vain ensimmäisenä askeleena. Mutta toinen askel ei näytä saavan laajaa tukea."

På svenskt håll är det hög tid att göra upp plan B. Hur upprätthålls kunskaperna i svenska och landets tvåspråkighet om obligatoriet inte längre finns? Det behöver inte betyda slutet på svenskan i Finland, men det måste finnas en plan.

"Ruotsinkielisellä taholla on korkea aika tehdä plan B. Kuinka ylläpidetään ruotsintaitoa ja maan kaksikielisyyttä, jos pakkoa ei enää ole? Tämän ei tarvitse merkitä ruotsin kielen loppua Finlandissa, mutta jokin suunnitelma on oltava."

http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/ ... -paki-ospu

"Valistunut kanta on, ettei ruotsin osaamisesta ole kenellekään mitään haittaa, mutta puutteista suomen tai ruotsin taidossa voi olla"

Myötähäpeää joutuu taas tuntemaan, kun Iltasanomien pääkirjoittajalla on noin hutera käsitys siitä, miksi kieltenopetusta ylipäätään järjestetään.

Eiköhän aleta järjestää kaikille suomalaisille pakollista zulun kielen opetusta kaikilla koulutusasteilla? Sen osaamisesta ei ole kenellekään mitään haittaa, mutta puutteellisesta zulun taidosta voi olla. Eihän sitä koskaan voi tietää etukäteen, mitä lapsi tulevaisuudessa tarvitsee?

"---On varmaa, että ruotsinvastaisimmat voimat näkevät kouluruotsin poistamisen vain ensimmäisenä askeleena. Mutta toinen askel ei näytä saavan laajaa tukea."

Onhan se edistystä, että tässä ei enää muistutettu "uhkailuista", mutta jatkuva puhe ruotsinvastaisuudesta on naurettavaa, kun RKP:n ja folktingetin toiminta on ollut niin härskiä, liturgian ja vääristelyjen kauppaamista, hämäriä lehmänkauppoja muitten kieliryhmien tappioksi. Kun virallinen puhe on oikein "ruotsimyönteistä" eikä kukaan halua pahoittaa ruotsinkielisten kavereittensa mieltä kertomalla, mitä mieltä todella ollaan, syntyy valtava todellisuuskuilu. Mitään ruotsinvastaisuutta ei ole, mutta pakkoruotsin puolustajien ja ruotsalaisuuden hehkuttelijoiden vastaisuus elää toki kansan syvissä riveissä ivana ja harmina, joka puhkeaa esiin heti, kun ollaan paikalla vain suomenkielisten kesken:

Satuin taannoin illallisille, jossa istuin samassa pöydässä liikejuristin, kirurgin ja liikennelentäjän kanssa. Monien sivuttujen aiheiden joukossa oli myös pakkoruotsi eikä pakkoa tosiaankaan hehkuteltu. Kirurgi totesi pihviään purren, että tulee niin helvetin kalliiksi Suomelle koko kaksikielisyys, lentäjä kertoi, ettei sukulaisperheen lapset oppineet suomea kun ruotsinkielisen isän mielestä he eivät sitä tarvitse ja liikejuristi harmitteli ruotsin pojalleen aiheuttamaa turhaa työtä. Olin todella helpottunut, ihmisille ei tarvitse kuin antaa tilaisuus puhua pakkoruotsista, niin he sanovat kyllä aivan suoraan, että saa riittää. Eikä kyse ole todellakaan mistään perussuomalaisten äänestäjäkunnasta.

Missä ruotsinkieliset voisivat herätä ymmärtämään, että pakkoruotsi on syönyt lähes kaiken goodwillin heitä kohtaan ja korvannut sen pelkällä liturgialla, että pakkoruotsittaminen ja suomettuminen ovat ihmisille samaa kauraa... Liturgia toimii pelokkaassa poliittisessä vaihtokaupassa, mutta muuten se nostattaa vain vastenmielisyyttä ja myöhemmin häpeää. Olisitte nähneet miten opehuoneessa imitoitiin RKP:n edustajien kuviteltua käytöstä siinä hallituksen kokouksessa, jossa pakkoruotsin varhaistamisesta päätettiin. Me vain pidämme tämän todellisuuden tiiviisti itsellämme, kuten suomettumisen aikaan neukkuhuumori kukki ilmeisesti vain salaa mutta kukki kuitenkin.

Mikään "ruotsinvastainen" taho ei ole tehnyt yhtä tehokasta työtä "ruotsinvastaisuuden" levittämiseksi tässä maassa kuin RKP ja folktinget ja näiden verkostoihinsa sitomat nukkeasiantuntijat pakkoruotsiverstaissa ja mediassa.