Vielä Sipoon kielialoitteesta
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... loitteesta
"Suorastaan propagandalta kuulostaa väite, että aloite houkuttelisi kaksi- tai monikielisyydestä kiinnostuneita muuttajia. Jos ajatellaan, että vieraskielisiä on Suomessa jo enemmän kuin ruotsinkielisiä, niin uskallan väittää, että kaksikielisten perheiden enemmistöllä ruotsi ei ole kummankaan vanhemman kieli. Kun sitten mietitään vaikka venäläis-suomalaista tai englantilais-suomalaista kaksikielistä perhettä, niin miksi ihmeessä he haluaisivat muuttaa Sipooseen? Jotta heidän lapsensa joutuisi koulukielen eli suomen ja toisen kotikielen/äidinkielen (venäjä, englanti tai muu) lisäksi opiskelemaan vielä ruotsia heti ensimmäiseltä luokalta alkaen? Sehän olisi täysin kohtuutonta!
Sipoon aloite siis päinvastoin karkottaisi useimmat kaksi- ja monikieliset perheet. Ainoastaan suomi-ruotsi-kaksikieliset perheet voivat nähdä aloitteen hyödyllisenä. Christel Liljeströmin käsitys kunnan omaleimaisesta ja kaksikielisestä imagosta on siis se, että vieraskieliset painukoot muualle ja korvattakoot ruotsintaitoisilla muuttajilla. Joku muu voisi kutsua tällaista imagoa rajoittavaksi, syrjiväksi, impivaaralaiseksi ja kiihkokansallismieliseksi. Tällaista Sipootako RKP todella toivoo?"
Vielä Sipoon kielialoitteesta
Re: Vielä Sipoon kielialoitteesta
Keskustelua ei synny, koska eihän näillä Sipoon "pakkoruotsia ykköselle ennen englantia" -hankkeen allekirjoittajilla ja komppaajilla ole perusteita. Edellisessä ketjussa esiintynyt kaksikielisen perheen isä ja Sipoon aktiivi ei pysty näkemään, että hän rakentaa Sipoota ja Suomea nimenomaan omia kaksikielisiä lapsiaan varten eikä pysty katsomaan asiaa muitten kannalta.
Nyt kommenttiosastossa viedään taas keskustelua sivupoluille: "Minusta tälle panostukselle [ruotsinkielisten varhainen suomenopettelu] voisi joskus antaa vähän arvoakin. Olkoon, että suomenruotsalaisten niukka enemmistö vaatii, minunkin mielestäni turhaa ja ylimitoitettua, pakollista ruotsia koko valtakuntaan. Toisaalta ruotsinkieliset tekevät minusta myös lojaalisti oman osuutensa aloittamalla maan pääkielen opiskelun neljä vuotta ennen suomenkielisiä. Tämän jälkeen heillä seuraa lähes pakollinen englanti, ja sen jälkeen suomenkielisiä kouluja paljon suppeampi vieraiden kielten tarjonta."
Realismille voi ja tulee aina antaa arvoa, mutta siitä ei makseta korvauksia. Varhainen suomi on ollut hyvä valinta niille, jotka haluavat vahvistaa pätevyyttään elää ja vaikuttaa myös ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella. Sellaista valintaa ei voi korvata vaatimalla taas toisia tekemään valintoja, jotka rajoittavat heidän pätevyyttään (tässä korvaamalla A1-englannin A1-ruotsilla).
Se, miten ruotsinkieliset tekevät omissa kouluissaan itselleen viisaita ratkaisuja, ratkaisuja jotka tehtäisiin ilman pakkoakin, ei voi velvoittaa suomenkielisissä kouluissa tekemään pakkoratkaisuja, jotka eivät ole oppilaiden kannalta viisaita eivätkä olisi heidän omia valintojaan.
Ylipäätään kieliopinnoista puhuttaessa enemmistön kielitarpeita ei voi sanella vähemmistön toimista käsin.
Nyt kommenttiosastossa viedään taas keskustelua sivupoluille: "Minusta tälle panostukselle [ruotsinkielisten varhainen suomenopettelu] voisi joskus antaa vähän arvoakin. Olkoon, että suomenruotsalaisten niukka enemmistö vaatii, minunkin mielestäni turhaa ja ylimitoitettua, pakollista ruotsia koko valtakuntaan. Toisaalta ruotsinkieliset tekevät minusta myös lojaalisti oman osuutensa aloittamalla maan pääkielen opiskelun neljä vuotta ennen suomenkielisiä. Tämän jälkeen heillä seuraa lähes pakollinen englanti, ja sen jälkeen suomenkielisiä kouluja paljon suppeampi vieraiden kielten tarjonta."
Realismille voi ja tulee aina antaa arvoa, mutta siitä ei makseta korvauksia. Varhainen suomi on ollut hyvä valinta niille, jotka haluavat vahvistaa pätevyyttään elää ja vaikuttaa myös ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella. Sellaista valintaa ei voi korvata vaatimalla taas toisia tekemään valintoja, jotka rajoittavat heidän pätevyyttään (tässä korvaamalla A1-englannin A1-ruotsilla).
Se, miten ruotsinkieliset tekevät omissa kouluissaan itselleen viisaita ratkaisuja, ratkaisuja jotka tehtäisiin ilman pakkoakin, ei voi velvoittaa suomenkielisissä kouluissa tekemään pakkoratkaisuja, jotka eivät ole oppilaiden kannalta viisaita eivätkä olisi heidän omia valintojaan.
Ylipäätään kieliopinnoista puhuttaessa enemmistön kielitarpeita ei voi sanella vähemmistön toimista käsin.
Viimeksi muokannut NRR, 21.12.2014 14:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Vielä Sipoon kielialoitteesta
Keskustelussa päätellään näin:
"Oikeudenmukainen ratkaisu Suomessa, ja myös Sipoossa, voisi yhtä hyvin olla, että ruotsinkieliset aloittaisivat suomen kielen opiskelunsa vasta "pakkosuomena" samaan aikaan kuin suomenkielisten "pakkoruotsi" alkaa, eli 2016 alkaen kuudennelta luokalta, oppien suomea yhtä huonosti kuin suomenkielisten piireissä joskus kerskataan osattavan huonosti ruotsia. Eli toiset kotimaiset pois alakoulusta!... Tämän jälkeen ruotsinkieliset vaatisivat, ja saisivatkin, perustuslakiin vedoten ja hallintotuomioistuinten päätöksillä, ruotsinkielisiä toimintoja ja palveluja aivan toisessa laajuudessa kuin tänään. Nyt niitä ei tarvita samassa mitassa, koska ruotsinkieliset osaavat hyvin maan pääkieltä."
Pakkoruotsin varhaistus alakouluihin todella sitoo ja vääristää koulujemme kielitarjontaa koko maassa. Lisäpanostus opettajien lisäkoulutuksena, täydennysopintoina ja oppimateriaalien uudistamisena on valtava. Muiden kielten tarjonta väistyy monissa paikoin. Tämä oli siis virhe eikä mikään oikeudenmukainen symmetriakysymys.
Tässä esitetään asia ikään kuin me suomenkieliset pääsisimme "helpolla", kun pitää vain lukea ruotsia alakoulusta yliopistoon sen sijaan, että ruotsinkielisille pitäisi järjestää toimintoja ja palveluja aivan toisessa laajuudessa kuin tänään. Tuskin. Pakkoruotsista vapautuminen olisi jo itsessään valtava helpotus ja resurssien vapautus. Koko ikäluokan pakkoruotsittaminen muka palvelujen vuoksi on kallista, julkeaa ja typerää. Toki ruotsinkieliset sitten uudessa tilanteessa alkaisivat vihdoin organisoida näitä toimintoja ja palveluja ihan omista lähtökohdistaan ja omin voimin. Tämähän olisi kaikille reiluin vaihtoehto.
Ja jos taas ruotsinkieliset eivät halua suomea alakouluissa, niin ihan vapaasti. Suomenkieliset eivät ole vaatimassa lisää pakkosuomea ruotsinkielisiin kouluihin. Meillä on ruotsinkielisissä kouluissa tuttavaperheiden lapsia, jotka puhuvat toisen tai molempien vanhempiensa kanssa suomea ihan ilman koulutustakin. Suomenopetus voidaan ruotsinkielisissä kouluissa laatia ihan vapaasti joko varhaiseksi tai myöhäiseksi tai yksilöllistetyksi...
"Oikeudenmukainen ratkaisu Suomessa, ja myös Sipoossa, voisi yhtä hyvin olla, että ruotsinkieliset aloittaisivat suomen kielen opiskelunsa vasta "pakkosuomena" samaan aikaan kuin suomenkielisten "pakkoruotsi" alkaa, eli 2016 alkaen kuudennelta luokalta, oppien suomea yhtä huonosti kuin suomenkielisten piireissä joskus kerskataan osattavan huonosti ruotsia. Eli toiset kotimaiset pois alakoulusta!... Tämän jälkeen ruotsinkieliset vaatisivat, ja saisivatkin, perustuslakiin vedoten ja hallintotuomioistuinten päätöksillä, ruotsinkielisiä toimintoja ja palveluja aivan toisessa laajuudessa kuin tänään. Nyt niitä ei tarvita samassa mitassa, koska ruotsinkieliset osaavat hyvin maan pääkieltä."
Pakkoruotsin varhaistus alakouluihin todella sitoo ja vääristää koulujemme kielitarjontaa koko maassa. Lisäpanostus opettajien lisäkoulutuksena, täydennysopintoina ja oppimateriaalien uudistamisena on valtava. Muiden kielten tarjonta väistyy monissa paikoin. Tämä oli siis virhe eikä mikään oikeudenmukainen symmetriakysymys.
Tässä esitetään asia ikään kuin me suomenkieliset pääsisimme "helpolla", kun pitää vain lukea ruotsia alakoulusta yliopistoon sen sijaan, että ruotsinkielisille pitäisi järjestää toimintoja ja palveluja aivan toisessa laajuudessa kuin tänään. Tuskin. Pakkoruotsista vapautuminen olisi jo itsessään valtava helpotus ja resurssien vapautus. Koko ikäluokan pakkoruotsittaminen muka palvelujen vuoksi on kallista, julkeaa ja typerää. Toki ruotsinkieliset sitten uudessa tilanteessa alkaisivat vihdoin organisoida näitä toimintoja ja palveluja ihan omista lähtökohdistaan ja omin voimin. Tämähän olisi kaikille reiluin vaihtoehto.
Ja jos taas ruotsinkieliset eivät halua suomea alakouluissa, niin ihan vapaasti. Suomenkieliset eivät ole vaatimassa lisää pakkosuomea ruotsinkielisiin kouluihin. Meillä on ruotsinkielisissä kouluissa tuttavaperheiden lapsia, jotka puhuvat toisen tai molempien vanhempiensa kanssa suomea ihan ilman koulutustakin. Suomenopetus voidaan ruotsinkielisissä kouluissa laatia ihan vapaasti joko varhaiseksi tai myöhäiseksi tai yksilöllistetyksi...
Re: Vielä Sipoon kielialoitteesta
Nyt alkaa keskusteluun tulla outoja sävyjä: "Jos lähtisi ns. kielivapauttajien työkalupakkia ja argumentointityyliä hyödyntämään, suomen kielen voisi äkkiä julistaa hyödyttömäksi ja arvottomaksi pikkukieleksi, jolla on käyttöä lähinnä vain Suomessa"
Jos suomi on ruotsinkielisistä hyödytön Suomessa, niin kielivapaus on myös heitä varten. Ahvenanmaalaisethan jo valitsivat kielivapauden ja jättivät pakkosuomen.
Todellisuutta ei vastaa sellainen ajatus, että molemmat kieliryhmät opiskelevat jonkin hyödyttömän pikkukielen ihan vain kaksikielisyyden kunniaksi. Ruotsinkieliset opiskelevat suomea, koska he tarvitsevat sitä, mikäli aikovat vaikuttaa maassa myös ruotsinkielisen alueen ulkopuolella. Todellisuutta ei vastaa sekään, että olisi jokin yhteisesti hyväksytty "opimme toistemme kieliä" -diili, jonka ruotsinkieliset ovat pitäneet mutta suomenkieliset taas eivät.
Ei ole kysymys mistään "argumentaatiotyylistä", kun kuvataan todellisuutta. Monikulttuurisuustutkija ja Magman kanssa yhteistyötä tehnyt Saukkonen on muotoillut asian näin:
- ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia, muttei kaikille,
- englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa,
- vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan.
Jos suomi on ruotsinkielisistä hyödytön Suomessa, niin kielivapaus on myös heitä varten. Ahvenanmaalaisethan jo valitsivat kielivapauden ja jättivät pakkosuomen.
Todellisuutta ei vastaa sellainen ajatus, että molemmat kieliryhmät opiskelevat jonkin hyödyttömän pikkukielen ihan vain kaksikielisyyden kunniaksi. Ruotsinkieliset opiskelevat suomea, koska he tarvitsevat sitä, mikäli aikovat vaikuttaa maassa myös ruotsinkielisen alueen ulkopuolella. Todellisuutta ei vastaa sekään, että olisi jokin yhteisesti hyväksytty "opimme toistemme kieliä" -diili, jonka ruotsinkieliset ovat pitäneet mutta suomenkieliset taas eivät.
Ei ole kysymys mistään "argumentaatiotyylistä", kun kuvataan todellisuutta. Monikulttuurisuustutkija ja Magman kanssa yhteistyötä tehnyt Saukkonen on muotoillut asian näin:
- ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia, muttei kaikille,
- englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa,
- vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan.
Re: Vielä Sipoon kielialoitteesta
Sipoon kielialoitetta käsittelevä mielipidekirjoitukseni (se aikaisempi, ei tässä ketjussa esitelty) on vihdoin julkaistu paikallislehdissä. On hienoa, että lehdet sallivat keskustelun ja kritiikin. Enemmän vielä kaipaisin sitä, että toimittajat itsekin kirjoittaisivat näistä kielialoitteista molemmista näkökulmista.
Nyt suomenkielisten näkökulma jää kansalaisaktiivisuuden varaan, kun lehtijutuissa esitellään pääsääntöisesti RKP:läisten ja heitä tukevien näkemyksiä asiaan. Jotenkin puolueellisuuden vielä ymmärtää Svenska YLEn toimittajilta, mutta sama toistuu suomenkielisissä lehdissä.
Nyt suomenkielisten näkökulma jää kansalaisaktiivisuuden varaan, kun lehtijutuissa esitellään pääsääntöisesti RKP:läisten ja heitä tukevien näkemyksiä asiaan. Jotenkin puolueellisuuden vielä ymmärtää Svenska YLEn toimittajilta, mutta sama toistuu suomenkielisissä lehdissä.
Re: Vielä Sipoon kielialoitteesta
Hyvin puettu!NRR kirjoitti: Realismille voi ja tulee aina antaa arvoa, mutta siitä ei makseta korvauksia. Varhainen suomi on ollut hyvä valinta niille, jotka haluavat vahvistaa pätevyyttään elää ja vaikuttaa myös ruotsinkielisten alueiden ulkopuolella. Sellaista valintaa ei voi korvata vaatimalla taas toisia tekemään valintoja, jotka rajoittavat heidän pätevyyttään (tässä korvaamalla A1-englannin A1-ruotsilla).