vapaakielivalinta.fi

Peilataanpa RKP:n politiikkaa:
Helsingissä englanti pakolliseksi A1-kieleksi
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... 1-kieleksi

-----------

Helsingissä on vieraskielisiä jo 12 % asukkaista, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisiä. Jotta kymmeniä tai satoja eri kieliä puhuvat helsinkiläislapset kasvaisivat ymmärtämään toisiaan, kaupunginvaltuusto on päättänyt tehdä englannista kaikille yhteisen A1-kielen eli ensimmäisen vieraan kielen. Samalla englanti aikaistetaan alkamaan jo ensimmäiseltä luokalta. Tarjolla on myös englannin kielikylpypäiväkoteja niille perheille, jotka haluavat lastensa oppivan englantia jo ennen kouluikää.

Aloitetta perustellaan sillä, että lähes kaikki suomenkieliset koululaiset ovat tähänkin saakka valinneet englannin A1-kieleksi; on vain tasapuolista, että ruotsinkielisetkin saavat englannin A1-kielekseen, jotta he eivät jäisi muiden koululaisten muodostamien monikielisten kaveriporukoiden ulkopuolelle. Helsinki on ylpeästi monikielinen ja -kulttuurinen kaupunki. Aika on ajanut ohi nurkkakuntaisesta suomi-ruotsi-kaksikielisyydestä sekä rajoittavasta ja kansainvälistymistä jarruttavasta pohjoismaalaisuus-ideologiasta.

RKP:n valtuutetut ovat jättäneet eriävän mielipiteensä, koska päätös tarkoittaisi sitä, että Helsingin ruotsinkieliset (kaikkiaan 36 000) eivät saisi enää valita suomea A1-kielekseen. Enemmistön hyöty kuitenkin ratkaisee, ja vähemmistön on vain tyydyttävä osaansa. Ruotsinkieliset voivat opetella suomea esimerkiksi hengailemalla koulupäivän jälkeen kartsalla tai suomenkielisten kavereidensa luona.

Helsingin kaupungin opetuspäällikkö Jukka Viitahauta toteaa, ettei RKP:llä ole todellisia perusteluja valitukselleen, koska ruotsinkieliset voivat jatkossa valita suomen A2-kielenä toiselta tai kolmannelta luokalta. Käytännössä he siis saavuttavat yhtä hyvän tason suomen kielessä kuin tähänkin asti. Ainoa muutos on, että englantia opitaan nykyistä paremmalle tasolle.

"Ruotsinkieliset eivät lue englantia A1-kielenä vapaaehtoisesti, mutta säilyttääksemme kielitaidon sekä kaupungin monikielisyyden ja kansainvälisen ulottuvuuden teimme tämän päätöksen", sanoo Viitahauta.


Tämä olikin peilausta

Edellä oleva tarina ei oikeasti kerro Helsingistä vaan Raaseporista, Sipoosta, Kemiönsaaresta, Närpiöstä ja kaikista muista RKP:n vahvoista alueista. Ainakin kaikissa mainituissa kunnissa ollaan puuhaamassa toista kotimaista pakolliseksi A1-kieleksi. Perustelut ovat täsmälleen samat, jotka edellä esitin:

- Raaseporin opetuspäällikkö Jukka Hautaviita sanoo juuri noin, mutta puhuu suomenkielisistä.

- Sipoon kunnanvaltuutettu Christel Liljeström (RKP) perustelee aloitetta sillä, että haluaa Sipoon olevan aidosti kaksikielinen kunta.

Pitikö joku epäoikeudenmukaisena sitä, ettei ruotsinkielisten annettaisi enää valita suomea A1-kieleksi, vaan heidät pakotettaisiin suomenkielisten muottiin (nämä kun lähes kaikki valitsevat englannin A1-kieleksi)? Eikö silloin ole täsmälleen yhtä epäoikeudenmukaista, ettei suomenkielisten annettaisi enää valita englantia A1-kieleksi, vaan heidät pakotettaisiin ruotsinkielisten muottiin (nämä kun lähes kaikki valitsevat toisen kotimaisen A1-kieleksi)?

Jos jokin on epäoikeudenmukaista, se on epäoikeudenmukaista symmetrisesti. Jos joku on valmis polkemaan suomenkielisten oikeuksia, hänen on hyväksyttävä samoin perustein tapahtuva ruotsinkielisten oikeuksien polkeminen.


On järjenvastaista, että kunnat saavat kyllä tiukentaa kielipakottamista mutteivät löysentää sitä. Nähdäkseni ainoa keino saada valtio puuttumaan asiaan on se, että jokin kunta päättää tehdä jostain muusta kielestä (englanti, venäjä, tms.) kuin toisesta kotimaisesta pakollisen A1-kielen. Melko varmasti silloin RKP yhdessä sen porvarijaoksen (kokoomus) ja työväenjaoksen (SDP) kanssa tekisi lopun kuntien kieltenopetuksen itsehallinnosta.

Uskon siis, että tehokkain keino estää pakkoruotsin aikaistaminen A1-kieleksi RKP:n valta-alueella on se, että jokin suomenkielinen kunta alkaa suunnitella englannin tai venäjän tekemistä pakolliseksi A1-kieleksi.

Esitän haasteen: löytyykö esimerkiksi perussuomalaisten tai keskustan kunnallispoliitikoilta rohkeutta toimia tasa-arvoisen kieltenopetuspolitiikan suunnannäyttäjinä ja tehdä aloite jonkin ei-kotimaisen kielen tekemisestä pakolliseksi A1-kieleksi? Vastaisku RKP:n kielirajoittamiselle olisi hyvä ansio ajatellen ensi kevään eduskuntavaaleja - ja valtakunnallinen medianäkyvyyskin olisi luultavasti taattu.

Mielenkiintoinen vertaus. Toivottavasti se avautuu nimenomaan ruotsinkielistaustaisille keskustelijoille.

Minusta täyteen vertailtavuuteen ei kuitenkaan päästä, sillä englanti on äärettömän hyödyllinen kieli - ja suomea pääkaupunkiseudun ruotsinkieliset oppilaat yleensä jo osaavat kouluun mennessään, isolla osalla toinen vanhemmistakin on suomenkielinen. Suomen kielessä on myös helppo järjestää Helsingissä lisäopetusta sitä tarvitseville. Sen sijaan Raaseporin ja Sipoon suomenkieliset ovat pääasiassa suomenkielisiä, ruotsi on heille oikeasti vieras kieli ja useimmille jopa jatkossa vähemmän tarpeellinen. Englanninopetusta taas on vaikea järjestää yksityisesti.

Lisäksi suomenkieliset oppilaat kilpailevat jatkopaikoista verisesti keskenään, ilman vahvaa englantia on heikoilla. Kieliä ei voi painottaa kohtuuttomasti, koska asiaosaamista tarvitaan jatkoon pyrittäessä. Ruotsinkielisellä puolella taas perinteisesti painotetaan kieliä ja tavalla tai toisella kieliosaamisesta iso osa ruotsinkielisiä saakin palkkansa. Muuhun koulutukseen pääsy ei ole niin vaikeaa kuin suomenkielisellä puolella, mutta ne suomenkieliset oppilaat, joiden kielitaito on painotettu ruotsiin eikä niin hyvällä menestyksellä, eivät myöskään ole vahvoilla pyrittäessä ruotsinkielisiin koulutuksiin.

Joten kyllä tässä esimerkissä pitäisi olla pakkoenglannin sijalla jokin muu pakkokieli ruotsinkielisiin kouluihin - mutta sellaistahan olisi vaikea perustella. Ei pakkoruotsiakaan ykköselle voi perustella kuin kaksikielisyysliturgialla.

Voi olla, että ruotsinkielisten on erittäin vaikea hahmottaa kielten opiskelun erilaista asemaa suomenkielisessä koulussa.

Vantaalla muunkielisiä on vieläkin enemmän suhteessa surukielisiin kuin Helsingissä http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta

Suomalaisten kaksikielisyys on todellisuutta yhdistelmällä suomi + englanti, joten englannin aloittaminen pakollisena 1.luokalta olisi sikäli aivan perusteltua.

Pakkoruotsille ei ole mitään perusteita millään kuoluasteella.

TK kirjoitti:Vantaalla muunkielisiä on vieläkin enemmän suhteessa surukielisiin kuin Helsingissä http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta

Suomalaisten kaksikielisyys on todellisuutta yhdistelmällä suomi + englanti, joten englannin aloittaminen pakollisena 1.luokalta olisi sikäli aivan perusteltua.

Pakkoruotsille ei ole mitään perusteita millään kuoluasteella.

Englanti valitaan ilman pakkoakin!
Riittää siis, että Helsinki tarjoaa englantia A1-kielenä alkaen ensimmäiseltä luokalta.

Samoin RKP-kunnissa riittäisi, että ruotsia tarjotaan valinnaisena A1-kielenä alkaen 1. luokalta.

Ruotsin osalta sen pakollisuus alleviivaa sen houkuttelemattomuutta!

Englannin pakollisuus ei ole tarpeen, koska sen merkityksen jokainen tajuaa ilman pakkoakin.

Ruotsin merkitystä ei "tyhmä kansa" tajua ilman voimatoimia- edes RKP-valtaisissa kunnissa
ei ymmärretä ruotsin rikkautta ilman pakkoa!

En usko minkään kunnan lähtevän Jaskan provosoimaan protestiin, mutta muuten kyllä saatetaan
havahtua ruotsin kielen kohtuuttoman ylikorostettuun asemaan, aivan kuten esim. Turussa on jo tapahtunut.

Toinen Opetushallituksen tavoitteista on ollut harvinaisempien yleiseurooppalaisten kielten opiskelun lisääminen. Tämän periaatteen toteutuminen ja työelämän tarpeet ovat olleet työryhmän lähtökohtana valinnaisten A2- ja B2-kielten nimeämisessä.

Ruotsin opiskelu B1-kielenä alkaa kaikilla oppilailla jo alakoulussa kuudennella luokalla, vaikka valitettavasti sen tuntimäärä ei nykyisestä kasva.

Työryhmä on tietoinen ruotsin kielen merkityksestä ja siksi suosittelee esimerkiksi yläkoulun valinnaisainetarjontaan ruotsia. Ehdotuksessa ruotsi ei kuitenkaan ole tarjottavien A2-kielten joukossa, jotta eri kielten opiskelijoiden määrä kasvaisi.

Tähän kirjoitukseen ei näytä nyt löytyvän kannanottoja.

Sen sijaan Jaskan aikaisempaan blogikirjoitukseen ja siinä olleeseen kysymykseen

"Mikä oikeuttaa ruotsinkieliset pakottamaan suomenkieliset ottamaan ruotsin jo A1-kielenä?"

on vastattu näin:

Kysy vaan, mutta kysymys on väärin asetettu. Sen kuuluisi olla: "Mikä oikeuttaa kunnan/päättäjien/vanhempien enemmistön pakottamaan kunnan koululaiset ottamaan toisen kotimaisen kielen jo ensimmäiseltä luokalta?"

Sipoon ympärillä toistuu nyt sama argumentointivirhe kuin valtakunnan tasolla. "Ruotsinkieliset" eivät aja kansalliskielten asemaa Suomessa yksin. Muut puolueet ovat Sipoossa mukana alustamassa tätä keskustelua. Valtakunnan tasolla puolueet ovat lähinnä jatkamassa status quo'ta, ellei nyt kuuden puolueen hyväksymää kansalliskielistrategiaa halua uutena avauksena ymmärtää (mitä se ei nyt välttämättä ollutkaan).

Sipoossa on 60 %:n suomenkielinen enemmistö, 80 % valtuutetuista ovat sen kannalla, että jollakin tapaa kansalliskielten statusta voisi muuttaa paikallistetussa opetussuunnitelmassa. Mikä lopputulos on, on vielä auki. RKP ei ole enää, repeydyttyään 2008 kahdeksi eri puolueryhmittymäksi, kunnan valtapuolue.

Mutta hienoa, että välität. Nyt voisit välillä huolestua siitä että Äksjärven kunta tuo ohjelmoinnin pakollisena ekaluokalle tai Yysalmen kunta jääkiekon. Molemmat ratkaisut ovat yhtä haitallisia englannin opiskelulle kuin sipoolaisten mahdolliset hairahtelut.

Vastaaja pyörtää siis tässä sen verukkeen taakse, että vaikka RKP on ollut aloitteellinen koko pakkoruotsijatkumossa, se on saanut tukea myös muista puolueista - suomenruotsalaiset ovat poliittisesti aktiiveja myös muissa puolueissa ja on syntynyt tehokas verkostoituminen lähes yli puoluekentän - vaalirahoituksesta ja lehmänkaupoista nyt puhumattakaan. Mutta jos muiden kieliryhmien poliitikot oikeasti hoitaisivat pakkoruotsituksen, RKP:n ei olisi tarvinnut tehdä kaikkea tätä:
- RKP laati pakkoruotsin peruskouluun 1968.
- RKP opetusministeri toi pakkoruotsin yliopistolle ja korkeakouluihin 1978.
- RKP on vastustanut jokaista yritystä lieventää pakkoa.
- RKP tilasi lisää pakkoa laadittamalla hallitusohjelman kielipoliittisen osion jo ennen vaaleja 2011.
- RKP ei tyytynyt asiantuntijoiden tuntijakoon peruskouluille vaan ilmoitti ryhtyvänsä hallituksen suljettujen ovien takana hakemaan pakkoruotsin varhaistusta alakouluihin ja sai haluamansa 2012...
Kun RKP nyt on tehnyt kaiken tämän ja paljon muuta pakkoruotsin eteen, täytyy hyväksyä se, etteivät muut kieliryhmät osaa RKP:n mielestä pakkoruotsittaa itse. Myös näissä "pakkoruotsia kaikille jo ykköseltä"-hankkeissa RKP on toiminut aloitteen tekijänä ja hankkeen eteenpäin viejänä.

Toiseksi kirjoittaja kuvittelee, että "ohjelmointia ykköseltä" on jokin irrallinen uusi oppiaine. Oikeasti kyseessä on teknologiakasvatuksen osasta, joka on läpäisyperiaatteella kuulunut opetussuunnitelmaan jo aikaisemmin. Kyse on myös yhä selvemmin logiikan ja matematiikan opetuksesta, jossa 1960-luvun tekoälytutkimuksessa syntyneet ihanteet ovat vihdoin saaneet helppoja ja ilmaisia työkaluja, joilla opeutuksen eheyttämistä voidaan harrastaa jo ekalta alkaen. Kyseessä on ongelmanratkaisun, toimintasarjojen, vertailun ja luokittelun kaltaisten perustaitojen harjoittaminen teknologiaympäristössä, jossa siihen on mahdollisimman hyvä työkalut ja joilla koulu onnistuu nivomaan yhteen oppilaiden digitaalisen arjen ja kouluopetuksen varsinaisella winwin-periaatteella.

Jääkiekkoon en puutu - pääkaupunkiseudun leudoissa talvissa alkavat talviurheilulajit olla todella harvinaisia. Muuten ne ovat kyllä aina kuuluneet opetussuunnitelmaan. Liikunnan opetussuunnitelmassa on myös mahdollisuus painottaa paikallisuutta. Toivottavasti uudet tuulet liikunnan opetussuunnitelmassa menevät läpi ja irrottavat koko oppiaineen suorituskeskeisyydestä ja siirtävät painopisteen oppilaiden erilaisuuden hyväksymiseen ja heidän oman harrastuneisuutensa herättelyyn ja tukemiseen. Tämä on se kuuma peruna opetussuunnitelmatyössä tällä hetkellä.

Kun puhutaan kieltenopetuksesta, olisi syytä puhua kieltenopetuksesta eikä venkoilla ohjelmoinnin ja liikunnan kautta pakkomatematiikkaan. Kieltenopetuksella on oltava järkevät ja kestävät perustelut, varsinkin pakoilla.

En pahastuisi, jos joku lisää tämän vastauksen Jaskan blogiin: http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-linjalle

Alkuperäinen kysymys jäi taas vastaamatta. Tällä periaatteella pakon ymmärtäjät keskustelevat. Minun on vaikea uskoa, etteivät he tekisi harhautuksia tietoisesti.

TK kirjoitti:Vantaalla muunkielisiä on vieläkin enemmän suhteessa surukielisiin kuin Helsingissä http://www.vantaa.fi/tietoa_vantaasta

Kiitos!

NRR kirjoitti: Joten kyllä tässä esimerkissä pitäisi olla pakkoenglannin sijalla jokin muu pakkokieli ruotsinkielisiin kouluihin - mutta sellaistahan olisi vaikea perustella. Ei pakkoruotsiakaan ykköselle voi perustella kuin kaksikielisyysliturgialla.

Joo, pakkoenglanti ei välttämättä monen ruotsinkielisen mielestä ole paha. Eikä välttämättä koulusuomen kieltäminenkään. Toivottavasti silti pointti eli että epäsymmetrinen, vain toisen kieliryhmien valintojen rajoittaminen on epäoikeudenmukaista, menisi perille.

Mielestäni pitäisi tehdä pakolliseksi järjestää niin, että kaikissa kouluissa on tarjolla englanti 1.luokasta lähtien. Kielivapausmielessä tämä tarkoittaisi sitä, että olisi vähintään kaksi ja mielellään kolme kieltä valittavana.

Nythän rkp yrittää luoda tilanteen, jossa suomenkielisissä kouluissa olisi vain suomi ja ruotsi 1.luokalta alkaen pakollisina. Muita kieliä ei rkp-suunnitelmissa ole valittavina, näin suunnitellaan Raaseporissa. Englanti olisi mahdollinen vasta ehkä neljännellä luokalla ja sitäkin voitaisiin myöhäistää rahapulaan vedoten. Rkp:n suunnitelmat ovat erittäin härskejä ja röyhkeitä suunnitelmia.

Vaikka tiedetään, että englanti valitaan ilman pakkoakin, niin on ymmärrettävä, että englantia ei voida valita, jos sitä ei ole tarjolla. Pitäisi varmistaa lailla se, että englannin on oltava tarjolla 1.luokasta lähtien.

TK kirjoitti:Mielestäni pitäisi tehdä pakolliseksi järjestää niin, että kaikissa kouluissa on tarjolla englanti 1.luokasta lähtien.

Tämä ekalta aloittaminen on vähän monipiippuinen juttu - tai ehkä sitten tarkoitetaan pelkästään laulujen ja leikkien täyttämiä tunteja ja varsinainen opiskelu alkaisi myöhemmin. Jos kieltenopiskelu alkaisi vasta kakkoselta, silloin olisi varmasti jokaisen oppilaan kohdalla tiedossa, mitä ongelmia suomen ja lukemisen kanssa on ja silloin olisi helpompi räätälöidä opintoja myös kielissä. Siis silloin tiedettäisiin esimerkiksi kannattaako aloittaa jollain muulla A-kielellä kuin englannilla vai onko todennäköistä, että yhdenkin vieraan kielen oppimisessa tulee olemaan haastetta riittävästi.

Lainaan ja jatkan omaa tekstiäni:

NRR kirjoitti:Tähän kirjoitukseen ei näytä nyt löytyvän kannanottoja.

Sen sijaan Jaskan aikaisempaan blogikirjoitukseen ja siinä olleeseen kysymykseen

"Mikä oikeuttaa ruotsinkieliset pakottamaan suomenkieliset ottamaan ruotsin jo A1-kielenä?"

on vastattu näin:

Kysy vaan, mutta kysymys on väärin asetettu. Sen kuuluisi olla: "Mikä oikeuttaa kunnan/päättäjien/vanhempien enemmistön pakottamaan kunnan koululaiset ottamaan toisen kotimaisen kielen jo ensimmäiseltä luokalta?"

Sipoon ympärillä toistuu nyt sama argumentointivirhe kuin valtakunnan tasolla. "Ruotsinkieliset" eivät aja kansalliskielten asemaa Suomessa yksin. Muut puolueet ovat Sipoossa mukana alustamassa tätä keskustelua. Valtakunnan tasolla puolueet ovat lähinnä jatkamassa status quo'ta, ellei nyt kuuden puolueen hyväksymää kansalliskielistrategiaa halua uutena avauksena ymmärtää (mitä se ei nyt välttämättä ollutkaan).

Sipoossa on 60 %:n suomenkielinen enemmistö, 80 % valtuutetuista ovat sen kannalla, että jollakin tapaa kansalliskielten statusta voisi muuttaa paikallistetussa opetussuunnitelmassa. Mikä lopputulos on, on vielä auki. RKP ei ole enää, repeydyttyään 2008 kahdeksi eri puolueryhmittymäksi, kunnan valtapuolue.

Mutta hienoa, että välität. Nyt voisit välillä huolestua siitä että Äksjärven kunta tuo ohjelmoinnin pakollisena ekaluokalle tai Yysalmen kunta jääkiekon. Molemmat ratkaisut ovat yhtä haitallisia englannin opiskelulle kuin sipoolaisten mahdolliset hairahtelut.

Vastaaja pyörtää siis tässä sen verukkeen taakse, että vaikka RKP on ollut aloitteellinen koko pakkoruotsijatkumossa, se on saanut tukea myös muista puolueista - suomenruotsalaiset ovat poliittisesti aktiiveja myös muissa puolueissa ja on syntynyt tehokas verkostoituminen lähes yli puoluekentän - vaalirahoituksesta ja lehmänkaupoista nyt puhumattakaan. Mutta jos muiden kieliryhmien poliitikot oikeasti hoitaisivat pakkoruotsituksen, RKP:n ei olisi tarvinnut tehdä kaikkea tätä:
- RKP laati pakkoruotsin peruskouluun 1968.
- RKP opetusministeri toi pakkoruotsin yliopistolle ja korkeakouluihin 1978.
- RKP on vastustanut jokaista yritystä lieventää pakkoa.
- RKP tilasi lisää pakkoa laadittamalla hallitusohjelman kielipoliittisen osion jo ennen vaaleja 2011.
- RKP ei tyytynyt asiantuntijoiden tuntijakoon peruskouluille vaan ilmoitti ryhtyvänsä hallituksen suljettujen ovien takana hakemaan pakkoruotsin varhaistusta alakouluihin ja sai haluamansa 2012...
Kun RKP nyt on tehnyt kaiken tämän ja paljon muuta pakkoruotsin eteen, täytyy hyväksyä se, etteivät muut kieliryhmät osaa RKP:n mielestä pakkoruotsittaa itse. Myös näissä "pakkoruotsia kaikille jo ykköseltä"-hankkeissa RKP on toiminut aloitteen tekijänä ja hankkeen eteenpäin viejänä.

Toiseksi kirjoittaja kuvittelee, että "ohjelmointia ykköseltä" on jokin irrallinen uusi oppiaine. Oikeasti kyseessä on teknologiakasvatuksen osasta, joka on läpäisyperiaatteella kuulunut opetussuunnitelmaan jo aikaisemmin. Kyse on myös yhä selvemmin logiikan ja matematiikan opetuksesta, jossa 1960-luvun tekoälytutkimuksessa syntyneet ihanteet ovat vihdoin saaneet helppoja ja ilmaisia työkaluja, joilla opeutuksen eheyttämistä voidaan harrastaa jo ekalta alkaen. Kyseessä on ongelmanratkaisun, toimintasarjojen, vertailun ja luokittelun kaltaisten perustaitojen harjoittaminen teknologiaympäristössä, jossa siihen on mahdollisimman hyvä työkalut ja joilla koulu onnistuu nivomaan yhteen oppilaiden digitaalisen arjen ja kouluopetuksen varsinaisella winwin-periaatteella.

Jääkiekkoon en puutu - pääkaupunkiseudun leudoissa talvissa alkavat talviurheilulajit olla todella harvinaisia. Muuten ne ovat kyllä aina kuuluneet opetussuunnitelmaan. Liikunnan opetussuunnitelmassa on myös mahdollisuus painottaa paikallisuutta. Toivottavasti uudet tuulet liikunnan opetussuunnitelmassa menevät läpi ja irrottavat koko oppiaineen suorituskeskeisyydestä ja siirtävät painopisteen oppilaiden erilaisuuden hyväksymiseen ja heidän oman harrastuneisuutensa herättelyyn ja tukemiseen. Tämä on se kuuma peruna opetussuunnitelmatyössä tällä hetkellä.

Kun puhutaan kieltenopetuksesta, olisi syytä puhua kieltenopetuksesta eikä venkoilla ohjelmoinnin ja liikunnan kautta pakkomatematiikkaan. Kieltenopetuksella on oltava järkevät ja kestävät perustelut, varsinkin pakoilla.

En pahastuisi, jos joku lisää tämän vastauksen Jaskan blogiin: http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-linjalle

Alkuperäinen kysymys jäi taas vastaamatta. Tällä periaatteella pakon ymmärtäjät keskustelevat. Minun on vaikea uskoa, etteivät he tekisi harhautuksia tietoisesti.

Nyt tässä keskustelussa tuli lähes vastaus:

Mikä olisi sinun mielestäsi demokratiaa parempi tapa saada aikaan oikeudenmukaisuutta olemassa olevien resurssien puitteissa?

Sillä vastaukseni on todellakin, että tässä toimii kunnallinen päätöksenteko valtion antamissa puitteissa. Minusta olisi hyvä ratkaisu jos Sipoo päättäisi ja kunnalla olisi varaa aloittaa englannin ja toisen kotimaisen molemmille kieliryhmille keskenään valinnaisina 2. luokalta.

Muuta kategorista sanottavaa koko jutusta minulla ei ole. Päättäkööt mitä päättävät; suunta on minusta oikea ja "elävä kaksikielisyys" meilläpäin täysin relevantti käsite, niin yksilö- kuin kuntatasolla.

Ja taas sanoilla maalaillaan, kierrellään - niitä ei käytetä avoimeen pohdintaan.

Kysytään, mikä olisi demokratiaa parempi tapa - kun juuri nyt demokraattisesti valitut edustajat eivät noudata demokratian henkeä. Eikö näennäisdemokratiaa parempi tapa olisi demokratia, jossa kuunnellaan ihmisiä heitä koskevassa asiassa, joka ei edes vie varoja tai aiheuta eettisiä ongelmia? Jollei kielivalinnoissa voida kuunnella perheitä demokratian hengessä, niin onko mitään demokratiaa olemassakaan?

Mutta kirjoittajan oma vastaus on ok - toisella luokalla valinnaiset A1-englanti ja A1-ruotsi. Tässä ratkaisussa huomioidaan se, että oppilaat ovat erilaisia ja monen on aloitettava englannilla, jotta he saavat ajanmukaisen ja toimivan kielitaidon, jolla he pystyvät muiden joukossa taistelemaan jatkopaikoista ja paikasta työelämässä muiden suomenkielisten joukossa.

Miksi ylipäätään tässäkin vastauksessa ymmärretään tätä Raaseporin tehtyä ja Sipoon suunniteltua "pakkoruotsia ekalta" -hanketta muka demokratiana? Vaikka demokratian henkeen kuuluva kansalaisten mielipiteen kunnioittaminen on tietoisesti hylätty? Vaikka kyseessä olevalla valinnalla aiheutetaan hankaluuksia vähemmän kielilahjakkaille oppilaille? Onko ruotsinkielisten joukossa niin suuri innostus nyt saatuja "voittoja" kohtaan, että musta on nyt käännettävä valkoiseksi?

Oleellista on se, hellitäänkö keskustelun taustalla ajatusta, että kenties siitä varhaisesta, englannin ohittavasta ruotsista sittenkin on pelkkää etua lapsille ja pakkoruotsista yleensäkin. Monikulttuurisuustutkija ja Magman kanssa yhteistyötä tehnyt Saukkonen on kuitenkin muotoillut asian näin:
- ruotsi voi avata muutamille suomenkielisille ovia, muttei kaikille,
- englanti on lingua franca ja englannin sujuva taito (paljon koulutaitoa laajempi) on oleellinen tulevaisuudessa,
- vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan.
Saukkonen ei mainitse erikseen, että englannin korvaaminen ruotsilla koko ikäluokalle tuottaa taatusti ongelmia - mutta se on looginen seuraus tässä yllä olevista faktoista. Suomenkielisten lasten oman edun pitäisi olla lähtökohtana heidän kieliopinnoilleen, ei minkään toiveajattelun tai "kaksikeilisyyden" hehkuttelun.

Mutta nimenomaan kaksikielisyysunelmalle tämä kiertelevä vastaus Jaskan blogissa perustuu. Siinä painotetaan lopuksi: "suunta on minusta oikea ja 'elävä kaksikielisyys' meilläpäin täysin relevantti käsite". Siis suomenkieliset lapset uhrataan, jotta kaksikielisyys...

Kyllä vain, vaikka Jan-Erik onkin kielivapauden puolella, hänet on silti kasvatettu niin syvälle kaksikielisyysideologiaan, että hän on valmis uhraamaan demokratian ja valinnanvapaudenkin sen alttarille. Täytynee seuraavaksi kaivautua tuohon kaksikielisyyskulttiin...

- vahvin argumentti pakkoruotsia vastaan on se, että hyvin suuri osa opiskelijoista ei saa mitään hyötyä ruotsin opinnoistaan.

Täydentävänä argumenttina voisi todeta, että koko kansakunnan kannalta
ruotsin pakollisuus on ylimääräinen rasite-
Ahvenanmaallahan poistettiin
pakkosuomi, koska sen katsottiin olevan ylimääräinen rasite maan kansainvälistymisprosessissa.
Suomi on kuitenkin Ahvenanmaan suurin vientimarkkina,
mutta suomen kieltä ei tähän vientiin tarvita!

Finland dominerer exporten – Sverige importen
Enligt det framtagna statistiska underlaget är Finland Ålands viktigaste exportmarknad.

http://www.asub.ax/archive.con?art_id=1299

Siksi alan minäkin kallistua sille kannalle, että pakollisen ruotsin poistaminen on itseisarvo.

Kansalaisen tulee saada palvella isänmaata sellaisella tavalla, että siitä hyötyy sekä kansalainen
että isänmaa! Ruotsin pakollisuudesta ei ole hyötyä kansalaiselle eikä isänmaalle.

Jaskan palstalle tuli sipoolainen kutsuvieras kiistämään hankkeen demokratiaongelmat:
- blogisti harrastaa monomaniaa
- kyseessä on vasta aloite, nyt selvitellään ja katsotaan sitten asiaa uudelleen.
- demokratian kannalta on todella hyvä asia, että tätä asiaa selvitetään julkisesti
- pääseväthän ns. kielisoturitkin mielensä kyllyydestä kirkumaan (erikoinen sanavalinta) pakkoruotsista, herrakielestä, sorrosta ym.
- Sipoossa suurin osa asukkaista osaa sekä suomea että ruotsia, se kuuluu normaaliin yleissivistykseen
- nationalistinen kielirähinä on Sipoossa vierasta
- kirjoittaja on 16 vuotta työskennellyt koulussa, jossa aloitetaan kahden lapsille vieraan kielen opettelu ekalta luokalta leikkien, ei ongelmia...

Minusta tässä ei nyt ollut yhtään kohtaa, joka tekisi oloni paremmaksi demokratiavajeen suhteen.

PS. Monomania (kreik. mono, yksi ja mania, pakkomielle) on itsepintaista yhden asian ajattelemista tai tavoittelua. Monomaniaa poteva ajattelee vain yhdenlaisia ajatuksia päiväkausia. Edgar Allan Poen novellissa Berenice päähenkilö Egaeus ei voi ajatella muuta kuin rakastettunsa hampaita. (Wikipedia)

PS.PS. Yleissivistykseen luulisi kuuluvan osata tarkistaa vierasperäiset sanat ennen niiden käyttöä. On noloa kutsua loogisen päättelyn ja demokratian arvostamista monomaniaksi.

PS.PS.PS. En ymmärrä, miten useimmille tarpeettoman pakkokielen varhaistus ennen englantia alkavaksi vastoin perheiden omaa toivetta voidaan kuitata haukkumalla ongelman esiinottaneita maniasta, nationalistisesta kielirähinästä, kirkumisesta...

NRR kirjoitti:PS. Monomania (kreik. mono, yksi ja mania, pakkomielle) on itsepintaista yhden asian ajattelemista tai tavoittelua. Monomaniaa poteva ajattelee vain yhdenlaisia ajatuksia päiväkausia. Edgar Allan Poen novellissa Berenice päähenkilö Egaeus ei voi ajatella muuta kuin rakastettunsa hampaita. (Wikipedia)

PS.PS. Yleissivistykseen luulisi kuuluvan osata tarkistaa vierasperäiset sanat ennen niiden käyttöä. On noloa kutsua loogisen päättelyn ja demokratian arvostamista monomaniaksi.

PS.PS.PS. En ymmärrä, miten useimmille tarpeettoman pakkokielen varhaistus ennen englantia alkavaksi vastoin perheiden omaa toivetta voidaan kuitata haukkumalla ongelman esiinottaneita maniasta, nationalistisesta kielirähinästä, kirkumisesta...

Pelkohan tuon aiheuttaa: pelko, että erilainen näkemys haastaa henkilön kaksikielisyysideologian. Se on siis tavallaan ksenofobiaa eli vierauden pelkoa: vieraiden ajatusmallien pelkoa.

Jaskan palstalla oli todellakin outo kirjoitus. Tietenkin kaikki ns. ruotsinkieliset osaavat suomea - asummehan Suomessa ja suuri osa Sipoon "sivistyneistöstä" on Helsingin seudulla töissä.
Erikoinen koulu siellä Sipoossa. Kuitenkin suuri osa sikäläisiä jatkavat koulunkäyntiä "tavallisessa" Brändö gymnasium´ issa.

No nyt aletaan selvemmin puolustaa tätä "ruotsi ykköselle ennen englantia" - hanketta:

Miksi sinun on vaikea hyväksyä motiivi, että Sipoo haluaa kohentaa kunnan sisäistä yhteenkuuluvuutta ja koheesiota aloitteen suuntaisella ratkaisulla?

Sipoo on nopeasti muuttuva kunta. RKP:n vanhan kaartin vallan murruttua, kunta muuttui maaseutureservaatista voimakkaasti muuttovoittoiseksi kunnaksi. Vuonna 2003 suomienemmistöiseksi muuttuneessa kunnassa yli 61% on jo tänään suomenkielisiä.

Miksi sinun mielestäsi on huono idea pehmentää vanhan, pääsääntöisesti ruotsinkielisen ja uuden, pääsääntöisesti suomenkielisen väen kohtaamista sillä, että kummankin kieliryhmän lapset opiskelevat tiiviimmin toistensa kieliä? Minkälainen olisi kanssakäyminen, jos koululaiset kummassakin kieliryhmässä osaisivat ihmeellisen paljon parempaa englantia, mutta vanhempi väestö ei tällä osaisi juuri nuorten kanssa kommunikoida?

Monen uuden sipoolaisen suusta kuultuna, autenttisesti tekemissäni haastatteluissa, esim. Linnanpelto/Borgbyhyn muuttava perhe halusi, että he ja heidän lapsensa osaisivat kommunikoida iäkkäämpien naapureidensa kanssa, joiden suomi oli kunnan historiasta johtuen heikko.

Teillä ns. kielivapauttajilla on jonkinlainen kummallinen takaisinmallinnus, reverse engineering menossa. Epäkohdasta, josta olen kanssasi samaa mieltä, eli valtakunnallisesta pakollisesta ruotsista, teette jatkuvasti mitä kummallisimpia, ylilyöviä johdannaisia.

- Koska kaksikielisyysidea on valtakunnallisesti hybristinen ja epäonnistunut, sen on oltava niin myös Sipoossa.

- Koska ns. pakkoruotsi on olemassa, meidän puoluejärjestelmässä ja jopa meidän demokraattisessa yhteiskuntajärjestyksessä on oltava joku perusteellinen vika. Sinulla on vielä perustelematta se Oikeudenmukaisuus kielten suhteen, jota ei voida demokraattisin päätöksin toteuttaa. Millä työkaluilla sitä tulisi toteuttaa?

- Koska ns. pakkoruotsi on olemassa, "kielipakotuksesta" tai "kielirajoittamisesta" on tullut yhteiskunnan muita säädettyjä velvoitteita ja pakollisia asioita monin verroin pahempi asia. Aivan niin kuin kielisuudelma on suudelmaa rankempi juttu, niin ns. kielipakko on kaikkia muita pakkoja pahempi asia. Miksi?

- Koska ns. pakkoruotsi on olemassa, suomenruotsalaiset ovat ryhmä, jota tulisi toki suvaita, mutta jotka opettavat vaarallisia elämänasenteita kouluissaan ja instituutioissaan.

Koska suomenkielisten lasten ja nuorten kieliopinnot sanelee kaksikielisyysnäytelmä eikä näiden lasten ja nuorten todelliset kielitarpeet, niin eihän näitä pakon laajennuksia voi ohittaa vain "kunnan sisäisen yhteenkuuluvuuden ja koheesion kohentajina".

Nyt joiltakin unohtuu se, että nämä suomenkieliset lapset ja nuoret joutuvat kamppailemaan jatko-opinnoista ja työpaikoista muitten suomenkielisten kanssa. Siinä kielellisesti heikoimmatkin tarvitsevat nimenomaan hyvää englanninosaamista.

Ruotsinkieliset opiskelevat suomea itseään varten, suomenkielisten tulee tässä opiskella ruotsia yhteenkuuluvuuden vuoksi - reilua ja oikein?